Ketterästi askel kerrallaan – avoimen saatavuuden edistäminen erikoiskirjastossa

Kaihoja P. & Rajahonka T. (2022). Ketterästi askel kerrallaan – avoimen saatavuuden edistäminen erikoiskirjastossa. Tietolinja, 2022(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546943

Kaikille avoimen erikoiskirjaston palvelutarjonnassa ovat avoimet e-aineistot tärkeitä. Asiakkaat ovat tottuneet hakemaan tietonsa verkosta, ja heitä on pyrittävä palvelemaan paikasta riippumatta. E-aineistoja lisensoidessaan erikoiskirjasto kohtaa usein omat erityiset ongelmansa: suurin osa asiakkaista ei pääse käyttämään aineistoja paikasta riippumatta, kaupalliset aineistopaketit soveltuvat yksittäisille tieteenaloille harvoin sellaisinaan, ja alinomaa kallistuvat lisenssimaksut kuluttavat resursseja. SKS:n kirjastossa on näistä syistä alettu panostaa avointen julkaisujen löydettävyyteen ja käytettävyyteen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjasto on kulttuurien tutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen ja suomalaisen kaunokirjallisuuden erikoiskirjasto, joka sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Palvelemme tutkijoita, opiskelijoita, tietokirjailijoita, mediaa ja kaikkia, joiden kiinnostuksen kohteina ovat kulttuurit ja kirjallisuus.

Tässä artikkelissa esittelemme e-aineistojen parissa tekemäämme työtä, jonka yhtenä tärkeänä päämääränä on ollut avointen aineistojen näkyvyyden lisääminen ja käytön sujuvoittaminen. Samalla luomme laajempaa kuvaa e-aineistotyöstämme.

Erikoiskirjasto e-aineistojen välittäjänä

Olemme jo 20 vuoden ajan hankkineet lisenssejä tieteenalojemme e-aineistoihin. Maksulliset lisenssit tuottavat etäkäyttöoikeuden yleensä vain lisensoivan organisaation omalle henkilökunnalle ja opiskelijoille. Erikoiskirjastona, jonka kehysorganisaatiossa on noin 80 työntekijää, pystymme näillä ehdoin neuvottelemaan etäkäytön vain verraten pienelle joukolle. Asiakastiloissamme on paikalliskäyttö mahdollista kaikille, mutta laajempien käyttömahdollisuuksien puuttuessa olemme kokeneet lisensoinnin hyötyjen jäävän kustannuksiin nähden vähäisiksi.

Pääsyrajoitukset ylimalkaan sotivat kirjastomme avoimuusperiaatteita vastaan. Pyrimme organisaatiosidoksista riippumatta palvelemaan tasapuolisesti kaikkia. Näillä perusteilla olemme siirtäneet e-aineistopalvelujen painopistettä lisensoinnista avointen aineistojen haun ja käytön helpottamiseen.

Laadukas kuvailu ja linkitys parantavat avointen julkaisujen näkyvyyttä

Tätä nykyä panostamme keskeisalojemme avointen julkaisujen uutuusseurantaan, valintaan ja kuvailuun. Paikallisesti tuotettu, kirjaston kokoelmatietokantaan tallennettu kuvailutieto tuo avoimet julkaisut muun kirjastoaineiston rinnalle ja parantaa siten löydettävyyttä. Erityisen tärkeää paikallinen kuvailu on suomenkielisille julkaisuille, koska ne jäävät globaalissa metadatatuotannossa ja e-aineistoindekseissä usein kielimuurin taa ja vähälle huomiolle.

Panostuksemme näkyy tiedonhakijoille Helka-kokoelmatietokannassa, jota ylläpidämme Helsingin yliopiston kirjaston kanssa. Helkasta löytyy nyt suomenkielisin asiasanoin kuvailtuna sekä keskeisalojemme väitöskirjoja että kotimaisten ja kansainvälisten kustantamojen ja tiedeyhteisöjen avoimia verkkokirjoja ja -lehtiä. Olemme tuottaneet metadatan CC0-lisenssillä, joten data on vapaasti käytettävissä avointen rajapintojen kautta.

