TKAY 20+20 vuotta : Tietolinja raportoi edelleen

Laila Heinemann
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014052225981

 

Tieteellisten kirjastojen ATK-yksikön (TKAY) perustamisesta tuli maaliskuussa kuluneeksi jo 40 vuotta. 13.3.1974 päivätyllä asiakirjalla asetettiin ”tieteellisten kirjastojen atk-suunnittelua johtava työryhmä”, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin kirjastonhoitaja Esko Häkli. Hänen lisäkseen työryhmään nimitettiin esittelijä Juhani Hakkarainen opetusministeriöstä, kirjastonjohtajat Vesa Kautto Tampereen teknillisen korkeakoulusta ja Torbjörn Söderholm Åbo Akademista sekä kirjastonhoitaja Pertti Tiainen Kuopion korkeakoulusta. Asiakirjan mukaan työryhmää tullaan myöhemmin täydentämään ”mahdollisesti asetettavan, yleisten kirjastojen atk-järjestelmää suunnittelevan toimikunnan edustajalla, sekä maahamme mahdollisesti hankittavan Saab D 23 tietokoneen sijoituspaikan edustajalla”. Asiakirjan oli allekirjoittanut silloinen opetusministeri Ulf Sundqvist sekä toimistopäällikkö Markku Linna.

Työryhmän sihteereiksi palkattiin päätoimisia suunnittelijoita, jotka olivat TKAYn ensimmäiset työntekijät.  TKAY oli alun perin suoraan Opetusministeriön alainen, mutta se liitettiin myöhemmin Kansalliskirjastoon (silloiseen Helsingin yliopiston kirjastoon) ja sen työtä jatkaa nykyinen Kirjastoverkkopalvelut.

TKAY:n 20-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1994 ja Tietolinjan numero 2/1994 oli omistettu sille. Tietolinja ilmestyi tuolloin pelkästään painettuna, mutta 40-vuotisjuhlan kunniaksi koko numero on nyt saatavilla myös pdf-versiona.

Pääkirjoituksessa Antti Soini toteaa:

Sanotaan, että suuriin muutoksiin tarvitaan uusi sukupolvi. Suuret muutokset ovat tässä ja nyt: yhtenäinen LINNEA-verkko, yhteistietokanta LINDA, uusia tietokantoja tulossa yhteiseen käyttöön, järjestelmän käyttö ja kattavuus leviämässä yli kirjastorajojen; hyvällä syyllä voimme jo puhua kansallisesta tietojärjestelmästä. Tämä sukupolvi on muuttanut kirjastomaailman, toteuttanut informaatiovallankumouksen.
– –
Ajatukset alkavat kuin huomaamatta askarrella uusien projektiemme ja kehityssuunnitelmiemme parissa. Uudet tietokannat, ARTO ja VIOLA, uudet käyttöliittymät ja -reitit, yhteistyöstrategiat – ne innostavat ideointiin kuin itsestään, piirtelemään kuvia, laskeskelemaan tunteja, kuukausia, markkoja, suunnittelemaan uusia palveluita. Katse on taas vakaasti tulevaisuudessa.

Nyt olemme siellä tulevaisuudessa ja vuorossa on jo seuraava sukupolvi. Alkuperäisistä TKAY:läisistä suurin osa on jo eläköitynyt tai siirtynyt muihin tehtäviin – Kirjastoverkkopalveluissa on enää yksi ainoa alun perin TKAY:hyn palkattu työntekijä (hän on Juha Hakala).

Paljon on tapahtunut näissä parissa vuosikymmenessä, mutta onpa sisällysluettelossa myös yhä tapetilla olevia aiheita:

Tietolinja 2/1994 sisällysluettelo

Tietolinja 2/1994 sisällysluettelo

ARTO-tietokannasta ja artikkeliyhteistyöstä Antti Soini kirjoittaa mm.

Tiedontallennus ARTOon on nopeaa, silla tähän tarkoitukseen muokattu VTLS-ohjelmisto tarjoaa emojulkaisun perustiedot valmiina tallennuspohjalla. Samalla ohjelmisto rakentaa linkin artikkelin ja emojulkaisun välille ja näin siirtyminen kausijulkaisutietueesta siihen sisältyviin artikkeleihin ja päinvastoin on vaivatonta.

