Uutisia ja ajankohtaista

Yhteistietokantojen vapaata kansalaiskäyttöä pilotoidaan vuonna 2010

Kansalliskirjaston ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa myönnettiin rahoitus vuodelle 2010 kansallisten tietokantojen (Arto ja Linda) kansalaiskäytön avaamiselle. Yhteistietokantojen vapaata hakukäyttöä on valmisteltu jo pitkään. Kyseessä on kirjastosektoreiden yhteisesti ilmaistu tavoite. Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen raportissa todetaan, että yhteistietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on yksi tietoyhteiskunnan peruspalveluista.

Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on mukana Kansalliskirjaston tuottamien kirjastojen yhteisten palveluiden keskitetyssä rahoituksessa vuodelle 2010. Kansalaiskäytön pysyvästä rahoituksesta neuvotellaan vuoden 2010 aikana.

Käytännössä vapaa kansalaiskäyttö tarkoittaa sitä, että Arton ja Lindan
hakukäytöstä ei tarvita sopimusta vuodelle 2010. Poimintaluettelointi ja Elektra sen sijaan säilyvät maksullisina ja niiden käyttö edellyttää edelleen sopimusta.

ELAG 2010 -konferenssi Helsingissä

Helsinki ja Kansalliskirjasto isännöivät kansainvälistä kirjastoalan konferenssia myös ensi vuonna. Vuorossa on ELAG 2010, eli European Library Automation Groupin (http://www.elag.org/) vuotuinen tapahtuma.

ELAG kokoaa vuosittain yhteen kirjastoautomaation asiantuntijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia IT-alan ajankohtaisista ja tulevista suuntauksista. Valtaosa osallistujista tulee Euroopasta, mutta myös muut mantereet, erityisesti Pohjois-Amerikka, ovat edustettuina.

Seminaarilla on joka vuosi oma teemansa, jonka ympärille ohjelmasisältö on suunniteltu. Vuonna 2010 teemana on ”Meeting New User Expectations”. Aihetta käsitellään teknisestä näkökulmasta, tavoitteena paremman palvelun tarjoaminen nykypäivän käyttäjille, joilla on uudenlaiset odotukset ja tarpeet.

Ohjelmarunko sisältää esitelmiä seminaarin teemasta sekä workshopeja teemaan liittyvistä aiheista. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää lyhyitä tietoiskuja organisaatiossaan tehdyistä innovaatioista tai uudistuksista.

ELAG on toiminut 1970-luvun puolivälistä lähtien. Vuotuinen seminaari on vuonna 2010 Suomessa toista kertaa; edellisen kerran se pidettiin täällä 1991.

ELAGin kantava voima on osallistujien halu jakaa omaa osaamistaan ja omia kokemuksiaan kollegojensa kanssa. Korkeatasoisten esitysten lisäksi seminaarien paras anti onkin verkostoituminen ja epäviralliset keskustelut alan asiantuntijoiden kanssa.

Konferenssi pidetään Metsätalolla 9.-11.6.2010 ja paikalle odotetaan noin 150 kirjastojen teknistä asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. Edellisenä päivänä, eli 8.6.2010, pidetään lisäksi koodaajille tarkoitettu esikonferenssi Code4Lib.

Konferessisivusto tullaan avaamaan lähiaikoina osoitteessa http://elag2010.nationallibrary.fi/. Sitä täydennetään sitä mukaa kun asiat etenevät.

Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen -hankkeen loppuraportti julkaistu

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja.

Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuri ja niiden toiminnan laadun takaaminen korkeakoululaitoksen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä Opetusministeriö asetti hankkeen edistämään ja koordinoimaan myös korkeakoulukirjastojen rakenteellista kehittämistä.

Hankkeen loppuraportti julkaistiin syyskuussa Opetusministeriön julkaisusarjassa nimellä Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi ja se löytyy OPMn sivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulukirjastot_digitaaliseksi_palveluverkoksi.html

Hankkeen muut asiakirjat löytyvät hankesivulta osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html

Organisaatio- ja tehtävämuutoksia Kansalliskirjastossa

Tehtävien jakoa Helsingin yliopiston sisällä

Helsingin yliopiston kampus- ja tiedekuntakirjastot sekä Opiskelijakirjasto yhdistyvät vuoden vaihteessa uudeksi erillislaitokseksi, jonka nimeksi tulee Helsingin yliopiston kirjasto. Kansalliskirjasto jatkaa sekin toimintaansa nykyiseen tapaan Helsingin yliopiston erillislaitoksena.

Muutoksiin liittyen joitakin tähän asti Kansalliskirjastossa sijainneita toimintoja siirtyy vuodenvaihteen jälkeen uuteen kirjastolaitokseen. Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisen Helka-tietokannan ja Helsingin yliopiston opinnäytteitä julkaisevan E-thesis-palvelun ylläpito siirtyy Kansalliskirjastosta uuden kirjaston vastuulle. Samalla palveluista vastanneet henkilöt (Helka: Eevaliisa Colb, Katri Tuori ja Toni Valldén, E-thesis: Jussi Piipponen) siirtyvät uuteen organisaatioon.

Kansalliskirjaston kaksi tulosaluetta yhdistyy

Kansalliskirjaston uusi Tutkimuskirjasto -tulosalue muodostuu kahden nykyisen eli Tutkimuskirjastopalvelut ja Kulttuuriperinnön kartuttaminen ja kuvailu -tulosalueiden yhdistymisestä. Ylikirjastonhoitaja on nimennyt Tutkimuskirjasto-tulosalueen johtajaksi palvelupäällikkö Liisa Savolaisen. Tulosalueen johtajanimitys on voimassa seuraavan johtajasopimusajan eli 9.11.2009 – 31.3.2013.

Uudistusta on valmisteltu pitkään ja siinä pyritään rikkomaan entisiä rakenteita muutenkin. Esimerkiksi kansallisen Fennica-aineiston kartuttaminen, kuvailu ja kokoelmatyö yhdistetään yhteen ”klusteriin”, jonka nimeksi tulee Kansalliset kokoelmapalvelut Fennica ja vetäjäksi Tuula Haapamäki. Muut kaksi ”klusteria” ovat Digitaalisen kirjaston palvelut sekä Tieteenalapalvelut – niiden vetäjiä ei vielä ole nimitetty.

Tehtävämuutoksia kirjastoverkkopalveluissa

Linnea-toimintayksikköä vetänyt Annu Jauhiainen siirtyy päätoimisesti koko kirjastoverkkopalveluiden koordinointiin. Hänen tehtäviinsä tulee kuulumaan mm. kirjastoille tarjottavien yhteisten palveluiden ohjausjärjestelmän kehittäminen ja palveluiden laadun parantaminen, palvelukonseptin ja yhteisten prosessien kehittäminen sekä henkilöstöhallinto ja osaamisen kehittäminen. Kirjastoverkkopalveluiden varajohtajana hän toimii Kristiina Hormia-Poutasen sijaisena.

Linnea-toimintayksikön uudeksi vetäjäksi tulee vuodeksi 2010 Nina Hyvönen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Hän on työskennellyt Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa jo loppuvuonna 2009 projektitehtävissä selvittämässä ammattikorkeakoulukirjastojen liittymistä mukaan yhteisluetteloon.

Päivi Jokitalo on valittu Kirjastoverkkopalveluja koordinoivan suunnittelijan tehtävään. Hän on hoitanut kyseistä tehtävää sijaisena jo kevättalvesta alkaen.