Syvään päähän: Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttäjäkyselyn tuloksia

Pääkkönen T (2022). Syvään päähän: Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttäjäkyselyn tuloksia. Tietolinja, 2022(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546944

Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelu sisältää Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa: sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjoja ja pienpainatteita. Palvelu järjesti 7.–28.2.2022 käyttäjäkyselyn saadakseen kuvaa palvelun käyttäjistä sekä heidän toiveistaan ja odotuksistaan palvelulle. Vastauksia tuli 202, ja vastaajista suurin osa (183) vastasi suomeksi, ruotsinkielisiä vastauksia saatiin 17 ja kaksi englanniksi.

Kyselyn vastaajamäärä oli korkein, mitä Digin käyttäjäkyselyyn on tähän mennessä saatu. Kyselyjä on tehty vuosina 2016, 2018, 2019 ja 2022.Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisimpiä tuloksia vuosien 2019 ja 2022 aineistoista kyselyn eri teemojen näkökulmista.

Peruskäyttö-kysymykset

Palvelun peruskäyttöä koskeneissa kysymyksissä tiedusteltiin, millä laitteilla ja kuinka usein Digiä käytetään.

Pääosa kyselyyn vastanneista (57 %) käyttää Digiä kotitietokoneella. Tämän käyttäjäryhmän suhteellinen osuus oli kasvanut 10 % aiemmasta kyselystä vuodelta 2019. Älypuhelimen käyttö oli hieman kasvanut, tablettikäyttö pysynyt samana ja työkoneen ja vapaakappaletyöasemien käyttö vähentynyt.

Vaakasuuntainen pylväskaavio: Digipalvelun hyödyntämisessä käytetyt laitteet vuosina 2019 ja 2022.

Kuvio 1. Digipalvelun hyödyntämisessä käytetyt laitteet vuosina 2019 ja 2022

Vuoden 2022 asiakaskyselyn aineiston perusteella saatu kuva laitetilanteesta vastaa melko hyvin automaattisesti tilastoimaamme laitetilannetta: vuonna 2021 pöytäkonetta käytti 53 % käyttäjistä, 39 % käytti älypuhelimia ja noin 8 % käytti tabletteja.

Digi.kansalliskirjasto.fi sisältää myös aineistoja, joiden käyttö on mahdollista vain vapaakappaletyöasemilla. Niitä on kaikissa kuudessa vapaakappalekirjastossa. Yleisimmin käytetty vapaakappaletyöasema oli Kansalliskirjastossa, muut vapaakappalekirjastot saivat yksittäisiä mainintoja. Kansalliskirjaston vierailut olivat ainoat, jotka olivat kasvaneet, muut olivat vähentyneet.

Peruskäytön selvittelyyn kuului myös kysymys siitä, kuinka usein käyttäjä hyödyntää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua. Yli puolet vastanneista käyttää Digiä ainakin kerran viikossa (46 %) tai joka päivä (17 %), mutta tavallista oli myös käyttää 1–2 kertaa kuukaudessa (22 %). Ensimmäisen kerran käyttäjiä oli 3 % vastanneista. Vaihtoehdon ”muutamia kertoja vuodessa” oli kyselyyn vastanneista valinnut 11 %.

Käyttötarkoitus-osio

Digi.kansalliskirjasto.fi:n kehityspuolella ollaan aina kiinnostuneita siitä, missä käyttötarkoituksessa sitä käytetään. Kyselyn tässä osiossa vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja, ja tämä tuotti useita mielenkiintoisia yhdistelmiä. Käyttötarkoitusten kärjessä oli tuttuun tapaan sukututkimus, jota teki neljännes käyttäjistä. Toisena ryhmänä oli muita historiaan liittyviä käyttötarkoituksia, kuten tutkimus yksityisiin tarpeisiin (17 %), historiikit (16 %) ja selailu (14 %). Tämän jälkeen käyttötarkoitus hajaantuikin laajemmin, mutta mainintoja saivat myös tutkimus kirjaan/tietokirjaan (6 %) ja tieteellinen tutkimus (4 %). Vastaajien joukossa oli myös muun muassa paikallisoppaita.

