- Yleiset asiasanastot saatavana nyt myös avoimena datana
- Julkaisuarkistohankkeen loppuraportti
- Kirjastoverkkopalvelujen organisaatiouudistus
- Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi ja OKMn virastoselvitys
Yleiset asiasanastot saatavana nyt myös avoimena datana
Kansalliskirjaston ylläpitämä yleinen asiasanasto YSA ja sen ruotsinkielinen versio Allärs ovat nyt avointa dataa. Tähän saakkahan ne ovat olleet vain selattavissa ensin VESA- ja sittemmin ONKI-palvelussa, mutta nyt ne on avattu myös ladattavaksi kokonaisuudessaan linkitettävässä RDF-muodossa.
Yleisiä asianastoja käytetään laajalti myös kirjastosektorin ulkopuolella ja ne ovat olleet mukana listattaessa koko julkishallinnon keskeisiä tietovarantoja. Tästä syystä myös paineet niiden avaamiseksi julkiseen käyttöön ovat viime aikoina kasvaneet.
Asianastot löytyvät ONKI-palvelusta osoitteesta http://onki.fi/fi/browser/. Päälinkin kautta pääsee selaamaan asiasanoja ja rivin lopussa olevan vihreän nuolikuvion takaa löytyy linkki ladattavaan RDF-tiedostoon.
Julkaisuarkistohankkeen loppuraportti
OKM:n rahoittaman Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeen loppuraportti on nyt luettavissa verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201105131534
Vuosina 2009-2010 toiminut hanke jakautui kolmeen osahankkeeseen, joista vastasivat hankkeessa mukana olleet Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto.
Kansalliskirjaston osahankkeen päämääränä oli kehittää DSpace-ohjelmistoon liittyvää osaamista ja edistää julkaisuarkistojen toimintaan liittyvien yhteisten käytäntöjen omaksumista. Osahankkeen puitteissa kehitettiin myös Kansalliskirjaston kirjastoverkolle tarjoamaa keskitetysti ylläpidettyä teknistä infrastruktuuria ja siihen liittyvää palvelukonseptia.
Oulun yliopiston kirjaston osahanke kytkeytyi Oulun yliopiston uuden julkaisuarkiston ohjelmiston valintaprosessiin ja valintaprosessin dokumentointiin. Helsingin yliopiston kirjaston osahanke puolestaan keskittyi tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamisen käytäntöihin. Osahankkeessa koottu Rinnakkaistallentamisen käsikirja on saatavilla avoimena verkkojulkaisuna.
Kirjastoverkkopalvelujen organisaatiouudistus
Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa toteutettiin sisäinen organisaatiouudistus vuoden alusta lähtien. Myös henkilökuntaa on tullut lisää uusien tehtävien myötä.
Toimintayksiköiden määrä on kasvanut neljästä kuuteen ja niiden tehtäviä on myös jaoteltu uudelleen.
Lue tarkempi tiedote asiasta »
Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi ja OKMn virastoselvitys
Kansalliskirjaston asemaan on tänä keväänä otettu kantaa kahdessakin selvityksessä.
Niistä laajempi on kansainvälinen arviointi, jota OKMn lehdistötiedotteessa referoidaan seuraavasti:
KV-arviointi: Kansalliskirjastolle turvattava nykyistä itsenäisempi asema
Kansainvälinen arviointipaneeli on arvioinut Kansalliskirjaston palveluja ja laatua sekä kirjaston ohjauksen, rahoitusjärjestelyjen ja johtamisen toimivuutta. Paneeli suosittaa Kansalliskirjastolle itsenäisempää asemaa osana Helsingin yliopistoa.
Paneelin mukaan Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston lähes 400-vuotista yhteistä historiaa ei tule katkaista, mutta kirjaston autonomiaa tulee vähitellen vahvistaa, jotta kirjasto pystyy vastaamaan verkostoituneen informaatioympäristön vaateisiin.
Autonomisen aseman varmistamiseksi Kansalliskirjaston johtokunnan puheenjohtaja tulisi valita yliopiston ulkopuolelta. Rahoituksen läpinäkyvyyttä ja dialogia eri sidosryhmien kanssa tulee lisätä. Kirjaston digitointitoiminnalle tulisi taata pysyvämpi rahoitus toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kansalliskirjaston ja Kuopiossa sijaitsevan Varastokirjaston yhdistymiseen paneeli suhtautuu positiivisesti.
Paneeli kiitteli Kansalliskirjaston kansainvälisestikin ainutlaatuista asemaa kansallisen tietoaineiston säilyttäjänä ja koko kirjastolaitosta palvelevana toimijana.
Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi Alankomaiden kansalliskirjaston emeritusjohtaja Wim van Drimmelen. Jäseniä olivat Ruotsin kansalliskirjaston johtaja Gunnar Sahlin ja johtaja Eero Vuorio Biokeskus Suomesta. Asiantuntijasihteerinä toimi Tampereen yliopiston terveystieteiden osastokirjaston johtaja Anne Lehto. Paneelin tukena oli suomalainen ohjausryhmä.
Arviointiraportti International Evaluation of the National Library of Finland on luettavissa www-osoitteessa: www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/national_library.html?lang=en
– –
Hyvin erilaiseen tulokseen on tultu puolestaan raportissa, jossa selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin esittävät opetus- ja kulttuuriministeriön virastokentän uudistamista. Siinä esitetään, että Kansalliskirjasto erotettaisiin Helsingin yliopistosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistettäisiin osaksi Kansalliskirjastoa.
Selvityshenkilöiden ehdotus: Yhdessä enemmän, selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta on julkaistu ministeriön www-sivulla osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/virastoselvitys.html
