Kirjastot tiedon vallankumouksessa

Marja-Liisa Seppälä
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905201531

Britannian kausijulkaisutyöryhmän tämänvuotinen UKSG-konferenssi 30.3.-1.4.2009 Torquayssa, Englannissa, jatkoi edellisvuoden teemaa tiedon tuottamisen, julkaisemisen, organisoinnin ja käytön suuresta muutoksesta. Konferenssia raamitti globaali taloustaantuma, mikä heijastui monessa luennossa kirjaston profiilin noston tärkeyden korostamisena. Tiedon maailmassa meneillään olevat vallankumoukselliset muutokset (revolution) yhdistettynä resurssien vähenemiseen kyseenalaistavat kirjastojen olemassaolon jatkuvuuden.

Tieteen hybridi-ympäristöt

Uudet teknologiset mahdollisuudet ovat nopeuttaneet tutkimuksen tekoa ja luoneet ”villejä” oppimisympäristöjä. Timothy O’Shea (University of Edinburgh) esitteli tietotekniikan funktiolähtöistä jalkauttamista, esim. facebook-opiskelijaverkostot, wiki-keskustelut, secondlife-esseet ja tutkijoiden verkkoportaalit sekä ”sijaisoppiminen” verkon kautta (vicarious learning). Tietotekniikan jalkauttamisella pyritään virtuaalimaailman ja todellisuuden yhdistämiseen hybridi-ympäristöiksi, jotka tukevat sosiaalista oppimista ja avointa tutkimusta. Avoimien tutkimusympäristöjen myötä opiskelijat pääsevät osaksi tutkijaverkostoa aiempaa nopeammin. Opiskelusta tulee yhä enemmän tutkimusjohtoista, sillä digitaalisessa muodossa oleva tutkimus on helpommin saatavilla. Kirja ja lehti julkaisuformaatteina katoavat vähitellen uusien julkaisumuotojen tieltä.

Tieteellisen tutkimuksen kilpailukyky on kriittinen menestystekijä yliopiston proaktiiviselle vaikuttavuudelle Jay Katzenin (Elsevier) mukaan. Tutkimusprosesseja olisi tehostettava, sillä tutkijat käyttävät nykyään enemmän aikaa tiedon hakemiseen kuin sen analysoimiseen. Kirjastojen pitäisi paremmin tukea tutkimuksen tekoa. On pyrittävä luomaan välineitä tutkimustoiminnan suorituskyvyn (performance) mittaamiseen ja löytämään siten keskeiset globaalit ja kansalliset tutkimusalat. Pitkän tähtäimen tutkimusstrategialla ja teknologian tehokkaalla hyödyntämisellä voi yliopisto parantaa asemaansa tiedemaailmassa.

Ian Rowlands (CIBER, University College London) on tutkinut tiedonhakukäyttäytymisen muutosta tietoaineistojen siirtyessä paperilta digitaaliseen muotoon. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, korreloivatko elektronisiin lehtiin käytetty rahamäärä ja tutkimuksen tuottavuus keskenään. Elektroniset aineistot ovat lisänneet tiedon käyttöä, etenkin viikonloppuisin ja iltaisin. Mitä enemmän e-lehtien lisensiointiin käytetään rahaa, sitä enemmän e-lehtiä käytetään. Vaikka e-lehtien lisääntynyt käyttö näyttäisi korreloivan lisääntyneiden tutkimustulosten kanssa, ei tutkimuksen tässä vaiheessa voida olla varmoja, onko tehokkaalla tiedon haulla/käytöllä ja menestyksekkäällä tutkimustiedon tuotannolla riippuvuussuhdetta toisiinsa.

Tiedon organisointi menestystekijänä

Avoimen verkkojulkaisemisen aikakautena ongelmana ei ole tiedon puute vaan tiedon organisoinnin puute. Jan Velterop (Knewco, Inc.) käsitteli esityksessään ”Beyond open access” oleellisen tiedon löytämisen haastetta informaatiotulvasta. Avoimissa tietoverkoissa luodun tieteellisen tiedon jäsentämiseksi tarvitaan käsitteellistä rakennetta. Käsitteiden välisiä suhteita hahmottamalla voidaan visualisoida tietoa ja liikkua helposti yksityiskohdista kokonaiskuvaan ja takaisin. Käsitekartassa (concept mapping) tietokannoista filteroidut sanat ryhmitellään käsitteiden alle ja käsitteet ”emokäsitteiden” (base concept) alle. Käsitteiden verkostolla (concept web alliance) parannetaan tieteellisen tiedon käytettävyyttä.

Kirjastojen siirtyminen painetuista kokoelmista digitaalisiin kokoelmiin tuo kirjastoille uudenlaisia haasteita. Nykyiset tietojärjestelmät ovat ongelmallisia kirjastoille, totesivat Graham Stone (University of Huddersfield) ja Helle Lauridsen (Serials Solutions) luennossaan ”The 21st century library – a whole new ball game?”. Eri järjestelmät eivät välttämättä ole teknisesti yhteensopivia, mutta järjestelmät ovat kuitenkin usein jollain tavalla riippuvia toisistaan, jolloin niistä on vaikea päästä eroon yksitellen. Kirjastojen henkilökunta pitää tietojärjestelmiä aikaa vievinä, ja myös asiakkaat kokevat työlääksi eri järjestelmien opettelun.

