Kansallisbibliografian vuosijulkaisu kertoo, mitä Suomessa julkaistaan

Lietzen H (2022). Kansallisbibliografian vuosijulkaisu kertoo, mitä Suomessa julkaistaan Tietolinja, 2022(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571954

Aukeama Kansallisbibliografia-julkaisusta.

Suomen kansallisbibliografian juuri ilmestynyt julkaisu tuo ensimmäistä kertaa näkyväksi suomalaisen kirjallisuuden ja musiikin julkaisuhistorian kokonaiskuvan. Kotimainen julkaisutuotanto on kerätty ja talletettu Kansalliskirjaston kokoelmiin jo vuodesta 1488 lähtien.

Fennica & Viola

Julkaisujen kuvailutiedot talletetaan Suomen kansallisbibliografian kahteen kokoelmaan: kirjallisuuden tiedot Fennicaan ja musiikkiäänitteiden ja nuottien tiedot Violaan. Tiedot kuvaillaan siten, että bibliografiaa voidaan käyttää suomalaisen julkaisutuotannon tilastollisen tutkimuksen lähteenä. Uuden julkaisun tarkoitus on esittää tilastollinen yleiskuva kansallisbibliografian tiedoista. Tekijätiimin toiveena on herättää kiinnostusta myös tarkempaan tutkimukseen kansallisbibliografian sisällöstä.

Julkaisusta on tarkoitus tehdä vuosittain ilmestyvä. Tässä ensimmäisessä vuosijulkaisussa käsitellään vuonna 2021 julkaistuja kirjoja, äänitteitä ja nuotteja sekä näiden julkaisukehitystä pitkällä aikavälillä vuodesta 1900 lähtien. Vuoden 2022 julkaisutilastoihin päästään perehtymään vasta ensi vuonna, sillä vapaakappaleiden saaminen Kansalliskirjaston kokoelmiin ja niiden kuvailu kansallisbibliografiaan kestää pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Tällä hetkellä kuvailu on myös viivästynyt viime vuosien koronarajoitusten vuoksi, mikä näkyy joidenkin julkaisutyyppien todellista pienempänä kokonaismääränä.

Julkaisussa esiintyvät luvut pohjautuvat Suomessa julkaistujen painotuotteiden ja Suomessa sekä ulkomailla julkaistujen kotimaisten tekijöiden musiikkitallenteiden tietoihin. Musiikkia koskevissa tilastoissa mukana on myös verkossa julkaistun musiikin tietoja, mutta näiden käsittelyssä on puutteita, jotka tekevät tuloksista epävarmoja fyysisiin tallenteisiin verrattuna. Tilanteen odotetaan paranevan lähivuosina, kun uusia aineistotyyppejä otetaan tallennuksen ja luetteloinnin piiriin. Tuleviin vuosijulkaisuihin toivottavasti saadaan kattavat tilastot myös e-kirjoista, jotka jäivät tämän vuoden julkaisun ulkopuolelle.

Painetut kirjat

Kuviossa 1 nähdään painettujen kirjojen kokonaismäärän kehitys vuodesta 1900 vuoteen 2020. Määrä kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella ja nopeasti vuosisadan loppupuolella. Vuosituhannen vaihteessa määrä kääntyi yhtä nopeaan laskuun. Vuonna 2020 julkaistiinkin lähes täsmälleen yhtä paljon painettuja kirjoja kuin vuonna 1980. Eniten on laskenut tietokirjallisuuden osuus. Kaunokirjallisuuden määrä on pysynyt suunnilleen samana. Muusta tietokirjallisuudesta poiketen väitöskirjojen määrä on kasvanut edelleen, eikä merkittävää laskua näy myöskään esimerkiksi lastenkirjoissa.

Diagrammi painettujen kirjojen määrien kehityksestä.

Kuvio 1. Painettujen kirjojen kokonaismäärän kehitys 1900–2020.

Tietokirjallisuuden määrän lasku saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa synkältä. Eletäänkö nyt paljon puhuttua totuudenjälkeistä aikaa? Kauhistelun sijaan on hyvä muistaa, että kuvassa näkyvät vain painetut kirjat. Todennäköisesti suurin osa laskusta johtuu tiedon siirtymisestä sähköiseen muotoon. Jotkut julkaisutyypit ovat jääneet kokonaan: nykyisin ei enää paineta esimerkiksi tietosanakirjoja tai tietokoneohjelmien käyttöoppaita. Niin sanottu harmaa kirjallisuus eli erilaisten virastojen, yhdistysten ja vastaavien yhteisöjen omat julkaisut ilmestyvät tätä nykyä lähes poikkeuksetta verkossa.  Myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten omat julkaisusarjat tuottivat runsaasti julkaisuja vielä 2000-luvun alussa, mutta sittemmin mahdollisuudet julkaista tutkimustulokset artikkeleina tieteellisissä lehdissä ovat parantuneet ja sujuvoituneet niin, että laitosten omia julkaisukanavia ei enää tarvita.

Musiikki

Musiikkiäänitteiden julkaisuhistoria antaa mielenkiintoisen yleiskuvan tekniikan kehitykseen. Kuviossa 2 nähdään äänitteiden määrä eri tallennusmedioissa vuosittain. Ensimmäiset äänitteet 1900-luvun alussa julkaistiin 78 kierroksen gramofonilevyinä eli savikiekkoina. Vinyylilevy kehitettiin vuonna 1948, ja se korvasi täysin gramofonilevyt vuoteen 1961 mennessä. Vinyylilevyjen rinnalle nousivat ensin kelanauhat ja vuodesta 1963 alkaen C-kasetit. 1983 kehitetty CD-levy näytti korvaavan vinyylilevyt 1980- ja 1990-lukujen aikana yhtä vauhdikkaasti kuin vinyylilevyt olivat 1950-luvulla korvanneet savikiekot. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vinyylilevyt ovat edelleen säilyneet melko suosittuna tallennusmediana ja kasvattaneet suosiotaan 2010-luvun aikana. Itse asiassa viime vuosina julkaistujen vinyylilevyjen määrä ei jää kovinkaan paljon jälkeen 1960-luvun tasosta, jolloin vinyylilevy oli äänitteiden valtaformaatti.

Ympyrädiagrammi ja viivadiagrammi äänitteiden määrästä 1900-2020.

Kuvio 2. Violassa olevien äänitteiden määrä eri tallennusmedioissa 1900–2020.

Myös C-kasettien luultiin jo hiipuvan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta formaatti on yllättäen noussut uudelleen suosioon. CD-levyä näyttää yhä olevan fyysisten äänitteiden valtaformaatti, mutta musiikin julkaiseminen verkossa on kasvava trendi. Verkkojulkaisujen saamisessa Kansalliskirjaston kokoelmiin ja kansallisbibliografian tietoihin on kuitenkin puutteita, ja julkaisujen todellinen määrä on huomattavasti suurempi kuin mitä kuvassa näkyy.  Todennäköisesti äänitteiden kokonaismäärä on todellisuudessa edelleen kasvanut.

Data-aarre

Kansallisbibliografian ensimmäinen vuosijulkaisu sisältää useita kiinnostavia tuloksia, ja niistä löytyy varmasti aiheita myös syvempään perehtymiseen. Suosituin tietokirjallisuuden aihe on henkilöhistoria eli elämäkerrat ja muistelmat. Dinosauruksista julkaistaan enemmän tietoa lapsille kuin aikuisille. Kaunokirjallisuudesta puolestaan julkaistiin eniten romaaneja sekä aikuisille että lapsille.

Kirjojen keskimääräinen sivumäärä on kasvanut ajan myötä. Väitöskirjoista noin puolet kuuluu soveltavien tieteiden luokkaan, jonka merkittävimmät tieteenalat ovat lääketiede sekä tekniikka. Vuonna 2021 julkaistiin kirjoja 21 eri kielellä ja suomennetuja kirjoja 37 alkukielestä käännettynä. Kansallisdiskografian tiedossa on musiikkiäänitteitä yhteensä 90 eri kielellä. Musiikkiäänitteiden osalta erityisesti rock, heavy metal ja hiphop kasvattivat suosiotaan 2000-luvun aikana. Siinä, missä äänitteistä yli 83 % on luokiteltu johonkin populaarimusiikin luokkaan, nuoteista populaarimusiikin osuus on vain 21 % kuoromusiikin osuuden noustessa tätä suuremmaksi.

Julkaisu on saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8826-7. Painettu versio ilmestyy tammikuussa samoin kuin ruotsiksi ja englanniksi käännetyt versiot. Julkaisun tekijät ottavat mielellään vastaan palautetta ja ideoita seuraavien vuosien julkaisuihin. Kansallisbibliografian sisällöstä löytyy valtavasti tietoa, jonka analysointi tuottaa tilastotietoa vuosittaiseen julkaisusarjaan moneksi vuodeksi. Mahdollisuuksia olisi varmasti myös opinnäytetöihin ja tutkimukseen.

Kirjoittaja

Heidi Lietzen
Data-asiantuntija, Kansalliskirjasto
heidi.lietzen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.