Ajankohtaista meiltä ja muualta

koonnut Jyrki Ilva
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113668

 

Suomalaisia runsaasti mukana Liber 2015 -konferenssissa

Kesäkuun lopulla Lontoossa järjestetyn Liber 2015 -konferenssin osallistujalistalla oli poikkeuksellisen monta (yli 40!) suomalaisnimeä. Konferenssin ohjelmassa oli myös runsaasti suomalaisten tekemiä esityksiä ja postereita.

Kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin viime vuonna Liberin ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi. Hormia-Poutanen oli näkyvästi esillä konferenssin aikana, ja UKSG Insights julkaisi konferenssin alla häntä käsittelevän, haastatteluun perustuvan profiiliartikkelin.

Suomalaiseen kirjastomaailmaan kohdistuva kansainvälinen huomio ei suinkaan lopu tähän, sillä ensi vuonna Liber-konferenssi järjestetään Helsingissä. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävän konferenssin alustavat verkkosivut löytyvät jo verkosta. Konferenssin Call for Proposals julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Suomen Akatemia edellyttää avointa julkaisemista

Suomen Akatemia julkaisi kesällä uuden avointa julkaisemista ja tutkimusaineistojen tallentamista koskevan ohjeistuksen, joka on voimassa Akatemian syyskuun hausta lähtien. Akatemia on jo aiemmin suositellut avointa julkaisemista, mutta nyt ohjeistusta on tiukennettu siten, että avoimuutta edellytetään. Kyseessä on siis Suomen ensimmäinen tutkimusrahoittajan asettama open access -mandaatti.

Uuden ohjeistuksen mukaan Akatemian rahoituksella tuotettujen julkaisujen pitää olla mahdollisuuksien mukaan vapaasti saatavilla, joko julkaisuarkistoon tai -tietokantaan rinnakkaistallennettuina viimeistään 6-12 kuukauden embargoajan jälkeen tai open access -lehdessä tai sarjassa julkaistuina välittömästi. Lyhyempi kuuden kuukauden embargoaika koskee luonnontieteellisiä aloja, pidempi kahdentoista kuukauden maksimiembargo taas humanistisia ja yhteiskuntatieteitä.

Akatemian ohjeistuksen mukaan julkaisut pitää joka tapauksessa rinnakkaistallentaa soveltuvaan julkaisuarkistoon tai -tietokantaan. Tämä koskee siis myös open access -julkaisukanavissa ilmestyneitä artikkeleita.

Kuten jo aiemmin, mahdolliset open access -julkaisujen kirjoittajamaksut voi sisällyttää tutkimushankkeen kustannuksiin. Akatemia ei kuitenkaan suosittele julkaisemista hybridimallin julkaisukanavissa, joissa julkaisijalle maksetaan sekä tilausmaksuja että yksittäisten artikkelien avoimuudesta.

Korkeakoulujen vuoden 2014 julkaisutiedot Juulissa

Kansalliskirjaston ylläpitämään kansalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin lisättiin kesällä OKM:n alaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2014 julkaisutiedot. Juuli sisältää nyt yliopistojen julkaisutiedot vuosilta 2011-2014 ja ammattikorkeakoulujen tiedot vuosilta 2012-2014.

Korkeakoulujen julkaisutiedot kerättiin edellisvuosien tapaan siten, että kukin korkeakoulu syötti omat julkaisutietonsa huhtikuussa 2015 CSC:n ylläpitämään järjestelmään. Tämän jälkeen tiedot tarkistettiin, korkeakoulujen väliset yhteisjulkaisut tunnistettiin ja uudet julkaisukanavat toimitettiin Julkaisufoorumin täydennysarviointiin.

Korkeakoulut raportoivat tämän kertaisessa keruussa yhteensä 38298 vuoden 2014 julkaisua, minkä lisäksi myös edellisvuoden julkaisuihin tuli jonkin verran täydennystä. Aiemmasta poiketen vuoden 2014 tietoihin sisältyvät kattavasti myös yliopistoissa tuotetut väitöskirjat.

Korkeakoulujen julkaisutietojen lisäksi alkuvuoden aikana on pilotoitu julkaisutiedonkeruuta myös valtion sektoritutkimuslaitoksista ja sairaanhoitopiireistä. Pilotoinnissa saadut kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia, ja tiedonkeruuta on tarkoitus laajentaa koskemaan kattavammin myös näitä organisaatioita. Pilotissa kerätyt tiedot on tarkoitus tuoda Juuliin myöhemmin syksyllä.

CSC suunnittelee lisäksi tiedonkeruun automatisointia (”virtaistaminen”) siten, että julkaisutiedot siirtyvät automaattisesti korkeakoulujen järjestelmistä CSC:n ylläpitämään tietovarantoon ja sieltä myös Juuliin. Tällöin tiedot päivittyisivät tietovarantoon ja sen kautta Juuliin lähes reaaliajassa, ja niitä on myös nykyisestä poiketen mahdollista täydentää ja korjata jälkikäteen. Automatisointiin liittyviä ratkaisuja pilotoidaan ensi vuonna. Uuteen toimintamalliin on tarkoitus siirtyä asteittain raportoivien organisaatioiden valmiuksien mukaan, eli alkuvaiheessa osa tiedoista saadaan automaattisen järjestelmän kautta ja osa raportoidaan jälkikäteen vuosittaisen tiedonkeruun kautta.

OKM:n julkaisutiedonkeruusta ja sitä koskevista kehittämissuunnitelmista keskusteltiin Turussa KOTA-päivien yhteydessä 31.8. järjestetyssä Julkaisutiedonkeruuseminaarissa.

Ks. myös kesällä Digitaalinen kirjasto -blogissa julkaistu kirjoitus joillekin tieteenaloille tyypillisiin suuriin tekijämääriin liittyvistä kysymyksistä.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen osaajakoulutukset alkoivat

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen osaajakoulutukset alkoivat syyskuun puolivälissä. Maanantaina 14.9. Tieteiden talolla järjestetyssä ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana yli sata osallistujaa.

Lisäksi Suomen Akatemian ja Tekesin henkilökunnille järjestettiin kaksi omaa koulutustapahtumaa.

Koulutusten esityskalvot ja myös videoidut esitykset ovat saatavilla ATT-hankkeen koulutussivujen kautta:

Osaajakoulutuksiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä ATT-hankkeen koulutuskoordinaattoriin Sari Räisäseen, sari.raisanen [at] helsinki.fi.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Theme by Anders Norén