Avointa julkaisemista ja muutakin

Jyrki Ilva
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029977

 
Tätä Tietolinjan numeroa on valmisteltu muuttokiireiden keskellä, mutta tässä se nyt kuitenkin on! Tietolinjaa viime vuodet ansiokkaasti luotsannut Laila Heinemann eläköityi alkuvuodesta, joten toimitusvastuu on siirtynyt uusille henkilöille.

Tietolinja-lehti on ilmestynyt niinkin pitkään kuin vuodesta 1980, alun perin Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden edeltäjän Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön julkaisemana. Lehti siirtyi paperimuodosta verkkojulkaisuksi 90-luvun puolivälissä ja se on ilmestynyt nyt jo toistakymmentä vuotta tasaisesti kaksi kertaa vuodessa. Alun perin Tietolinja oli nykyistä enemmän uutislehti, mutta siinä on perinteisesti julkaistu myös laajempia tekstejä pääosin kirjastojen teknologiaan, formaatteihin ja toimintaympäristöihin liittyvistä kysymyksistä. Tietolinja on selkeästi profiloitunut foorumiksi, jolla asiantuntijat kirjoittavat erityisalastaan pääasiassa toisille asiantuntijoille.

Mitään suuria irtiottoja tästä perinteestä emme tässä numerossa tee. Lehteä on kuitenkin tarkoitus uudistaa jonkin verran tulevissa numeroissa, osin myös siksi, että Kansalliskirjastolla on nykyään käytössään useita uusia julkaisu- ja tiedotuskanavia, uutiskirjeistä ja blogeista Twitteriin, Facebookiin, Flickriin ja Instagramiin, kirjastoverkkopalveluiden keskustelufoorumia unohtamatta. Joudumme väistämättä pohtimaan sitä, mikä on Tietolinjan rooli tässä kokonaisuudessa.

Tämän numeron artikkelit kytkeytyvät suurelta osin avoimeen tieteeseen ja etenkin kotimaiseen tiedejulkaisemiseen liittyviin kysymyksiin. Molemmat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita, ei vähiten OKM:n rahoittaman Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT) ansiosta. ATT:n puitteissa on parhaillaan käynnistymässä useita uusia hankkeita sekä Kansalliskirjastossa että muissakin kirjastoissa. Näistä kuullaan varmasti lisää tulevissa Tietolinjoissa.

Lassi Lager esittelee artikkelissaan kotimaisten artikkelien viitetietojen tallentamiseen suunniteltua luettelointityökalua rakentaneen Artiva-hankkeen tuloksia. Jyrki Ilva kirjoittaa Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan alkamassa olevasta yhteishankkeesta, jossa kehitetään teknistä infrastruktuuria ja uusia rahoitusmalleja kotimaisten tieteellisten lehtien avoimuuden edistämiseen. Milla Eräsaari kertoo Tieteellisten seurain valtuuskunnan tieteellisille lehdille tarjoaman OJS-palvelun käyttäjäkyselystä, ja Jyrki Ilva valottaa pitkään toimineen, kotimaisten tiedelehtien artikkeleita julkaisevan maksullisen Elektra-palvelun tilannetta.

Jukka Pennasen kuvakooste dokumentoi kirjastoverkkopalveluiden ja tutkimuskirjastopalveluiden muuttotunnelmia.

Lisäksi numerossa on lyhyempiä uutisjuttuja Kansalliskirjaston datan avaamisesta, RDA-käyttöönoton valmistelusta, avoimen tieteen koulutuksista ja eduskuntavaalien verkkomateriaalien keräyksestä. Erillinen ”Ajankohtaista meiltä ja muualta”-kooste sisältää uutisia myös Kansalliskirjaston ulkopuolelta.

Lisää ajankohtaisuutisia Kansalliskirjaston toiminnasta on löydettävissä jokin aika sitten ilmestyneestä ilmestyneestä Kansalliskirjaston uutiskirjeestä 2/2015.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

Theme by Anders Norén