Ympyrädiagrammi Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttötarkoituksista.

Kuvio 2. Digi.kansalliskirjasto.fi:stä haettujen aineistojen käyttötarkoituksia.

Mielenkiintoisia käytön yhdistelmiä oli vastausten joukossa useita. Esimerkiksi sukututkijat valitsivat useimmiten toiseksi käyttötarkoituksekseen historiikin teon tai muun tutkimuksen yksityisiin tarpeisiin ja selailun. Monivalinnan lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus myös tarkentaa ja kuvata vapaasti käyttötarkoitustaan. Näissä tarkennuksissa mainittiin käyttötarkoituksena esimerkiksi YouTube-videoiden teko, bloggaus, kylähistorioiden laatiminen sekä erilaiset opetustilanteet ja esitelmät eri yleisöille.

Tutkimuskäyttö

Jos vastaaja oli käyttänyt palvelua tutkimustarkoituksessa, häntä pyydettiin kertomaan päätieteenalansa. Tieteenalaluokituksena kyselyssä käytettiin korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedonkeruun luokitusta Tieteenala 2010. Yleisimmin valittiin humanistiset tieteet, ja seuraavaksi yhteiskuntatieteet ja tekniikka.  Tutkimuskäyttöä koskeneeseen kysymykseen vastanneista vain 62 vastaajaa valitsi tarkemman tieteenalan. Tieteenaloista yleisin valinta kohdistui historiaan ja arkeologiaan, ja muutamia valintoja saivat myös muut humanistiset tieteet ja kielitieteet, ja loput valitut tieteenalat saivat 1–2 valintaa kukin.

Taulukko 1. Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttäjien päätieteenalat. n = 62.

Päätieteenala kpl
615 Historia ja arkeologia 40
616 Muut humanistiset tieteet 4
6121 Kielitieteet 3
214 Kone- ja valmistustekniikka 2
520 Muut yhteiskuntatieteet 2
518 Media- ja viestintätieteet 1
316 Hoitotiede 1
3142 Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys 1
517 Valtio-oppi, hallintotiede 1
315 Liikuntatiede 1
215 Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka 1
5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka 1
1183 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia 1
614 Teologia 1
513 Oikeustiede 1
317 Farmasia 1

Kysyimme myös, työskenteleekö tai opiskeleeko vastaaja jossakin korkeakoulussa. Tähän saimme ainoastaan 25 vastausta. Eniten mainintoja sai Helsingin yliopisto (6), Åbo Akademi (4), Jyväskylän yliopisto (3). Tutkijauran vaihetta koskeneeseen kysymykseen saimme 66 vastausta, ja niissä vastausvaihtoehdoista oli valittu yleisimmin kohta ’Muu’, mutta myös vapaita tutkijoita oli paljon.

Pylväsdiagrammi: Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttäjien tutkijauran vaihe vuonna 2022.

Kuvio 3. Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttäjien tutkijauran vaihe vuonna 2022.

Yleiset kysymykset

Yleisten kysymysten osiossa kysyttiin tarkemmin ja lisää Digin käytöstä: käytetyistä aineistotyypeistä ja toiminnoista, kokemuksia lataustyökalun käytöstä sekä suositteluhalukkuutta. Näihin kysymyksiin likimain kaikki vastasivat.

Digin aineistotyyppejä koskeneessa kysymyksessä vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja. Useimmiten vastaajat käyttivät digitoituja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä. Niiden käytön määrä oli hiukan kasvanut vuodesta 2019. Seuraavaksi yleisimmin käytettiin pienpainatteita, karttoja ja kirjoja, joista kirjojen käytön osuus oli aavistuksen alemmalla tasolla verrattuna vuoden 2019 käyttöön.

Digi.kansalliskirjasto.fi:n aineistojen käytön jakaumat vuosina 2022 ja 2019.

Kuvio 4. Digi.kansalliskirjasto.fi:n aineistojen käytön jakaumat vuosina 2022 ja 2019.

Kysyimme myös käytetyimmistä toiminnoista. Tässä monivalintakysymyksessä yleisin valinta oli vapaatekstihaku, jota seurasivat haun rajaukset ja lehtilistaus. Muita toimintoja oli käytetty huomattavasti vähemmän, mutta käyttöä löytyi myös PDF-latauksesta, leiketoiminnoista, lähdeviitteistä ja päivän lehdistä. Ymmärrettävästi aineistojen hakuun liittyvät toiminnot olivat kärjessä, jonka jälkeen keinot löytää haluamansa lehti, kuten lehtilistaus, nousivat tärkeiksi.

Vaakasuuntainen pylväsdiagrammi: Digi.kansalliskirjasto.fi käytetyimmät toiminnot vuonna 2022.

Kuvio 5. Digi.kansalliskirjasto.fi käytetyimmät toiminnot vuonna 2022.

Digin työkaluista käyttäjien suuntaan uusin on kesällä 2021 julkaistu lataustyökalu. Sillä voi ladata aineistoja joko ALTO XML-, teksti- tai kuvamuodossa, ja uutuutensa takia kysyimme erikseen palautetta sen käytöstä. Vastauksissa esitettiin kuitenkin enimmiltään muihin toimintoihin liittyviä kehitysideoita, jotka – tietenkin – lisätään palvelun kehittämistä silmällä pitäen toivelistalle.

Digin kyselyssä kartoitettiin käyttäjäkokemuksen laatua myös suositteluhalukkuutta mittaavalla suositteluindeksillä. Tätä mitattiin kysymyksellä ”kuinka todennäköisesti suosittelisit digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua ystävälle tai työtoverille?”. Suositteluhalukkuudesta kertova suositteluindeksi eli Net Promoter Score (NPS) on vuonna 2003 kehitetty mittari, jolla yleistetään käyttäjätyytyväisyyden laskenta yhteen indikaattoriin (Reichheld, 2003). Laskentakaava on selkeä (suosittelijoiden lukumäärä – arvostelijoiden lukumäärä) / (vastaajien lukumäärä) x 100.  Digin suosittelijoita oli 83 % (arvosana 9–10), neutraaleita 15 % (arvosana 7–8) ja arvostelijoita 2 % (arvosana 0–6). Näin suositteluindeksiksi tulee 81, joka on yhden yksikön verran parempi kuin vuoden 2019 kyselyssä.

Kysyimme myös, olisiko Digin käyttäjillä tarvetta paikkatiedoille digitaalisten aineistojen yhteydessä. Muutamassa vastauksessa toivottiin laajempia mahdollisuuksia valita lehdet julkaisuseudun, vaikkapa maakunnan, perusteella. Lisäksi joku vastaaja toivoi, että sanomalehdet voisi laittaa kartalle. Eri aikakausien karttojen laittamista päällekkäin toivottiin myös.

Löytyvyys

Käyttäjän kannalta keskeinen palvelun toiminnallisuus on löytyvyys. Siitä kysyttäessä suurin osa vastaajista on löytänyt etsimänsä tiedon tai sisällön helposti (monivalintakysymyksen vaihtoehdot ”osin samaa mieltä” tai ”täysin samaa mieltä”). Tämän kysymyksen yhteydessä esitetyt kommentit olivat kiinnostavia. Niissä kiiteltiin sitä, että hakutoiminto mahdollistaa erilaisten hakuyhdistelmien muodostamista ja ylipäätään sitä, että löytää sen tiedon mitä on etsinyt. Toisaalta nousi esiin myös pulmia, kuten haun hankala mobiilikäyttö. Eniten toivottiin käyttöön uudempaa aineistoa.

Käyttötilastoissa näkyy aika ajoin hakuja, jotka eivät löydä tuloksia. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos haun vuosiraja on asetettu liian tuoreisiin vuosiin, joista aineistoa ei ole Digissä saatavilla. Tällöin voi auttaa, kun käyttää haussa lisävalintaa ”Näytä hakutulokset, joihin ei ole lukuoikeutta” – näin saa näkyviin ainakin hakutulosten viitetiedot, joiden avulla Digissä olevan aineiston määrää voi sitten arvioida.