Niille tiedontallentajille, joilla ei itsellään ole VTLS-ohjelmistoa, voidaan lähiaikoina tarjota VTLS:n kehittama PC-pohjainen ohjelmistotuote, jonka avulla VTLS-tietokantaan voidaan viedä tietoa, tehdä sieltä tiedonhakuja ja kopioida tietueita kansainvälisen vaihtoformaatin IS02709 mukaisina PC: lle jatkokäyttoä varten. Tietoliikenneyhteys ARTOon toki tarvitaan, mutta siihen käy niin FUNET, DATANET kuin DATAPAK.

Viime vuoden Tietolinjassa 1/2013 Lassi Lager kuvailee artikkelissaan Artiva tekee  artikkelitietojen tallentamisen ja hyödyntämisen helpommaksi ARTO-tallennuksen uutta sukupolvea, johon liittyy myös verkkoselaimella käytettävä järjestelmäriippumaton syöttölomake.

Riitta Lehtinen esittelee toisen uuden tietokannan, VIOLAn, ja perustelee erillisen musiikkitietokannan luomista:

Käyttäjien – varsinaisten tiedonhakijoiden – kannalta on helpompaa löytää musiikkia koskeva tieto erillisestä tietokannasta kuin kaikkien muiden aineistojen joukosta LINDAsta. Myös indeksointi ja näytöt on helpompi määritellä nimenomaan musiikin tarpeiden mukaan erillisessä tietokannassa. Lisäksi osakohteiden mukaantulo kasvattaa tietokantaa nopeasti ja niiden hallinta on helpompaa erillään LINDAn  aineistosta, jossa vuosien varrella muuttuneet luettelointisäännöt ja tallennuskäytännöt pitää ottaa huomioon. Nämä kaikki syyt yhteensä vaikuttivat siihen, että halusimme aloittaa puhtaalta pöydältä uuden aineiston kanssa.

Viime aikoina on noussut esille musiikkiaineiston liittäminen sittenkin mukaan (ME)LINDAan  – ja kuinka ollakaan juuri yllämainittujen kysymysten kanssa metatietovarantohankkeen MusaMelinda työryhmä on painiskellut viimeisen vuoden. Siitä, mitä VIOLA-tietokannalle muuten nykyisin kuuluu, on Katerina Sornova kirjoittanut Tietolinjaan 1/2013 otsikolla Mitä kuuluu ja minne menet, Viola?

Riitta Lehtinen kirjoittaa erillisessä artikkelissa myös (musiikin) osakohteista, jotka tuolloin olivat aivan uusi piirre tietokannoissa – ja joiden ongelmat ovat yhä vielä tänä päivänä työllistäneet metatietovarantohankkeen teknisiä asiantuntijoita.

Inkeri Salonharju puolestaan raportoi senvuotisesta ELAG-konferenssista, joka pidettiin Budapesitissä. Siellä olivat esillä mm. virtuaaliyhteisluetteloiden tulevaisuudennäkymät – niistä hän kirjoittaa:

Koko yhteisluettelojen tulevaisuus riippuu paljon verkkojen kehityksestä ja eri järjestelmien yhteiskäyttöä edesauttavien standardien käyttöönotosta.

Niinpä niin. Verkkojen kehitystä, eri järjestelmien yhteiskäyttöä ja standardeja käsitellään ELAG-konferensseissa edelleen. Toisaalta kahdessakymmenessä vuodessa on harpottu aimo askelia. Vai miltä kuulostaa tämä visio samaisesta konferenssista:

Keskustelussa virtuaalityökalujen trendeistä todettiin, etta gopher ja erityisesti WWW ovat tulleet erittäin suosituiksi, kun taas archie ja WAIS eivät ole kokeneet vastaavaa menestystä. Gopherin käyttöönotto on vaivatonta, ja käyttö riittävän yksinkertaista kaikille verkkokäyttäjille.  – – Toivomuksena oli, että kirjastojärjestelmätoimittajat liittäisivät gopherin vakio-ohjelmistoihin osaksi verkkotoimintoja.

 

Kirjastoverkkopalveluiden ja Tietolinjan katse on edelleen tulevaisuudessa. Palatkaamme asiaan 50-vuotisjuhlien merkeissä!

Lue koko lehti:

Lisätietoa TKAY:n alkuaikojen historiasta:

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén