Emme ole yksin

Jyrki Ilva
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113657

 

Yhteistyöllä ja yhteisillä palveluilla on kirjastomaailmassa pitkät perinteet. Vaikka monet kirjastot ovat sinällään pieniä organisaatioita, ne ovat kuitenkin osa laajempaa maan- ja maailmanlaajuista kirjastojen verkostoa, joka jakaa keskenään sekä aineistoja ja kuvailutietoja että tietoa ja osaamista. Meidän ei siis tarvitse tehdä työtämme yksin.

Käytännössä tämä kirjastojen välinen yhteistyö toteutuu montaa eri reittiä. Teknologian ja viestintävälineiden kehitys on liittänyt kirjastot osaksi linkittyvää ja verkottuvaa maailmaa. Tiivistyvän kuvailuyhteistyön, tietojen vaihdon ja avoimen linkitetyn datan yleistyessä kirjastojen perustoiminta rakentuu yhä enemmän kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön varaan. Verkon kautta tapahtuvien kontaktien rinnalla myös kokouksien, seminaarien ja konferenssien kaltaisilla perinteisemmillä foorumeilla ja muissa organisaatioissa toimivien kollegoiden kanssa käydyillä keskusteluilla on kuitenkin edelleen suuri merkitys.

Tietolinjan 2/2015 kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät konkreettisella tasolla linkitettyyn dataan liittyviä kysymyksiä. Marja-Liisa Seppälä käy artikkelissaan läpi kirjastoissa tekeillä olevaa kuvailun muutosta, joka pitää sisällään sekä RDA:n että uusien kuvailuvälineiden käyttöönoton. Samalla kirjastot siirtyvät yhä voimallisemmin kansainvälisen kuvailuyhteistyön suuntaan. Juha Hakala käsittelee omassa artikkelissaan perusteellisesti linkittämistä ja linkkien pysyvyyttä semanttisessa webissä.

Anna-Sofia Ruthin artikkeli esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannan tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Tietokantaan rakennettu tekninen rajapinta mahdollistaa sen sisältämien tietojen hyödyntämisen myös muissa palveluissa. Jyrki Ilva käsittelee artikkelissaan julkaisujen avoimuuden mittaamista, joka on ajankohtainen aihe sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kesä on ollut kirjastomaailmassa perinteisesti konferenssien aikaa. Tietolinja huomioi tämän laajalla konferenssipaketilla, joka sisältää raportit peräti kuudesta kesällä ja alkusyksystä järjestetystä kansainvälisestä konferenssista. Osa teksteistä käsittelee kattavammin konferenssissa nähtyä, kuultua ja koettua, osa taas keskittyy tiettyihin konferenssissa esille nousseisiin erityiskysymyksiin. Yhteisenä nimittäjänä useissa eri raporteissa nousevat esiin etenkin data-aineistoihin liittyvät kysymykset, samoin monissa sivutaan avoimeen julkaisemiseen ja avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Markku Laitinen käsittelee omassa raportissaan toukokuun lopulla Pariisissa järjestettyä kirjastoalan tilastoihin keskittyvää QQML-konferenssia. Lassi Lager raportoi Tukholmasta järjestetystä kirjastoteknologian uusia tuulia kartoittavasta ELAG-konferenssista. Jyrki Ilva kirjoittaa puolestaan tänä vuonna Indianapolisissa järjestetystä Open Repositories -konferenssista ja Genevessä järjestetystä OAI9-konferenssista.

Esa-Pekka Keskitalon aiheena on Lontoossa järjestetty Liber-konferenssi, jonka ohjelmasta hän nostaa esiin etenkin data-aineistoihin liittyviä kysymyksiä. Nicholas Volk raportoi puolestaan Ex Libris -yhtiön tuotteiden käyttäjille suunnatusta IGeLU-konferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Budapestissa.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: jyrki.ilva [at] helsinki.fi