Stonen ja Lauridsenin mielestä kirjaston merkityksen lisäämiseksi on tärkeä tutkia ja analysoida tarkkaan mitä ja miten aineistoja käytetään. Täsmähankintojen ja tiedontarpeet huomioivan aineistotarjooman avulla käyttäjäkokemukset paranevat ja kirjaston merkitys korostuu. Artikkelitaso on tullut käyttäjille lehtitasoa tärkeämmäksi tiedonhaun kohteeksi. Kirjaston näyttöluetteloiden merkitys vähenee, sillä tiedonhakijat löytävät kirjastoaineistot hakukoneiden avulla. Tiedonhakijat eivät koe toimiviksi kirjastojen monihakuja, kirjastojen luokituksia tai kirjastojen tekemiä aineistolistauksia. Ne eivät enää vastaa tiedonhakijoiden vaatimustasoa. FRBR-malli voisi jatkossa parantaa kirjaston tietoaineistotarjooman hahmottamista. Kirjaston on tärkeää markkinoida tietoaineistoja suoraan yliopiston luennoijille, sillä luennoijien tietoaineistosuositukset vaikuttavat opiskelijoihin enemmän kuin kirjaston suositukset.

Kirjaston on rakennettava selkeä tarjooma, josta on helppo edetä myös muiden organisaatioiden tarjoamiin aineistoihin. Kirjaston on myös luotava digitaalinen olemassaolo sosiaalisessa mediassa, esim. kirjaston tietoaineistoja markkinoimalla verkon keskustelualueilla. Kirjaston on uskallettava panostaa (myös henkilöstöresurssoinnilla) painettujen aineistojen sijaan digitaalisten aineistojen tarjoomaan. Stone ja Lauridsen korostivat kirjaston profiilin noston oleellisuutta, jotta tiedonhakija arvostaisivat kirjastoa jatkossakin.

Trinity Collegen kirjasto Dublinissa tekee läheistä yhteistyötä tutkijoiden kanssa yliopiston julkaisuarkiston sisällöllisessä kehittämisessä. Yhteistyö nojaa tutkimusnäkökulmaan, ei kirjastolähtöiseen ajatteluun. Kirjasto auttaa tutkijoita heidän omien tutkimustuotosten ja niihin liittyvien metadatojen tallentamisessa julkaisuarkistoon ja pyrkii näin integroimaan asiantuntemuksensa osaksi tutkimusprosessia. Jessica Eustacen ja Garret McMahonin mukaan kirjastonhoitajien asiantuntijuutta tarvitaan etenkin bibliografisten tietojen tarkastamisessa, tunnistepohjaisten linkitysten muodostamisessa ja tutkijan profiloidun palvelun luomisessa ja päivittämisessä. Kirjaston asiakaslähtöinen palvelu lisää tutkijayhteisön kirjastomyönteisyyttä ja vahvistaa kirjaston tietoasiantuntijuuden tuomaa lisäarvoa tutkimusprosessissa.

Tieteellisen viestinnän tavat ja välineet uudistuvat nopeasti. Tieteen tekemisestä on uusien välineiden kautta tullut jatkuvasti muuttuva prosessi. Kaikki kirjastomaailmaan liittyvät osatekijät ovat muutoksessa. Tutkijoiden, kirjastonhoitajien ja kustantajien roolit muuttuvat. Nykyiset julkaisutyypit pohjautuvat tiettyihin organisatorisiin rakenteisiin, jotka ovat murtumassa. Julkaisut muuntuvat yhä moniulotteisemmiksi. Kirjastojen olisi helpompi aloittaa alusta kuin yrittää parantaa vanhaa. ”Where do we go from here?”-kysymyksen sijaan onkin Joseph Janesin (University of Washington Information School) mukaan esitettävä kysymys ”How do we get there?”.

UKSG-konferenssin luennot kertoivat kirjastoalan kriisistä, joka voi horjuttaa kirjastojen keskeistä asemaa tiedon organisoijina. Kriisi voi toisaalta myös johtaa kirjastojen uusiutumiseen, asiakaslähtöiseen avautumiseen. Kirjaston olemassaolon oikeutus ei perustuisi enää vain fyysisen tilan ja kokoelman tarjoamiseen, vaan keskeisille asiakasryhmille räätälöityihin palveluihin ja vaikuttavuuteen asiakkaiden tietointensiivisissä ydinprosesseissa.

Lisätietoa

UKSG 2009 -konferenssin verkkosivut

Kirjoittajan yhteystiedot

Marja-Liisa Seppälä, kirjastonhoitaja
Kansalliskirjasto / Kulttuuriperinnön kartuttaminen ja kuvailu
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: marja-liisa.seppala (at) helsinki.fi

Theme by Anders Norén