Viimeiset lataukset: Jäähyväiset Elektralle

Ilva J (2022). Viimeiset lataukset: Jäähyväiset Elektralle. Tietolinja, 2022(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571951

Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän Elektra-palvelun toiminta päättyy vuoden 2022 lopussa. Myös samaan pakettiin sisältänyt Peri+-palvelu poistuu tällöin saatavilta.

Elektra ja Peri+

Elektra oli aikanaan yksi suomalaisen tietoyhteiskunnan pioneerihankkeista. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1996 opetusministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli luoda sekä teknisiä että sopimuksellisia ratkaisuja, joilla tuettaisiin suomalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan siirtymistä verkkoon. Käytännössä liikkeelle lähdettiin lähestulkoon nollasta.

Elektra keskittyi kotimaisten tiedelehtien artikkeleihin, ja siitä kehittyi muutaman vuoden pituisen hankevaiheen jälkeen suomalaisille korkeakouluille ja kirjastoille suunnattu maksullinen palvelu. Kansalliskirjasto vastasi kustantajilta saatujen digitaalisten aineistojen käsittelystä ja kuvailusta. Aineistojen kuvailussa hyödynnettiin Arto-tietokannan tietueita. Kopiosto puolestaan huolehti julkaisujen oikeuksien selvittämisestä ja niiden käytöstä oikeudenhaltijoille maksettujen korvauksien hallinnoinnista.

Vuonna 2004 Elektra-sopimukseen liitettiin myös erillinen Peri+-palvelu, joka sisälsi lehtien takautuvia vuosikertoja. Peri+:n keskeisintä aineistoa olivat kahden tiedelehden, Lakimiehen ja Historiallisen aikakauskirjan 1900-luvun vuosikerrat, mutta sitä täydennettiin myöhemmin Kansalliskirjaston digitoimilla kulttuurilehdillä.

Elektran sisältämä aineisto kasvoi vähitellen ja siinä oli lopulta mukana noin 40 000 artikkelia yli viidestäkymmenestä eri lehdestä. Myös aineiston käyttö lisääntyi ajan myötä ja enimmillään vuosien 2017–2019 tienoilla Elektran käyttörajattuja artikkeleita ladattiin vuosittain yli 140 000 kertaa.

Vaikka Elektra kasvoi ja sitä käytettiin, maailman meno alkoi vähitellen ajaa sen ohitse. Palvelun teknisen infrastruktuurin uudistamiseen ei ollut lisenssitulojen asettamissa puitteissa tarjolla riittäviä resursseja. Open access -julkaisemisen vähitellen yleistyessä Elektran kaltainen pieni maksullinen palvelu alkoi näyttää vanhanaikaiselta.

Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen Kotilava-hanke (2015–2017) pyrki kehittämään Elektran tilalle uutta avoimeen julkaisemiseen perustuvaa ratkaisua. Vaikka hankkeessa kehitetty lehtien avoimuutta tukeva rahoitusmalli jäi lopulta ilman rahoittajien hyväksyntää, Tieteellisten seurain valtuuskunnan rakentama Journal.fi-palvelu osoittautui nopeasti suosituksi. Yhä useammat lehdet alkoivat siirtyä sinne. Elektraan verrattuna Journal.fi:n etuna on ollut se, että se tarjoaa lehdille itselleen työkalut oman julkaisuprosessinsa hallintaan.

Palvelut alas

Kansalliskirjasto päätti Elektran ja Peri+:n alasajosta keväällä 2020. Kirjastojen ja oikeudenhaltijoiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että palveluiden lopettaminen toteutetaan kahden vuoden viiveellä. Tämän toivottiin antavan sekä palvelussa mukana oleville lehdille että aineistojen käyttöoikeuden hankkineille organisaatioille riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Uusien aineistojen lisääminen Elektraan päätettiin lopettaa vuoden 2020 aikana julkaistuihin lehtiin. Koska palveluun ei enää tullut lehtien uusimpia numeroita, sen tilausmaksua alennettiin vastaavasti. Kaikki aiemmat Elektra-tilaajat päättivät jatkaa tilauksiaan siirtymäkauden loppuun asti.

Elektran käyttö oli suurimmillaan vuosina 2018-2019 yli 140 000 latausta vuodessa. Vuodesta 2020 alkaen käyttöluvut ovat alkaneet pienentyä.

Kuvio: Elektran käyttörajatun aineiston latauskerrat vuosina 2004-2021.

Palvelun käyttö alkoi vuoden 2020 jälkeen vähentyä, ja vuonna 2022 kuukausittaiset käyttöluvut ovat olleet jo noin kolmanneksen pienempiä kuin vuonna 2019. Vaikka osa muutoksesta selittyy uusimpien aineistojen puuttumisella, taustalla ovat saattaneet olla osaltaan myös korkeakoulukirjastojen järjestelmämuutokset, jotka ovat vaikuttaneet aineistojen näkyvyyteen niiden tarjoamissa palveluissa.