SKS:ssa on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kustantamo. Vuodesta 2021 lähtien on kaikki SKS:n tieteelliset kirjat julkaistu avoimina SKS Open Access Publications -palvelussa (oa.finlit.fi, katso myös Allén & Keravuori tässä numerossa). Englanninkielisiä Studia Fennica -sarjoja oli alettu julkaista siellä avoimesti jo aiemmin. Huolehdimme tiedekustantamomme avointen e-kirjojen luetteloinnista ja sisällönkuvailusta Helkaan. Helkasta kuvailutieto haravoituu Finnaan, ja kontribuoimme sitä myös metatietovaranto Melindaan. Näiden tietovirtojen ansiosta SKS:n avoimet julkaisut ovat monen kotimaisen hakupalvelun ulottuvilla.

Käyttäjää palvelee tieto, jonka perusteella avoimet julkaisut pystyy erottamaan pääsyrajoitetuista. Tätä varten olemme jakaneet e-aineistomme Helkan Alma-alustalla kahteen kokoelmaan sen mukaan, onko pääsy aineistoon avoin vai rajoitettu. Linkitysjärjestelmissä on yleisempää, että  elektroniset kokoelmat perustuvat kustantajien aineistopaketteihin ja tuotenimiin. SKS:n kirjastossa olemme linkittäneet toisella tavalla, korostaen saatavuustietoa. Tieto näkyy linkkiotsikossa, ja elektronisten kokoelmiemme varaan voi myös rakentaa valikoita ja selaustoimintoja asiakaskäyttöliittymässä.

Suunnittelu, benchmarking ja arviointi

SKS:n kirjaston uudessa, vuonna 2021 hyväksytyssä aineistopolitiikassa korostuu avoimen saatavuuden edistäminen. Käytännön työtä koordinoidaksemme laadimme Avoimen saatavuuden toimeenpanosuunnitelman, jonka ensimmäisen vaiheen tehtäviä toteutimme syksyn 2021 aikana. Työ jatkuu edelleen.

Selvitimme, miten avointa saatavuutta voidaan tällä hetkellä edistää keskeisaloillamme. Miten julkaisijat edistävät avoimuutta? Mitä keinoja on tarjolla kansallisissa ja kansainvälisissä e-aineistoindekseissä, linkitysjärjestelmissä, hakupalveluissa ja muilla alustoilla? Tutustuimme keinoihin, arvioimme niiden hyötyjä asiakkaillemme ja otimme meille parhaiten soveltuvat ratkaisut käyttöömme.

Selvitystyötä teimme muun muassa benchmarkingin avulla. Tutustuimme muiden kotimaisten kirjastojen ja muistiorganisaatioiden toteuttamiin Finna-näkymiin ja tarkastelimme niissä hyödynnettyjä tapoja nostaa esiin kokoelmia ja avoimia aineistoja. Tulimme siihen tulokseen, että tässä vaiheessa on hyödyllistä keskittyä parantamaan avointen aineistojen näkyvyyttä omassa Finna-näkymässämme ja muissa meillä jo ennestään käytössä olevissa verkkopalveluissa.

E-aineistoalustojen tulee muokkautua erikoiskirjaston tarpeisiin

Kun teemme järjestelmä- ja aineistohankintoja SKS:n kirjastossa, kohtaamme usein mittakaavaongelman: järjestelmät ovat suuria ja e-aineistot monialaisia. Meille on suuruutta ja laajuutta tärkeämpää se, että e-aineistoalustat ovat sovitettavissa erikoiskirjaston mittakaavaan ja tarpeisiin. Alustoilla tulee olla tieteenalasisältöjen yksityiskohtaiseenkin esittelyyn soveltuvia työkaluja.  Aineistoja ja aiheita tulee voida suodattaa ja rajata, korostaa visuaalisesti, tarjota selattavaksi ja lukea syötteistä. Muokkaustoimintojen monipuolisuus ja vaivattomuus on etu. Paikallisten tarpeiden ja erityispiirteiden kannalta on suotavaa, että käyttäjäyhteisö voi osallistua kehittämiseen. Resurssinäkökulmasta on edullista, jos kaupallisten järjestelmien rinnalle tai sijaan on valittavissa ilmaisia ja yleishyödyllisiä alustoja.