Pylväsdiagrammi: Digi.kansalliskirjasto.fi:n aineistojen löydettävyys. Palvelun käyttäjistä suuri osa on löytänyt haluamansa tiedon tai sisällön helposti. käytetyimmät toiminnot vuonna 2022.

Kuvio 6. Digi.kansalliskirjasto.fi:n aineistojen löydettävyys, asiakaskokemus.

”Osin samaa mieltä” tai ”osin eri mieltä” -vaihtoehdon valinneilla kommenteissa esiintyi pohdintaa, jossa mietittiin omia hakusanoja suhteessa tekstintunnistuksen eli OCR:n (optical character recognition) laatuun. Osalle haku tuntui helpolta, ja pari vastaajaa oli säikähtänyt heti esillä olevien hakuvaihtoehtojen määrää. Hakua kannattaakin rakentaa vaiheittain ja lisätä hiljalleen hakuoperaattoreita sitä mukaa kun hakutuloksia haluaa tarkentaa. Kaikkia hakuvaihtoehtoja ei ole pakko käyttää.

Kysyimme myös, vastasivatko käyttäjän hakutulokset etsittyä aihetta. Tässä kysymyksessä suurin osa oli ”osin samaa mieltä”, ja toiseksi eniten vastauksia oli ”täysin samaa mieltä” -valinnassa. Kommenteissa mainittiin pulmaksi se, että kun haettava sana on myös yleissana, niin tällöin hakutulosten määrä on suurempi odotetusta. Lisäksi valiteltiin sitä, että joskus haku antaa liian ”älykkäitä” tuloksia. Toisaalta ymmärrettiin myös se, että kaikilla hakusanoilla ei välttämättä yhtä hyvin löydä kuin toisella.

Viestintä ja koulutus -osio

Kysyimme myös, miten käyttäjä oli alun perin löytänyt Digin. Tähän yleisin vastaus oli ”hakukone”, toisin sanoen Digin sisällöt ovat nousseet esiin jonkin haun myötä. Seuraavaksi yleisin reitti Digin palveluun oli ollut Kansalliskirjaston verkkosivusto. Jotkut vastaajat olivat löytäneet Digin harrastepiirien ja sosiaalisen median välityksellä – Digiin voi siis päätyä monia väyliä. Kommentoipa muutama vastaaja, ettei enää muista, mitä kautta Digin on löytänyt. Yksi kommentoija totesi, että vastausvaihtoehdoista puuttui valtamedia, joka tosiaan oli jäänyt lomakkeestamme puuttumaan.

Vaakasuuntainen pylväsdiagrammi: Miten käyttäjä on löytänyt Digi.kansalliskirjasto.fi:n.

Kuvio 7. Mistä käyttäjä on löytänyt Digi.kansalliskirjasto.fi:n.

Viestinnän ja koulutuksen kannalta on tärkeää tietää myös, mitä Kansalliskirjaston viestintäkanavia käyttäjämme seuraa ja mitä kautta hän haluaisi saada palveluistamme tietoja. Yleisimmin kyselyymme vastaajat seurasivat Kansalliskirjaston verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia. Niiden kautta haluttaisiin lisää tietoa myös tulevaisuudessa. Muutamassa vastauksessa toivottiin uutiskirjettä, jossa kerrottaisiin digitoinneista ja uutuuksista yleisölle yleisemmin kuin uudessa tutkijauutiskirjeessämme tehdään (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tilaa-uudistuneet-uutiskirjeemme).

Avoimet kysymykset – ja kiitos

Avointen kysymysten osiossa kysyimme, mitä hakija oli vastauspäivänä etsinyt. Sanapilvi vastauksista kertoo, että paljon oli etsitty ja löydetty sukulaisia ja kuolinilmoituksia eri nimekkeistä ja eri aikakausilta.

Avointen kysymysten vastauksissa nousivat kärkeen sukututkimukseen liittyvät teemat. Lisäksi olivat käyttäjät etsineet henkilöitä: tietyn ajanjakson tunnettuja urheilijoita, taiteilijoita, poliitikkoja tai muita merkkihenkilöitä. Paljon mainintoja saivat myös paikkakunnat, pitäjät ja kylät. Näitä tietoja tarvitsivat kylähistorioiden tekijät, mutta moni vastaaja tarkasteli paikkojen avulla myös oman sukunsa tarinaa.