Elektra-palvelun lakkauttaminen tapahtuu vuodenvaihteessa 2022/2023. Elektran palvelimella julkaistut aineistot poistuvat tällöin saatavilta ja tilalle tulee virheilmoitus, joka kertoo palvelun lakkauttamisesta. Artikkelien kuvailutietojen ja niihin viittaavien linkkien siivoaminen pois eri järjestelmistä vie todennäköisesti jonkin verran pidempään, mutta sekin pyritään tekemään alkuvuoden 2023 aikana.

Peri+:n aineistot säilyvät osana digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua, jossa lehtien vanhimmat vuosikerrat ovat Kansalliskirjaston ja Kopioston solmiman sopimuksen mukaisesti vapaassa kansalaiskäytössä vuoden 1939 numeroihin asti. Myös tätä uudempia vuosikertoja on mahdollista hyödyntää tutkimuskäytössä Tutkain-sopimuksessa mukana olevissa organisaatioissa. Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, Tutkain-sopimus on näillä näkymin voimassa ainakin vuoden 2027 loppuun saakka.

Elämää Elektran jälkeen

Journal.fi on jatkanut siirtymäkauden aikana kasvuaan ja myös useat Elektra-lehdet ovat muuttaneet sinne. Palvelussa on tällä hetkellä mukana yli 120 lehteä ja vuosikirjaa, eli se on jo selkeästi Elektraa suurempi. Osa lehdistä on vienyt sinne myös Elektrassa julkaistuja takautuvia aineistojaan. Lehdet ovat halutessaan saaneet itselleen sekä Elektrassa julkaistut aineistonsa että niiden kuvailutiedot. Journal.fi:llä on Elektrasta poimittujen tietojen käsittelyyn valmis prosessi, jonka avulla ne saadaan vietyä palveluun.

Valitettavasti Journal.fi:hin ei ole toistaiseksi viety läheskään kaikkien Elektra-lehtien aineistoja, eli palvelun lakkauttamisen yhteydessä osa sen sisältämistä artikkeleista poistuu ainakin tilapäisesti saatavilta. Takautuvien aineistojen osalta keskeisenä haasteena ovat olleet artikkelien julkaisuoikeudet. Kopioston oikeudenhaltijoilta Elektraa varten hankkimat oikeudet eivät kata aineistojen julkaisemista muissa palveluissa, eli jos oikeuksista ei ole sovittu jo alun perin julkaisemisen yhteydessä, lehden kustantajan täytyy selvittää ne takautuvasti. Osalla Elektra-lehdistä vanhojen aineistojen oikeuksien selvittäminen on tällä hetkellä kesken, ja osa lehdistä miettii muutenkin vielä omia ratkaisujaan.

Journal.fi on rakennettu ensisijaisesti avoimen julkaisemisen alustaksi. Suurin osa lehdistä ilmestyy palvelussa avoimesti. Osa lehdistä on tosin ottanut käyttöön julkaisuviiveen, eli niiden uudet numerot ovat ensin vain tilaajien saatavilla ja tulevat avoimeen käyttöön esim. vuoden päästä. Vaikka tämä käytäntö ei ole Plan S:n kaltaisten välitöntä avoimuutta vaativien open access -linjausten mukainen, lehdet pyrkivät kuitenkin viiveen avulla suojelemaan omaa tilaajakantaansa.

Tilausmaksutulot ovat monille lehdille edelleen keskeinen tulonlähde, eli siirtyminen avoimeen julkaisemiseen on niiden kannalta iso eksistentiaalinen kysymys. Lehtiä tehdään usein hyvinkin vaatimattomalla budjetilla, suurelta osin vapaaehtoistyön varassa, ja niiden kulut on katettu tilaus- ja jäsenmaksutulojen lisäksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan jakamalla valtionavulla.

Elektran lakkautus poistaa siinä mukana olleilta lehdiltä yhden tulonlähteen. Palvelun tuottamista lisenssituloista on viime vuosina maksettu mukana oleville lehdille korvauksia noin 60 000 euroa vuodessa. Vaikka kokonaissumma ei ole kovin suuri, yksittäisten lehtien kohdalla Elektran kautta saaduilla tuloilla on kuitenkin ollut merkitystä. Nähtäväksi jää, ohjautuvatko Elektran lakkauttamisen myötä vapautuvat varat jollain tavalla kotimaisen julkaisutoiminnan tukemiseen vai katoavatko ne kokonaan lehtien ulottuvilta.

Tämä on hyvä kysymys myös siksi, että open access -julkaisemista tukevan kansallisen rahoitusmallin luomisesta ei ole useista yrityksistä huolimatta löytynyt yhteisymmärrystä. Kansallisen avoimen tieteen yhteistyön puitteissa syksyllä valmistunut valmistunut rahoitusmalliesitys palautti suunnittelun takaisin lähtöruutuun. Pysyvän toiminnan mahdollistavaa keskitettyä rahoitusratkaisua ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, eli lehdet ovat ainakin toistaiseksi omillaan.

Lisää luettavaa

Kirjoittaja

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäpäällikkö
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
jyrki.ilva[at]helsinki.fi

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.