Ahonen H (2020). Kansalliskirjaston aineistopolitiikka uudistui. Tietolinja, 2020(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101277
Kansalliskirjaston tuoreessa aineistopolitiikassa korostuvat tiedon avoin saatavuus, digitaalisuus sekä kokoelmien merkitys humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusinfrastruktuurina. Aineistopolitiikkaa täydentävät vuosille 2021–2024 laadittu digitointiohjelma sekä vuoden 2021 aikana valmistuva tutkimuskirjallisuuden hankintaohjelma. Johtokunnan marraskuussa 2020 hyväksymä aineistopolitiikka on voimassa toistaiseksi.
Kuva 1. Kansalliskirjaston painettuja kokoelmia Rotundassa.
Kansalliskirjaston kokoelmat muodostavat perustan tutkimusinfrastruktuurille
Kansalliskirjasto on kaikille avoin tutkimuskirjasto, jonka kokoelma edustaa pitkää tiedekirjallisuuden ja kirjakulttuurin jatkumoa. Kirjaston aineistot palvelevat ensisijaisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusta. Aineistotarjonnan perustan muodostaa vapaakappaleina karttuva kotimaisten julkaisujen arkistokokoelma eli kansalliskokoelma, jota erikoiskokoelmat sekä yksityisarkistokokoelmat täydentävät. Humanistisen tutkimuksen tueksi kansalliskirjasto hankkii lisäksi etupäässä ulkomaista tutkimuskirjallisuutta sekä lehtiä.
Kirjasto kehittää kokoelmiaan pitkäjänteisesti ja ottaa tässä tehtävässä huomioon tutkimuksen kehittyvät tarpeet. Avoimuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä kokoelmien kehittämistä ohjaavia periaatteita. Vuorovaikutusfoorumeina kokoelmien ja palveluiden kehittämisessä toimivat Kansalliskirjaston johtokunnan asettamat humanistinen neuvottelukunta, slaavilaisen kirjaston neuvottelukunta sekä digitaalisten ihmistieteiden neuvottelukunta. Neuvottelukuntien jäsenet edustavat eri yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.
Kansalliskirjaston kokoelmat karttuvat paitsi vapaakappaleina myös ostoina, vaihtoina, lahjoituksina ja talletuksina. Kirjastolle tarjotaan vuosittain runsaasti lahjoituksia aina yksittäisistä teoksista kokonaisiin kirjastoihin. Aineistojen kulttuurihistoriallinen arvo sekä käytettävissä olevat resurssit ratkaisevat, otetaanko lahjoitus vastaan.
Kansalliskirjaston aineistopolitiikan periaatteet:
- Kansalliskirjaston aineistot muodostavat perustan kansallisesti merkittävälle humanistis-yhteiskuntatieteelliselle tutkimusinfrastruktuurille
- Kehitämme aineistotarjontaamme lähtökohtinamme tutkimuksen ja opetuksen muuttuvat tarpeet sekä avoimen tieteen periaatteet
- Kansalliskirjaston aineistot palvelevat kaikkia tieteellisen tiedon ja suomalaisen julkaistun kulttuuriperinnön tarvitsijoita
- Varmistamme kotimaisten julkaisujen ja verkkoaineistojen säilymisen ja mahdollistamme niiden tutkimuskäytön
- Kehitämme pitkäjänteisesti humanististen tieteiden monikielistä aineistotarjontaamme
- Parannamme aineistojen saatavuutta digitoimalla yhtenäisiä aineistokokonaisuuksia ja laajentamalla käyttöoikeuksia sopimuksin
- Tuemme digitaalisten ihmistieteiden kehitystä tarjoamalla digitaalisia aineistokokonaisuuksia koneluettavassa muodossa sekä aineistosta muodostettua dataa
- Teemme kokoelmaamme tunnetuksi tiedeyhteisölle ja laajalle yleisölle
Humanistisen aineistojen hankinta on kansallista ja kansainvälistä tutkijapalvelua
Kansalliskirjaston asema kansainvälisen tason tutkimuskirjastona perustuu ennen kaikkea kirjaston ulkomaisiin kokoelmiin: humanistiseen kokoelmaan, erikoiskokoelmiin sekä slaavilaisen kirjaston kokoelmaan. Ulkomaiset kokoelmat kattavat vanhimmilta osiltaan kaikki tieteenalat ja niillä on huomattava oppihistoriallinen arvo erityisesti luonnontieteiden, lääketieteen ja oikeustieteen aloilla. Lisäksi ne mahdollistavat eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian korkeatasoisen tutkimuksen maassamme ja kytkevät suomalaisen kulttuurin ja tieteen historian kansainvälisiin yhteyksiinsä.