Datan suodatusmahdollisuudet, käyttöliittymän räätälöitävyys, ketteryys kehitystyössä ja edullinen kustannus-hyötysuhde painoivat vaa’assa aikoinaan, kun valitsimme paikalliseksi hakuliittymäksemme Finnan, keskitetyksi e-aineistoindeksiksi EBSCOn Discovery Indexin (EDS:n) ja sisällönhallintajärjestelmäksemme LibGuidesin. Ne ovat olleet meillä tuotantokäytössä nyt neljän vuoden ajan. Kaikissa niissä olemme enenevässä määrin kiinnittäneet huomiota avoimiin aineistoihin.

Ketterä kehitys ja avoimuus SKS:n Finnassa

Hakupalvelumme SKS:n Finna (finlit.finna.fi) julkaistiin huhtikuussa 2018. Se kokoaa yhteen Helkan, oa.finlit-palvelun, SKS:n aineistot Doriassa, EDS:n ja useita muita metadatalähteitä. Näkymän ja siihen yhdistämiemme indeksien kehitystyö on jatkuvaa. Julkaisemme uusia ominaisuuksia säännöllisesti ja samalla ketterästi. Julkaisuaikataulumme on kytköksissä Finnan kansallisen ohjelmistoversion noin neliviikkoisiin kehityskierroksiin. Arvioimme suunnilleen yhtä pitkin välein, mitä kansallisen version uusia ominaisuuksia otamme käyttöön ja mitä paikallisia muokkauksiamme julkaisemme samalla. Teemme myös kehitysehdotuksia Finnan ohjelmistokehityksestä vastaavalle Kansalliskirjastolle ja Finnaan osallistuvien organisaatioiden verkostolle. Nopeaa vastetta vaativia korjauksia ja muutoksia voimme toteuttaa kesken julkaisusyklin.

Syksyllä 2021 toteutimme SKS:n Finnassa avoimen saatavuuden toimeenpanosuunnitelmamme mukaisia uudistuksia. Halusimme parantaa avointen aineistojen näkyvyyttä varsinkin etusivulla. Toteutimme sen visuaalisten nostojen ja kuratoitujen hakutuloslistojen avulla. Hyödynsimme Finnan karusellitoimintoa. Kuvakarusellien linkit johtavat valmiisiin hakuihin, jotka esittelevät keskeisalojemme avoimia monografioita ja kausijulkaisuja. Hakujen kohdentamisen kulttuurien tutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen aineistoihin mahdollistaa se, että lisäsimme tuottamiimme tietueisiin UDK-luokan ja kohdistimme valmiin haun luokituskenttään.

Nostaaksemme esiin SKS:n omia tiedejulkaisuja kokosimme toiseen karuselliin erilliset listat SKS:n kussakin julkaisusarjassa ilmestyneistä avoimista e-kirjoista. Lisäksi karuselleissa näkyy muutamia asiakkaidemme kannalta hyödyllisiä Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen kokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa Suomi-sarja ja Klassikkokirjasto.

Erikoiskirjaston e-aineistohaku syntyy suodattamalla

SKS:n Finnan e-aineistoindeksiksi olemme valinneet EBSCOn Disovery Indexin eli EDS:n alkujaan siksi, että se kattaa keskeisalojemme kansainvälisen metadatan markkinoiden vastaaviin tuotteisiin verrattuna hyvin. Pystymme aktivoimaan omaan EDS-instanssiimme lähes kaikki tietokannat, joihin meillä on lisenssi. Tämän lisäksi EDS yhdistää avointen aineistojen metadatalähteet, kuten DOABin ja DOAJin, sekä BASEn ja OAISTERin, jotka haravoivat yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisuarkistoja eri puolilta maailmaa.

Suodatus ja rajaus ovat EDS:n datamassan hallinnassa tärkeitä. Olemme rakentaneet instanssiimme esisuodattimia ja rajaimia, jotka tarkentavat hakutulosta automaattisesti tai käyttäjän valinnan mukaan.  Suodatus perustuu kokoelmaluetteloihin sekä erillisiin listauksiimme julkaisuista, jotka haluamme sisällyttää tulokseen tai rajata ulkopuolelle. Erikoiskirjastolle olennaisen aihehaun tueksi on EDS:ään kehitetty relevanssitekniikoita, joista edistyksellisimpiä on asiasanojen ja vapaiden avainsanojen välisiin mappauksiin perustuva täsmäytys (Enhanced Subject Precision).