Kiinnostavaa oli, että aika moni vastaaja pystyi nimeämään tietyn nimekkeen, lehden, jota oli tutkimassa ja joka oli hakujen pääkohde. Hakukohteina olivat myös muut menneisyyden tapahtumat, mainokset, onnettomuudet ja tieto siitä, milloin jotakin sanaa (esim. automobiili) on alettu käyttää sanomalehtikielessä. Jotkut vastaajat olivat vain tulleet selailemaan aineistoja ilman sen erityisempää hakukohdetta mielessään.

Vapaassa sanassa sai muun muassa esittää toiveita palvelulle. Yleisimmin janottiin nykyistä tuoreempia aineistoja käyttöön, esimerkiksi 1940- tai 1950-luvulta. Lisäksi mainittiin muutamia yksittäisiä nimekkeitä tai teemoja, joihin toivottiin lisädigitointeja tai lisäavauksia niin, että tuoreempaakin aineistoa olisi tarjolla kotikäyttäjille.

Käyttäjäkysely oli hyvin hyödyllinen – kiitos kaikille vastaajille – ja tuloksia tullaan käyttämään Digi.kansalliskirjasto.fi:n kehittämisessä jatkossa. Digitointi jatkuu Kansalliskirjaston digitointiohjelman mukaisesti, ja joitakin kyselyssäkin toivottuja aineistoja ilmestyy palveluun digitoinnin edistyessä.

Lähteet

Reichheld, F. F. (2003). The One Number You Need to Grow. Harvard Business Review. Noudettu osoitteesta https://hbr.org/2003/12/the-one-number-you-need-to-grow (26.4.2022)

Tieteenalaluokitus 2010. Saatavilla: https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/7.3+Tieteenalaluokitus+2020 (katsottu 4.5.2022)

Kirjoittaja

Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, tutkimuksen palvelut
tuula.paakkonen [at] helsinki.fi

13 Comments

  1. Aksu

    Jotta erilaisten kokoelmien digitointia voitaisiin vauhdittaa kumppanuuksien avulla: tulisi Kansalliskirjaston myös mainostaa että on olemassa tällainen mahdollisuus.
    Monikin säätiö ja/tai organisaatio olisi varmasti kiinnostunut sponsoroimaan heille mieluisia aineistoja jos vaan tietäisivät tällaisesta mahdollisuudesta.
    Esimerkiksi: ”sponsoroi kirjan X digitointi”.

    Toivoisin myös että Kansalliskirjaston kokoelmissa olevat digitoimattomat pienpainatteet ja julisteet tulisivat jotenkin luetteloitua samoin kuin kirjat ja äänitteet.

    Kansalliskirjaston pitäisi myös alkaa ottamaan vastaan kirjojen ja sanomalehtien painotiedostoja jotta niistä saataisiin edes kaikki 2000-luvun teokset tarjolle Digi Kansalliskirjastoon.

  2. Kiitos kommentista ja ajatuksista. Kansalliskirjasto on tehnyt digitointia yhteistyössä eri organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa vuosien mittaan. Digitointivalinnat nojaavat digitointiohjelmaan https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6993-8 .

    Digitointia ja toimintaa yleensäkin voi tukea esimerkiksi lahjoituksin Kulttuuriperintörahastolle https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/tue-kulttuuriperinnon-sailyttamista .

    Elektronisia vapaakappaleita otetaan myös vastaan https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/elektronisten-vapaakappaleiden-vastaanotto . Tuoreempaa aineistoa voi lukea vapaakappalekirjastoissa, sitä mukaan kun aineiston käyttöön asettaminen etenee.

  3. Ässä

    Kauanko nykyisellä rahoituksella ja vauhdilla kestää että:
    – Kaikki suomalaiset vanhat sanomalehdet on digitoitu?
    – Kaikki suomalaiset vanhat aikakausilehdet on digitoitu?
    – Kaikki suomalaiset vanhat kirjat on digitoitu?