Kokoelmien kehittämisen painopistealat ovat historiatieteet, taidehistoria, kirjallisuudentutkimus, musiikintutkimus, filosofia sekä Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus. Kirjasto hankkii aineistoa laaja-alaisesti useilla eurooppalaisilla kielillä. Kansalliskirjaston asiantuntijat päättävät uuden aineiston valinnasta. Valintapäätökset perustuvat kokoelma-asiantuntemukseen, tieteellisen julkaisutoiminnan aktiiviseen seurantaan sekä vuorovaikutukseen tiedeyhteisön kanssa.
Kansalliskirjaston hankkimat humanististen alojen tutkimusaineistot ovat kansallinen palvelu, ja ne ovat pääosin käytettävissä kaukolainoina sekä koti- että ulkomaisissa kirjastoissa. Kansalliskirjaston tarjoamat Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen aineistot ja palvelut edistävät erityisesti kansainvälistä tutkijavaihtoa. Kansalliskirjasto toimi 1980- ja 1990-luvuilla humanististen tieteiden keskuskirjastona. Kirjaston hankkimilla keskeisillä monografioilla on edelleenkin suuri merkitys humanistisille aloille.
Kuva 2. Kirjasto hankki vuonna 2019 humanististen alojen tutkimuskirjallisuutta yhteensä 330 000 eurolla.
Digitaalisuus parantaa aineistojen saatavuutta
Kansalliskirjaston strategisena tavoitteen on laajojen yhtenäisten aineistokokonaisuuksien digitointi sekä avoimen tieteen tukeminen. Digitoitavan aineiston valinnassa painotetaan tekijänoikeusvapaata aineistoa. Tekijänoikeuden alaisten aineistojen käyttöoikeuksia puolestaan laajennetaan sopimusten avulla.
Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa on käytettävissä yli 19 miljoonaa sivua digitaalisia aineistoja, erityisesti kotimaisia sanoma- ja aikakauslehtiä. Myös tuoreessa digitointiohjelmassa painotetaan lehtiaineistoja, mutta näiden rinnalle nousee entistä enemmän monografia-, pienpainate-, nuotti- ja ääniteaineistoja sekä käsikirjoituksia.
Kirjasto arkistoi kattavasti suomalaiset sähkösyntyiset kirjat, lehdet ja musiikkiaineistot. Kotimaisista verkkoaineistoista Kansalliskirjasto tallettaa vuosittain edustavan ja monipuolisen otoksen opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laadinnassa huomioidaan tutkimuksen tarpeet.
Rajatulle käyttäjäkunnalle tai määräaikaiseen käyttöön lisensioitavia ulkomaisia tietoaineistoja Kansalliskirjasto hankkii vain, mikäli kirjaston ydinkokoelmiin kohdistuva tutkimus tai kokoelmanhoitotyö niitä edellyttävät. Sen sijaan kirjasto tukee tulevaisuudessa kansainvälisiä avoimen julkaisemisen hankkeita omilla painopistealoillaan.
Digitaalisia ihmistieteitä Kansalliskirjasto tukee kehittämällä alan työmenetelmiä ja välineitä sekä tarjoamalla digitaalisia sisältöjä myös koneluettavassa muodossa. Digitoituna myös kansalliskokoelma löytää uusia käyttäjiä niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin.
Kirjoittajan yhteystiedot
Harri Ahonen, johtava tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36), 00014 Helsingin yliopisto
harri.ahonen [at] helsinki.fi
Harrastelija
Miten hyvin eri tahot noudattavat vapaakappalevelvollisuutta? Huomannut etenkin Finnasta että äänitteitä varsinkin puuttuu kokoelmista jonkinverran.
Olettaisin että pienpainatteiden kohdalla materiaalia puuttuu paljonkin kokoelmistanne.
Fiksuinta voisi olla että netissä julkaistaisiin joku luettelo sellaisista teoksista mitkä puuttuvat kokoelmista niin joku voisi osata lahjoittaa sellaisen ennen kuin heittää roskiin tai pistää kirpputorille.
Riitta Koikkalainen
Hei,
Nyt ollaan isojen asioiden äärellä – niin isojen, että toimitus koettaa löytää itseään asiantuntevampia toimijoita vastaamaan!
-Riitta K.