LibGuides-oppaat väylänä avoimiin aineistoihin

Myös LibGuides-alusta monipuolisine räätälöinti- ja sisällöntuotantomahdollisuuksineen on ollut hyödyllinen väline avointen aineistojen esiin tuomiseen. Olemme viime vuosina laatineet tiedonhankinnan oppaita (finlit.libguides.com), jotka on suunnattu esimerkiksi keskeisalojemme tutkijoille ja opiskelijoille. Avoimille aineistoille olemme antaneet oppaissa alusta saakka tilaa, joskin esillä ovat myös lisenssiaineistomme.

Aineistojen esittelyn lisäksi LibGuidesiin voi tuottaa tietoa avoimesta julkaisemisesta. Tätä varten olemme laatineet tieteenalaoppaisiimme uudet sisältösivut, joissa luodaan katsaus avoimeen julkaisemiseen ja ohjataan hyödyllisiin tiedonlähteisiin. Sivut esittelevät avoimen julkaisemisen malleja, rinnakkaistallennusta, avoimia julkaisuarkistoja ja OA-versioiden hakuun kehiteltyjä selainlisäosia.

Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi olemme ottaneet kohderyhmiksi keskeisalojemme harrastajat ja muut tiedontarvitsijat. Olemme laatineet oppaan kaunokirjallisuusaiheiseen tiedonhakuun sekä oppaan, jonka avulla voi löytää englanninkielistä tietoa suomalaisesta kansanperinteestä. Näissä laajalle yleisölle soveltuvissa teemakokonaisuuksissa esittelemämme verkkoaineistot ovat kaikki avoimia.

Tästä eteenpäin: käyttäjien kokemukset ja uudet toimintatavat

Mistä tiedämme, ovatko palvelumme auttaneet asiakkaitamme löytämään avoimet tiedonlähteet ja onko aineistojen käyttö lisääntynyt? Yksistään käyttötilastojen pohjalta tätä on vaikeaa päätellä. Suunnittelemmekin SKS:n Finnan käyttäjien kokemusten ja toiveiden selvittämistä esimerkiksi käyttäjätestauksen avulla.

Myös aineistopolitiikkamme ohjaa kehittämään uusia toimintatapoja. Toimimme jo nyt kumppanina Subscribe to Open -tilausmalliin perustuvassa Berghahn Open Anthro -hankkeessa, jossa rahoitetaan tilausmaksuin neljäntoista antropologisen e-lehden avoimuus vuoden 2020 numeroista alkaen. OA-lehtien rahoittamisen lisäksi pyrimme siihen, että lisenssimaksumme voisivat kattaa tutkijoiltamme perittäviä avoimen julkaisemisen maksuja. Voisimme kenties myös olla tukemassa avoimen julkaisemisen infrastruktuureja keskeisaloillamme. Aineistopolitiikassa olemme jo linjanneet, että pääsyrajoitetuista e-aineistoista luovutaan kirjastossamme mahdollisuuksien mukaan ja resurssit käytetään ennemmin avoimen saatavuuden edistämiseen.

Avoimen julkaisemisen tuki voi erikoiskirjaston tapauksessa perustua rahoituksen lisäksi tieteenala-asiantuntemukseen ja kuvailuyhteistyöhön. Kulttuurien ja kirjallisuudentutkimuksen erikoiskirjastona pyrimme kehittämään uusia yhteistyön tapoja SKS:n muiden osastojen, kustannusalan ja kirjastokentän kanssa. SKS:n avointen tiedekirjojen kuvailun lisäksi tämä voisi tarkoittaa muidenkin OA-julkaisijoiden kanssa tehtävää kuvailuyhteistyötä, jolla tuettaisiin laadukkaan metatiedon tuotantoa jo julkaisuvaiheessa.

Kirjoittajat

Petri Kaihoja, tietoasiantuntija
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
[email protected]

Tytti Rajahonka, tietoasiantuntija
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
[email protected]

Lähteet

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston aineistopolitiikka. Hyväksytty SKS:n hallituksen kokouksessa 18.1.2021. Haettu 25.5.2022. Saatavilla: https://www.finlit.fi/sites/default/files/mediafiles/arkisto-_ja_kirjastopalvelut/aineistopolitiikka_sks_kirjasto_2021_hyvaksytty.pdf