Suoma – parasta tolkkua verkkolehtimaailmaan

Jari Heikkinen
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005211892

 

Verkkomaailmassa lehtiä julkaistaan moninaisilla tavoilla. Yksi tapa on laittaa oman asiakas-, tiedotus-, jäsen-, tai henkilöstölehden pdf-muotoiset näköispainokset omille nettisivuille. Toinen on ylläpitää oman kaupallisessa levityksessä olevan lehden kotisivuja laittamalla sinne juttuja tärpeiksi: ruokaohjeita, blogeja, pääkirjoituksia, kolumneja, lyhennelmiä artikkeleista, jne. Kolmas tapa on julkaista uutissisältöjä pelkästään verkossa: mainituista esimerkkeinä Uusi Suomi.fi ja Verkkonummi.fi. Neljäs tapa on julkaista lehden digiversio maksua vastaan: tällainen näköisversio löytyy jo kaikkien tärkeimpien sanomalehtien kotisivuilta.

Suoma on hyväksynyt kokoelmiinsa kaikkia näitä lehtityyppejä. Tämän vuoksi se on olemassaolonsa yhdeksänä vuotena säilyttänyt asemansa Suomen kattavimpana ja luokitusjärjestelmänsä ansiosta järjestäytyneimpänä verkkolehtitietokantana. Käyttäjiä sillä on (Kansalliskirjaston oma käyttö pois lukien) päivittäin 100-200 ja sivunkatsontakertoja viikonpäivästä riippuen 300-600. Suomen ulkopuolella Suomaa käytetään eniten Ruotsissa, Espanjassa, Virossa ja Isossa-Britanniassa.

Suoman historia alkaa tosin jo vuodesta 1996, jolloin Suomen tieteellisten kirjastojen TILKE-sivuille ilmestyi muutama sata verkkolehtilinkkiä nimellä Kotimaisia verkkolehtiä- ja sarjoja. Tässä vaiheessa oli kyseessä vielä käsin ylläpidettävä paljas linkkiluettelo, jonka takana ei ollut ylläpitojärjestelmää.

Verkkolehtilista TILKEssä

Verkkolehtilista TILKEssä

Varsinainen tietokanta kehitettiin vuonna 2001. Samalla Suoma sai myös ensimmäisen toimituskuntansa. Luotiin Oracle-tietokanta erilliselle palvelimelle, josta käsin luetteloidut lehdet voitiin päivittää säännöllisesti Suoman sivuille. Samalla järjestelmä osasi tarkistaa linkkien toimivuuden. Toimituskunta puolestaan kehitti lehdille itsenäisen luokitusjärjestelmän, joka oli luotu verkkolehtimaailman ehdoilla, eikä vastaa perinteisiä kirjastoluokitusjärjestelmiä.

Suoma julkistettiin 1.10.2001. Se sisälsi alun perin noin 600 lehteä. Määrä on noista päivistä kasvanut tuhannella. Tämän lisäksi ylläpitotietokannassa on piilotettuna yli 300 lakannutta lehteä, joita ei enää verkosta löydä.

Suoma kerää aineistoja käyttämällä hyväkseen Fennicaa, johon kertyy enenevässä määrin ISSN-tunnuksen hankkineita verkkolehtiä. Toimituskunta käy myös läpi muita lehtilinkkilistoja. Tämän lisäksi Suomassa on ilmoituslomake, jolla kuka tahansa voi ilmoittaa puuttuvasta lehdestä.

Alun perin Suomaan huolittiin vain lehtiä, joiden koko sisältö oli luettavissa vapaasti, rekisteröitymällä tai maksua vastaan; lehtien kotisivuja ei hyväksytty. Nyttemmin raja verkkolehden ja lehden kotisivujen välillä on käynyt niin hämäräksi, että artikkelisisältöjä omaavia kaupallisten lehtien kotisivujakin on alettu lisätä Suomaan. Monista alun perin pelkkää tilaustietoa ja mediakortin sisältäneistä sivuista on ajan kanssa kehittynyt julkaisuja itsessään. Suomaan ei toki vieläkään lisätä yksittäisiä kotisivuja, tietokantoja, hakukoneita, monografiasarjoja tai vuosikertomuksia.

Suomassa lehtiä voi hakea kolmella eri tavalla: nimellä, ISSN:llä ja julkaisijalla. Lehtiä voi myös selata aakkosittain tai alan mukaan. Lisäksi löytyy uutuusluettelo viimeisen kuukauden aikana lisätyistä lehdistä. Varsinaisessa lehtilistassa näkyy vain osa siitä luettelointitiedosta, mitä ylläpidon puolella on mahdollista lisätä: pelkästään nimi, julkaisija, ISSN, tieto mahdollisesta päättymisvuodesta, sekä tieto lukuoikeuden ehdoista. Suoma on itse asiassa jäänyt jälkeen monista kansainvälisistä lehtitietokannoista (esim. DOAJ:sta) metatiedon syvyydessä. Ylläpitotietokantaan voidaan toki merkitä enemmänkin metatietoa: esim. huomautuksia lehden tyypistä, sisällöstä, tietoa lehden ilmestymisvuosista ja ilmestymistiheydestä, sekä huomautus lehden ilmestymistä myös painettuna. Tässä onkin kehittämisen paikka, kun pohditaan mitä metatietoa tämän kaltainen tietokanta tarvitsee ollakseen mahdollisimman rikas ja käyttökelpoinen. Yksi ratkaisu näihin ongelmiin on käyttöjärjestelmän vaihtaminen lähitulevaisuudessa, jolloin operointi metatiedolla käy helpommaksi.

Verkkolehtilinkkilistan ylläpito on haastavaa alati vaihtuvien verkko-osoitteiden maailmassa ja täydellisesti toimivan linkkitarkastajan luominen vaikeaa. Tämän vuoksi Suoman kaikki osoitteet on talven 2009/10 aikana käyty manuaalisesti läpi: toimimattomat linkit siivottu syrjään; uuteen osoitteeseen muuttaneilta korjattu URL; kustantajatietoja muutettu, ISSN-tunnuksia lisätty, ym. Tämän ansiosta Suoma on vuonna 2010 varsin toimiva ja luotettava tietokanta.

Suomaa on alettu käyttää Kansalliskirjaston suorittamaan suomalaisten nettijulkaisujen verkkoharavointiin. Kaikkien Suoman lehtien etusivut on noudettu päivittäin syksystä 2009 lähtien. Verkkosanomalehtien suhteen tämä on toimiva ratkaisu. Ongelmallisia ovat ne suuret määrät erilaisia asiakas- ja tiedotuslehtiä, joiden etusivuilla ei tapahdu juuri muuta kuin että sinne ilmestyy muutaman kuukauden välein yksi uuden lehden PDF-tiedosto. Tuplien määrä ja levytilan hukkakäyttö saattaa kasvaa tällä tapaa kohtuuttomaksi.

Suoman nykyinen toimituskunta:

  • Jari Heikkinen (päätoimittaja)
  • Aija Vahtola
  • Eero Tolvanen

suoma

Kirjoittajan yhteystiedot:

Jari Heikkinen, kirjastonhoitaja
Kansalliskirjasto / Tutkimuskirjasto
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: jari.heikkinen (at) helsinki.fi