    Sitä päivää odotellessa kun myös Suomessa olisi yhtä kattava digitoitujen aineistojen kokoelma kuin Norjan kansalliskirjastolla: https://www.nb.no/search?mediatype=aviser

    • Comment by post author

      Riitta Koikkalainen

      Arvoisa Ässä, pahoittelut, olet joutunut odottamaan melkein kuukauden että kommenttisi julkaistaan – johtuu kesästä ja lomasta ja siitä, että Tietolinjan toimitus on ollut kesälomalla. -Kansalliskirjaston asiantuntijat vastaavat kyllä oitis kunhan täältä toimituksesta heille vinkkaamme että kysytty on! Lehden toimitus ei uskalla noin jylhiin kysymyksiin edes yrittää vastata. -Riitta Koikkalainen/Tietolinja

    • Kiitos, hyviä kysymyksiä ja pahoittelut, että näin myöhään vastaan. Rahasta tässä enimmäkseen on kyse. Kansalliskirjasto digitoi perusrahoituksellaan keskimäärin 5 vuosikertaa kaikkia suomalaisia sanomalehtiä vuodessa. Olemme edenneet ensimmäisestä lehdestä 1771 nyt 1940-luvulle. Lisäksi kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu tai saatu sähköisinä vuodesta 2017 eteenpäin, mutta tekijänoikeuksien takia ne ovat käytössä vain vapaakappalekirjastojen seinien sisällä. Viiden vuosikerran etenemistahti ei kuitenkaan ole lupaus. Joskus digitoimme enemmän, jos saamme täydentävää rahoitusta. Esim. parhaillaan digitoimme säätiörahoituksella kolmen vuoden aikana kaikki ruotsinkieliset Suomessa ilmestyneet sanomalehdet. Toisaalta koronan kaltaiset epidemiat ja erilaiset järjestelmiin ja digitoitavan aineiston laatuun liittyvät seikat voivat aiheuttaa viivästyksiä.

      Aikakauslehtiä emme tällä hetkellä digitoi muuten kuin saadessamme niihin täydentävää rahoitusta.

      Vanhoja kirjoja digitoimme kokoelmittain. Tällä hetkellä meneillään on Ruotsin ajan kirjallisuus (1488-1809), jonka tarkoitus on valmistua vuoden 2024 aikana. Venäjän ajan (1809-1917) kirjallisuus onkin jo huomattavan paljon laajempi, joten siitä en uskalla antaa lupauksia. Kirjojen digitoiminen on enemmän manuaalista työtä sisältävä prosessi kuin lehtien, joten se on huomattavasti hitaampaa.

      Digitoitavien aineistojen valinta on määritelty tuloskaudelle 2021-2024 digitointiohjelmassamme http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6993-8.

      On hyvä, että digitoitujen sisältöjen tarvetta pidetään esillä myös julkisuudessa. Vaikka yksityisten lahjoitusten merkitys on kasvanut, jatkuvaan, suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen digitointiin tarvitaan jatkossakin julkista rahoitusta.

      • Ässä

        Jos tänä vuonna saadaan kaikki lehdet vuoteen 1945 asti digitoitua niin nykyisellä nopeudella/rahoituksella vuoden 2037 paikkeilla olisi kaikki vanhat suomalaiset sanomalehdet digitoitu. Eli menee vielä 10 vuotta että pääsen tutkimaan 80-luvun lehtiä digimuodossa.

        Noita vapaakappaleasemia saisi kyllä olla tiheämmin, melkein jokaisessa maakunnassa saisi olla yksi. Pohjanmaa, Lappi ja Tampere ovat vailla vapaakappaleasemaa.

        Näin vaalien alla kannattaisi kutsua nuorekkaita ja tietotekniikasta jotain ymmärtäviä kansanedustajia yli puoluerajojen vierailemaan Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa ja kertoa digitoinnista ja sen mahdollisuuksista. Jokaiselle kansanedustajalle kannattaisi tietenkin näyttää esimerkiksi jotain heidän agendalleen sopivaa kulttuuriaineistoa joka sitten tulisi digitoitua ohessa jos määrärahoja saataisiin lisää 😉

  4. Pirjo Karppinen

    Hei Ässä,

    oletkin huomannut tuon ” Vain uudet” kohdan raksittamisen, sieltä tosiaan näet mitä olemme viimeksi digitoineet.

