Tiedekustantajilta kysyttiin avoimesta julkaisemisesta

Milla Eräsaari
Suomalaisen kirjallisuuden seura

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029976

 
Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on tarjonnut avoimen lähdekoodin Open Journal Systems -ohjelmistoon (OJS) perustuvaa tieteellisten lehtien julkaisemiseen tarkoitettua palvelua (http://ojs.tsv.fi) jäsenseuroilleen jo kymmenenkunnan vuoden ajan. Huhtikuussa 2015 TSV lähetti jäsenseuroilleen avointa julkaisemista ja julkaisualustoja koskevan kyselyn.

Kysely lähetettiin 150 TSV:n jäsenseuralle, jotka julkaisevat lehtiä, ovat Suomen tiedekustantajien liiton jäsenseuroja ja/tai käyttävät toimitusprosessiinsa TSV:n tarjoamaa julkaisualustaa. Kyselyyn saatiin 62 vastausta, joista 26:ssa vastattiin kaikkiin siinä esitettyihin kysymyksiin. Vastauksia tullaan hyödyntämään Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton OJS-kehityshankkeiden ja palveluiden kehittämisen tukena sekä julkaisualustan käyttäjälähtöistä kehittämistä käsittelevässä opinnäytetyössä.

Kyselyssä oli kaikkiaan 31 kysymystä, joista osa oli kohdennettu vain OJS-järjestelmän käyttäjille. Kaikilta vastaajilta kysyttiin julkaisemisesta, järjestelmistä, arkistoinnista sekä kokemuksista ja toiveista TSV:n palveluiden suhteen. OJS-käyttäjiltä kysyttiin lisäksi mihin käyttötarkoitukseen järjestelmää on käytetty, kuinka hyvin se tukee prosesseja sekä soveltuu tiedonhallintaan ja tilastointiin. Vastausten tarkempi analysointi on vielä suorittamatta.

Vastausten perusteella sähköinen julkaiseminen ei ole kotimaisten tieteellisten lehtien osalta vielä ohittanut painettua. Sähköisten julkaisujen osalta osittainen avoimuus nyt tai lähitulevaisuudessa on vastausten perusteella suosituin jakelutapa. Kokonaan avoimeen julkaisemiseen ei yksikään vastaaja suunnitellut siirtyvänsä. Jo nyt kokonaan avoimesti julkaisi yhdeksän vastaajaa ja kuusi vastasi lehden jakelun pysyvän maksullisena jatkossakin.

Avointa julkaisemista tukevina palveluina toivottiin useissa vastauksissa julkaisutekniikkaan, -periaatteisiin, sopimus- ja oikeuskysymyksiin liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Lisäksi toivottiin resursseja ja julkaisupalveluita.

Erityisen kiinnostavana ilmiönä esiin nousi arkistointia koskevien vastausten hajonta. Kyselyn perusteella lehdillä ei ollut yhtenäistä näkemystä siitä kenen tulisi vastata tieteelliseen julkaisemiseen liittyvien sähköisten aineistojen saatavuudesta ja säilyvyydestä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Vastaajat olivat yksimielisiä vain julkaisijan arkistointivastuusta.

Vastaajista noin puolet nimesi Kansallisen digitaalisen kirjaston vastuulliseksi tahoksi huolehtimaan sähköisten julkaisujen pitkäaikaisesta säilyttämisestä ja saavutettavuudesta.
Kysymykseen sähköisten julkaisujen lyhyemmän aikavälin säilytys- ja saavutettavuusvastuusta 40% vastasi KDK, 30% julkaisija ja 15% TSV.

Näkemykset artikkelien vertaisarvioiden ja muun toimituksellisen aineiston lyhyen aikavälin säilyttämisestä olivat yhteneväisempiä. Reilu enemmistö katsoi, että kyseisten aineistojen arkistointi kuuluu julkaisijalle. Näiden aineistojen pysyvän arkistoinnin kohdalla näkemykset sen sijaan hajosivat. Yleisin näkemys oli, ettei aineistoja tarvitse säilyttää. Tätä mieltä oli kolmannes vastaajista. Sopimusten katsottiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kuuluvat julkaisijan vastuulle. Artikkelien käsikirjoitusten arkistoinnista ei ollut yksimielisyyttä vastaajien kesken.

Kysymykseen arkistoinnista tuli 27 vastausta, joten otanta ei ole laaja vaan lähinnä suuntaa-antava. Vastausten valossa näyttäisi siltä, että tiedekustantajat tunnistavat omat tiedonhallintaan liittyvät velvoitteensa, mutta eivät jaa näkemystä muiden toimijoiden vastuista.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Milla Eräsaari, arkistoamanuenssi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/ Kirjallisuusarkisto
sähköposti: millaerasaari [at] gmail.com

Leave a Reply

Theme by Anders Norén