Artiva-hanke uudisti Artoa

Lassi Lager
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029969

 
Arto on Kansalliskirjaston koordinoima kotimaisten artikkelien viitetietokanta, jossa on yli 1,5 miljoonaa viitettä ja kymmeniä tuhansia kokotekstilinkkejä. Tallentaminen tapahtui aikaisemmin hajautetusti eri kirjastoissa, joista suuri osa oli ollut tallennusyhteistyössä mukana jo pitkään. Kirjastojen resurssipulasta johtuen uusien viitteiden vuosikartunta oli viime vuosina laskenut ja monien julkaisujen tallennusviive kasvanut. Artiva-hankkeen (2013-2014) myötä mukaan on kuitenkin saatu uusia tallentajia ja tallentaminen on laajentunut kirjastojen lisäksi myös tiedekustantajiin. Hankkeen alkuvaiheita ja tavoitteita selostettiin Tietolinjassa 1/2013. Hankkeen tuloksista on raportoitu mm. Artiva-hankkeen päätösseminaarissa helmikuussa 2015.

Enemmän, nopeammin ja parempaa?

Artiva-hankkeen päätavoitteina oli saada kotimaisten tieteellisten artikkelien viitetiedot kattavammin ja viiveettömästi Artoon. Samalla tavoitteena oli saada Artoon monipuolisempaa artikkelimetatietoa, jota voitaisiin hyödyntää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkaisutiedonkeruussa, julkaisujen verkkosivuilla ja avoimena datana.

Hankkeessa kehitetty selainpohjainen syöttölomake ei vaadi kirjastojärjestelmien ja -formaattien tuntemusta ja on vaivaton ottaa käyttöön. Tämä on helpottanut erityisesti uusien tallentajien, niin kirjastojen kuin kotimaisten tiedekustantajienkin mukaantuloa. Hankkeen aikana Artoon tulikin uusina tallentajina 6 uutta kirjastoa ja 8 tieteellistä seuraa tai tiedekustantajaa ja uusia tallentajia otetaan edelleen vastaan. Syöttölomake on otettu laajasti käyttöön myös vanhojen Arto-tiedontuottajien keskuudessa ja tällä hetkellä suurin osa uusista artikkeleista tallennetaan syöttölomakkeella. Tieteellisten kirjastojen kokonaistallennusmäärä on ollut edelleen pienessä laskussa, mutta lasku ei yleensä kohdistu Julkaisufoorumissa luokituksen saaneisiin kotimaisiin tiedelehtiin.

Hankkeen aikana aloitettiin myös TSV:n OJS-järjestelmässä julkaistujen lehtien viitetietojen tuominen suoraan Artoon, ja yhteistyötä TSV:n kanssa ollaan kehittämässä edelleen. Tämä yhteistyö korvaa myös osittain tieteellisten kirjastojen tallennusresurssien pienenemistä. Vaikka hankkeen painopiste oli uusissa tieteellisissä artikkeleissa, artikkelien syöttölomaketta on käytetty myös maakuntakirjastojen aluetietokanta-aineiston sekä harraste- ja ammattilehtien artikkelien tallentamiseen.

Artikkelien syöttölomakkeella tallennettu metadata on ollut myös aiempaa monipuolisempaa: perinteisten bibliografisten tietojen lisäksi on tallennettu myös tekijöiden affiliaatiotietoja, tieteenalaluokituksia ja OKM:n tiedonkeruussa tarvittava artikkelin julkaisutyyppi. Julkaisukanavan Julkaisufoorumi-luokka tunnistetaan syöttölomakkeella ja tallennetaan artikkeleihin automaattisesti.

Koska tietojen tallennusta on pystytty osin automatisoimaan, on tallennettu tieto aikaisempaa yhdenmukaisempaa. Käsin syötettäviin tietoelementteihin on lisätty tarkistuksia ja tiedot tallentuvat Artoon useita tarkistuksia ja korjauksia sisältävän konversion kautta. Syöttölomake hakee rajapintojen avulla tietoja myös muista järjestelmistä: sisällönkuvailutermit haetaan tallennusvaiheessa pääasiassa Fintosta ja myös linkitetään Fintoon, lehtien ja kokoomateosten tiedot taas haetaan Melindasta tai Artosta ja samalla ”emotietueen” Melinda- tai Arto-tunniste sekä ISSN tai ISBN lisätään artikkeliviitteisiin. Tieteenalaluokitukset, affiliaatiotiedot, julkaisutyyppi ja mm. kirjoittajan rooli haetaan lomakkeelle etukäteen määritellyistä vaihtoehdoista, jolloin tiedot tallentuvat aina vakiomuotoisina ja sisältävät myös mahdollisen tunnistekoodin. Osa tiedoista taas tallennetaan tunnistautuneen tallentajan profiilin perusteella.

Syöttölomakkeella tallennettuja tietoja voidaan muuntaa valmiiden muunnosten avulla aiempaa helpommin myös muihin tiedostomuotoihin ja hakea tai haravoida rajapintojen avulla muihin järjestelmiin (mm. DOAJ). Arton tiedot haravoidaan päivittäin Finnaan, jossa lomakkeella tallennetut linkitetyt asiasanat ovat haettavissa myös ruotsinkielisillä vastineillansa. Tallennettujen tietojen tehokas hyödyntäminen mm. yliopistojen tutkimustietojärjestelmissä ja tiedejulkaisujen kotisivuilla on kuitenkin vasta aluillaan.

Artiva-lomakkeella tallennettava metadata tarjoaa myös uusia tiedonhaku- ja raportointimahdollisuuksia Arton sisällöstä. Nyt voidaan mm. helposti selvittää, kuinka paljon Artosta löytyy vaikkapa tänä vuonna julkaistuja, omalle korkeakoululle tai tutkimuslaitokselle affilioituja vertaisarvioituja artikkeleita (ks. esim. https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=148636557).

Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää kerran tallennetun metatiedon hyödyntämistä muissa järjestelmissä ja järjestelmien yhteen toimivuutta. Tulevaisuudessa on tavoitteena lisätä viitteisiin myös tekijän ORCID-tunniste ja mahdollisesti korjata ja täydentää Arton tietoja myös Juulista saatavien tietojen perusteella.

artikkelimetatiedot-tavoitetila
Kuva: Artikkelimetatietojen tietovirrat järjestelmästä toiseen (tavoitetila)

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Lassi Lager, tietojärjestelmäpäällikkö
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: lassi.lager [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén