Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta (2022). Tietolinja, 2022(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571955

Koonneet Hanna Arpiainen, Jyrki Ilva, Riitta Koikkalainen, Kaija Kovanen, Mia Mansaré, Emilia Pyykönen, Katerina Sornová & Timo Vilén

ISNI-projektille lisärahoitus

ISNI-projektiin osallistuvien toimijoiden logot
Meneillään olevalle ISNI-projektille on myönnetty lisärahoitusta vuosille 2023–2024. Avustusta on haettu kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuen 2. kierrokselta (OKM-sivut). Projektin toisen vaiheen aikana kehitetään jatkuvaa ISNI-prosessia ja parannetaan tekijänoikeusjärjestöjen tietokannoissa olevan metadatan laatua. Jatkoprojektissa ovat mukana tekijänoikeusjärjestöt Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto. Kansalliskirjasto koordinoi projektia.

Tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-projekti lähti liikkeelle keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusjärjestöille myöntämän avustuksen turvin. Avustus on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jonka rahoitus tulee Next Generation EU -ohjelmista.

Tällä kierroksella avustusta myönnettiin myös Kuvaston yhteistyöhankkeelle Taiteilijat haltuun!: yhteistyötä ja yhteentoimivaa metadataa ISNI-tunnusten avulla. Tässäkin hankkeessa Kansalliskirjasto toimii koordinoijana, ISNI-rekisteröintitoimiston roolissa. Taitelijat haltuun! -hankkeen tarkoituksena on hankkia ISNI-tunnukset Museoliiton ja Osuuskunnan kokoelmahallintajärjestelmissä oleville taiteilijoille ja automatisoida Kuvaston ja Museoliiton välistä metadatan vaihtoa ISNI-tunnuksen avulla.

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Katerina Sornova (etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi).

Lisätietoa meneillään olevasta hankkeesta myös: ISNI-tunnusten käyttöönotto tekijänoikeusjärjestöissä ja Tekijänoikeusjärjestöt ja ISNI.

Projektissa mukana olevat tekijänoikeusjärjestöt:
Gramex  (esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien tekijänoikeusjärjestö)
Kopiosto (luovan työn tekijöiden, esittäjien ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö)
Kuvasto (visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys)
Sanasto (kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö)
Teosto (musiikin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö).

Mikä maksaa? Tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset vuodelta 2021 julki

Ensimmäistä kertaa toteutettu tieteellisen julkaisemisen kansallisten kokonaiskustannusten seuranta on valmistunut. Seurannan tuloksista ja kehittämistarpeista keskusteltiin FinELibin järjestämässä webinaarissa 16.12.2022, ja samana päivänä julkaistiin myös seurannan tulokset tiedejatutkimus.fi -sivustolla

Kokonaiskustannusten kansallisen seurannan pohjana oleva malli on FinELibin koordinoiman työryhmän käsialaa. Inspiraatiota haettiin Ruotsista, jossa tutkimusorganisaatioiden kokonaiskustannuksia on seurattu aina vuodesta 2017 lähtien Bibsamin johdolla. Sikäläinen seuranta kattaa organisaatioiden maksamat lisenssi- ja tilausmaksut, transformatiiviset sopimukset, avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut, painetut aineistot sekä avoimen julkaisemisen tuen kustannukset, jälkimmäiset henkilötyövuosina.

Suomalainen seurantamalli kattaa paitsi kaikki edellä mainitut kustannukset myös avoimen julkaisemisen infrastruktuureiden ja alustojen jäsenyys- ja tukimaksut samoin kuin organisaatioiden oman avoimen tieteellisen kustannustoiminnan kustannukset. Lisäksi seurataan rinnakkaistallentamisen kustannuksia sekä organisaatioiden kotimaisille tieteellisille kausijulkaisuille maksamia tilaus-, kirjoittaja- ja tukimaksuja.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa Kansalliskirjasto ei myöskään yksin vastaa seurannan toteuttamisesta, vaan kansallista seurantaa tehdään yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. Käytännössä AVOTT-sihteeristö toteuttaa seurantakyselyn Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen seurannan yhteydessä, Kansalliskirjaston vastatessa seurantamallin kehittämisestä sekä tulosten viestinnästä. Tulosten julkaiseminen taas tapahtuu tiedejatutkimus.fi-sivustolla CSC:n johdolla.

Kiinnostuitko? Klikkaa linkkiä ja selvitä itsellesi, mikä maksaa!

Digissä nyt 25 miljoonaa sivua

Historiasta kiinnostuneiden ja sitä tutkivien aarreaitasta, digi.kansalliskirjasto.fi:stä saatiin joulukuun 2022 alussa iloisia uutisia. Tuolloin palveluun digitoitujen aineistojen määrä ylitti 25 miljoonaa sivua.

Käyttäjälleen maksuton palvelu tarjoaa hyödynnettäväksi Suomessa julkaistut historialliset sanoma- ja aikakauslehdet sekä pienpainatteita ja muita Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja kuten käsikirjoituksia, nuotteja ja karttoja.

Kansalliskirjaston pitempi uutinen aiheesta julkaistiin 12.12.2022.

Edition.fi täydentää avoimen julkaisemisen palveluita

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä mainio journal.fi-palvelu sai jo vuonna 2021 siskon, kun TSV julkaisi tieteellisten kirjojen toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitetun palvelun edition.fi:n. TSV:n jäsenseuroille palvelu on ilmainen, mutta muilta palvelun käyttäjiltä veloitetaan palvelun käytöstä erillisen hinnaston mukaan.

Palvelu käyttää Public Knowledge Projectin kehittämää Open Monograph Press -järjestelmää. Avoimeen lähdekoodiin perustuva OMP sisältää koko julkaisun toimitusprosessin käsikirjoituksen tarjoamisesta valmiiseen verkkojulkaisuun.

TSV:n jäsenseurat voivat käyttää OMP-alustaa myös pelkkään toimitusprosessiin ja julkaista kirjat vain painettuna tai muussa järjestelmässä. Palveluun tulevien ulkopuolisten kustantajien on täytettävä seuraavat ehdot:

  • Palvelussa toimitettavien tai vain julkaistavien teosten tulee olla vapaasti kaikkien luettavissa.
  • Teosten tulee tuoda esiin tieteelliseen tutkimuksen tuloksia. Tämä voidaan osoittaa sillä, että kustantaja on luokitettu Jufo-tasoille 1, 2 tai 3 tai että sillä on oikeus käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta.
  • Teoksilla tulee olla ISBN-tunnus.
  • Kustantajan kotipaikka tulee olla Suomi.

Joulun alla 2022 palvelun välityksellä julkaisee kuusi toimijaa. Mukana tuossa joukossa on Suomalainen Lakimiesyhdistys, jolla on palvelussa jo 150 nimekettä. Tietolinja toivottaa edition.fi:lle pitkää ikää – ja kukoistusta!

Lisätietoja: Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Metatietovaranto Melinda täytti 10 vuotta

Metatietovaranto Melinda on vakiinnuttanut paikkansa kansallisen kuvailutyön sydämessä viime vuosina. Syksyllä 2022 Melinda täytti 10 vuotta! Juhlan kunniaksi järjestimme marraskuussa 2022 Yhteistyöllä parempaa metatietoa -työpajan sekä Yhteistä metatietoa rakentaen – Melinda 10 vuotta -juhlawebinaarin. Juhlatilaisuudet kiinnostivat runsaasti kirjastolaisia; työpajaan oli ilmoittautunut yli 200 henkilöä ja juhlawebinaariin yli 300.

Melinda-kuvailijoille suunnatussa käytännönläheisessä työpajassa keskityttiin Melindan ajankohtaisiin asioihin sekä hyvien käytäntöjen ja vinkkien jakamiseen kuvailijoille. Työpajassa pohdittiin myös, mikä nykyisessä Melinda-kuvailussa edesauttaa myöhemmin linkitettyyn dataan siirtymistä. Työpajassa osallistaminen toteutettiin useiden Mentimeter-kyselyjen avulla pienryhmiin jakautumisen sijaan. Tällä haluttiin madaltaa osallistumiskynnystä työpajaan sekä mahdollistaa kaikkien osallistuminen keskusteluun. Tästä toteutustavasta saatiinkin hyvää palautetta.

Vuorovaikutteisesta juhlawebinaarissa keskusteltiin siitä, mikä Melinda on tänään ja mihin se kehittyy tulevaisuudessa. Juhlawebinaari koettiin antoisana ja mielenkiintoisena, ja tilaisuudesta muodostui aidosti koko Melinda-yhteisön yhteinen juhla. Kirjastoissa yhdessä tekemisen tahtotila kuvailuasioissa on vahva, mikä korostui päivän aikana. Juhlawebinaarin lopputulemana voi todeta kirjastokentän olevan varsin yksimielinen siitä, että yhteistä metatietovarantoa tarvitaan. Tulevaisuudessa näköpiirissä olevat suuret muutokset, kuten linkitettyyn dataan siirtyminen, kiinnostavat ja puhuttavat laajasti kirjastoalan ammattilaisia.

Lisätietoa Melindan 10-vuotisjuhlatilaisuuksista Kansalliskirjaston verkkosivuilla.

Punctum Books Kansalliskirjaston uutena avoimen julkaisemisen tuen kohteena

Timanttimallilla toimiva avointen kirjojen kustantaja Punctum Books on valittu Kansalliskirjaston Tutkimuskirjaston uudeksi avoimen julkaisemisen tukikohteeksi. Kirjasto sitoutui tukemaan kustantajaa kolmen vuoden ajaksi 2022–2024.

Punctum Books on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 2011 ja on alusta alkaen julkaissut kirjat avoimena. Kustantaja toimii kirjastojen tukijäsenohjelman kautta saaduilla varoilla. Timanttimallin mukaisesti kustantaja ei peri kirjoittajalta maksua avoimesta julkaisemisesta. Punctum Books on itsenäinen, voittoa tavoittelematon toimija. Kirjasto arvioi kustantajan mallin kestäväksi.

Tutkimuskirjasto tukee humanististen ja yhteiskuntatieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta osana aineistonhankintaa. Muita tukikohteitamme ovat mm. DOAB, OAPEN, Open Book Publishers sekä Central European University Pressin Opening the Future -ohjelma.

Juulia ei enää ole

Kansalliskirjaston ylläpitämä Juuli-julkaisutietoportaali poistui käytöstä marraskuun lopussa 2022. Juulin elinkaari oli kymmenen vuoden mittainen. Palvelun kehitystyö alkoi syksyllä 2012 ja se avattiin yleiseen käyttöön kesäkuun alussa 2013 (ks. Tietolinja 1/2013). Palvelu perustui Finnan tavoin avoimen lähdekoodin VuFind-ohjelmistoon, joka soveltui erinomaisesti myös julkaisutietojen esittämiseen.

Juulin käyttöliittymässä tehtyjen hakujen tuloksia oli mahdollista rajata monilla kriteereillä, mm. organisaation ja tekijän nimen mukaan.

Juuli sisälsi tietoja suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien henkilökunnan tuottamista julkaisuista.

Juuli toimi käyttöliittymänä CSC:n ylläpitämän Virta-julkaisutietovarannon sisältämiin julkaisutietoihin, jotka kootaan korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisessa tiedonkeruussa. Palvelun tavoitteena oli lisätä julkaisutietojen raportoinnin läpinäkyvyyttä ja tarjota mahdollisuuksia julkaisutoimintaa koskevien analyysien tekemiseen.

Juulin alasajon jälkeen sen käyttäjät ohjataan CSC:n rakentamaan Tiedejatutkimus.fi-portaaliin. Tiedejatutkimus.fi sisältää julkaisujen lisäksi tietoja myös tutkimusaineistoista, -infrastruktuureista, -rahoituksista ja projekteista. Juulin alasajoon päädyttiin tässä vaiheessa siksi, että siihen olisi ohjelmistoversioiden vanhentumisen takia pitänyt tehdä laaja päivitys. Vaikka Juulia käytettiin edelleen melko paljon, kahden rinnakkaisen samaa dataa sisältävän palvelun kehittämistä ei pidetty enää mielekkäänä.

Minerva auttaa aina

Kansalliskirjaston ehkä laaja-alaisin asiantuntija, Minerva-pöllö, on monessa mukana. Kuvassa hän tutkii Jean Sibeliuksen koottujen teosten sarjassa joulukuussa 2022 ilmestyneitä aineistoja. Lisää tietoa aiheesta löytyy Kansalliskirjaston verkkouutisesta. Alkuperäinen kuva: Matilda Hakala. Tietolinjan toimitus on rajannut kuvaa.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.