    Uuden Suomen digitointi valmistuu tämän vuoden 2022 lopussa. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitointi jatkuu vuoteen 2024.

    Säätiöt ovat rahoituksellaan tukeneet näiden lehtien digitointia. Ensisijainen tavoite on ollut saada nuo ainutlaatuiset ja arvokkaat aineistot yhtenä historiallisena kokonaisuutena talteen ja turvaan, sekä siirtää ne moderniin, helposti käytettävään ja löydettävään sähköiseen muotoon.

    Digitoinnin lisäksi projekteihin usein sisältyy kokoelmista puuttuvien lehtien etsimistä ja jopa huonokuntoisten lehtien konservointia ennen kuin digitointi voidaan tehdä. Tavoitteenamme on saada korkealaatuinen ja mahdollisimman kattava digitaalinen aineistokokonaisuus.

    Sekä Uuden Suomen että Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitoidut vanhat lehtiaineistot vuoden 1939 loppuun asti ovat yleisön nähtävillä https://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tästä on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston ja Kansalliskirjaston kesken.

    Vuoden 1940 ja sitä uudempien digitoitujen sanomalehtien yleisön käyttöön avaamisesta ei ole sovittu, ei myöskään kysymiesi lehtien osalta.

    Asia ei ole yksinkertainen.

    Tarvittavan rahoituksen lisäksi asiaan liittyy oikeudenhaltijoiden, sekä kustantajien/julkaisijoiden, tekijöiden ja näitä edustavien tekijänoikeusjärjestöjen oikeuksia ja tahtotiloja sekä tietoteknisiä kysymyksiä.

    Kansalliskirjaston tehtävä on kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 1§). Kaikki Kansalliskirjaston digitoimat aineistot ovat yleisön nähtävissä vapaakappalekirjastoissa.

  5. Samppa

    Miksei ”Totuuden Torvi” -lehteä löydy ollenkaan digitoituista lehdistä? Sensaatiolehti joka ilmestyi mm. 1928-1933: https://fi.wikipedia.org/wiki/Totuuden_Torvi

    Puuttuuko kyseinen lehti kokokaan Kansalliskirjaston kokoelmista kun Finnan mukaan teillä olisi vain 1950-luvun numerot, mutta muista kirjastoista löytyisi vanhatkin numerot: https://finna.fi/Record/fikka.3487747 ehkä ne voisi saada lainaan digitoitavaksi?

    • Hei, kiitoksia kysymyksestä.

      Kyselimme kokoelmapuolelta tilannetta ja sieltä kerrottiin, että Totuuden torvea löytyy kaksi versiota vuosina 1928-1951 julkaistu ja toinen vuosina 1954-1958 julkaistu . Digitoinnissa on digitoitu yleiset aikakauslehdet, poislukien lehdet joissa lehden ominaisuuksissa on jotakin miksi lehteä ei ole otettu pitkään digitointijonoon. Esimerkiksi tuo ensimmäinen Totuuden torvi on sanomalehden kokoinen, joten se ei ole digitointijonoon päätynyt, vaikka löytyisi melkein kokonaan mikrofilmiltä. Digitointitoiveita voi laittaa Kansalliskirjaston palauteosoitteeseen, sieltä niitä pohditaan kun taas digitointiohjelmaa laaditaan, josta tuolla aiemmissa kommenteissa olikin jo tietoa.

  6. Ässä

    Kun valtiolta ei näemmä lisärahoitusta digitointiin löydy niin voisiko siviilipalvelusmiehiä pistää digitointityöhön? Puolijoukkueteltallinen sivareita digitoisi vuodessa ison läjän aineistoa. Siinä tulisi samalla digitoitua kulttuuriperintöä turvaan näin sodan uhan takia.

Leave a Reply to Peruuta vastaus

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.