Pilvistä Prahassa

Matkaraportti ELAG 2011 -konferenssista

elag2011logo

Kansalliskirjastolaisten muistiinpanoista toimittanut Laila Heinemann

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106081709

 
Lyhennys ELAG tulee sanoista European Library Automation Group ja Peter van Boheemen Wageningenin yliopistosta Hollannista määritteli sen toimintaa sanoin: ”ELAG on löyhä verkosto idiootteja. ELAG ei selviä ilman heitä. Näillä eväin se on toiminut jo 35 vuotta.”

ELAG -konferenssin tämän vuoden teemana oli ”It’s the context, stupid!”, ”Kyse on kontekstista, pölvästi!”. Otsikko on lainattu Paul Saffolta vuoden 1994 Wired-lehdestä. Konkreettisemmin teemat olivat cloud computing (pilvipalvelut), linkitetty data ja semanttinen web. Myös MARC-formaatin tulevaisuus nousi esille useammassakin esityksessä.

Perinteisesti ELAG-konferenssit ovat olleet hyvin keskustelevia ja käytännönläheisiä – niin nytkin. Keskeisessä asemassa olivat varsinaisten esitysten ohella työpajat (kaikkiaan 9 eri teemaa) ja salamapuheet (lightning talks) joita pitämään saattoi ilmoittautua paikan päällä. Raportoimme myös erikseen parista työpajasta ja tämän artikkelin lopussa on muutama tärppi salamapuheista.

ELAG 2011: Matkalla työpajoihin. (Kuva: Laila Heinemann)

ELAG 2011: Matkalla työpajoihin. (Kuva: Laila Heinemann)

Keynote speak, jonka piti Harald Reiterer Konstanzin yliopistosta Saksasta otsikolla Blended Libraries (hankala kääntää suoraan suomeksi!), käsitteli mm. käytettävyystutkimusta tabletop-tietokoneiden käytöstä ryhmätyönä suoritettavissa hauissa. Esityksestä jäi tosin vaikutelma, että tässä(kin) oltiin kehittämässä palveluita tekniikan eikä sisällön ehdoin. Yleisön joukosta esitettiinkin epäilys siitä, miten esitetty tekniikka skaalautuu todellisiin tietomassoihin. Sinänsä se oli kuitenkin mielenkiintoinen ulkopuolinen ja ajatuksia tuuletteleva näkökulma tiedonhaun maailmaan. Projektista voi lukea lisää osoitteessa: http://hci.uni-konstanz.de/index.php?a=news&b=16615201〈=en

Kirjastodata pilviin?

Kirjastojärjestelmät ovat murrosvaiheessa ja tulevaisuuden visioistaan olivat kertomassa OCLCn Paul Harvey ja Ex Libriksen Carl Grant, jotka esitystensä jälkeen kutsuttiin vielä paneeliin vastaamaan yleisön kysymyksiin.

Erilaisten näkemysten joukosta nousivat vahvasti esille pilvipalvelut. Carl Grant puhuikin pääasiassa niistä nostaen esille sekä hyvät että huonot puolet. Hän peräänkuulutti tiivistä yhteistyötä kirjastojen ja järjestelmätoimittajien välillä tulevaisuuden ratkaisuja haettaessa. Paul Harvey ei puhunut suoraan pilvipalveluista, mutta myös hän näki ne mahdollisuutena vastata skaalautuvuuden ongelmiin. OCLCn uuden sukupolven kirjastojärjestelmä on hänen mukaansa: ”globally available, centrally deployed, web-based” eli maailmalaajuisesti saatavilla, keskitetysti hallinnoitu ja internetpohjainen.

Esityksissä ja paneelissa keskusteltiin paitsi mahdollisuuksista myös riskeistä, kun kirjastot ”luovuttavat datansa pois”. Jos kirjasto ryhtyy käyttämään kaupallisia pilvipalveluita, on syytä olla hyvin tarkka sopimuksien kanssa – erään kommentin sanoin: ”don’t sign only duties, also sign your rights” – ”älkää kirjatko vain velvollisuuksia, kirjatkaa ylös myös oikeutenne”.

Kirjastojärjestelmien tulevaisuuden visiot kiinnostivat kaiken kaikkiaan niin paljon, että siihen liittyvään työpajaan ilmoittautuneet jouduttiin jakamaan useaksi ryhmäksi – vastaavasti näkökulmiakin saatiin keskimääräistä enemmän. Palaamme tarkemmin tähän aiheeseen vielä syksyllä.

Kokemuksia datan linkittämisestä

Englantilainen aviopari Jane ja Adrian Stevenson pitivät erittäin antoisan yhteisesityksen otsikolla Lifting the Lid on Linked Data. Siinä valotettiin konkreettisesti JISCin rahoittaman LOCAH -projektin kokemuksia. LOCAH on lyhenne sanoista Linked Open Copac and Archives Hub, eli kyseessä on brittiläisten kirjastojen Copacin ja vastaavan arkistojen yhteisluettelon jatkojalostaminen linkitetyksi dataksi. Jane Stevenson on taustaltaan arkistonhoitaja ja hänen miehensä puolestaan teknisen puolen asiantuntija, joten esityksessä tulivat hyvin esille molemmat näkökulmat.

Lähtökohtana on ollut tarjota lisäarvoa ja lisää näkyvyyttä kirjastojen ja arkistojen kokoelmille linkittämällä ne yhteen muiden tiedonlähteiden kanssa. Esityksessä kuvattiin konkreettisesti tiedon mallinnusta, sanastojen valintaa ja URI-tunnisteiden luontia.

Hankkeen keskeiset saavutukset oli kiteytetty kahdelle kalvolle:

Oppimiprosessi:

  • Mallintakaa data, ei sen kuvailua
  • Kuvailu on yksi entiteeteistä
  • Ymmärtäkää URI-tunnisteiden tärkeys
  • Ajatelkaa ennen muuta omaa maailmaanne …mutta ulkoiset linkitykset ovat silti tärkeitä
  • Yrittäkää ottaa terminologia haltuun
  • Varautukaa odottamattomiin yllätyksiin!

Riskit:

  • Voiko tiedonlähteiden säilyvyyteen luottaa?
  • Ovatko pysyvät URI-tunnisteet todella pysyviä?
  • Uudet teknologiat
  • Ajankäyttö – ovatko hyödyt sen arvoisia?
  • Lisensiointikysymykset

Stevensonien esitys on SlideShare-sivuilla osoitteessa: http://www.slideshare.net/JaneStevenson/lifting-the-lid-on-linked-data

Kirjastojen tulevaisuus – kaksi skenaariota

Anders Söderbäck Tukholman yliopiston kirjastosta esitti kirjastojen tulevaisuudesta kaksi – provokatiivista – skenaariota, joissa kiteytyy hyvin koko kongressin tematiikka:

Skenaario 1:

  • Kirjastojen metadata on avoimesti saatavilla
  • Kirjastot ovat osa dynaamista ja joustavaa julkisten laitosten, yksityisten yhtiöiden, yksilöiden ja ryhmien muodostamaa ekosysteemiä
  • Tieto on saatavilla
  • Ostot ja hankinnat tehdään avoimilta markkinoilta
  • Bibliografinen valvonta on tehty yhteistyössä, hajautetusti, kansainvälisellä tasolla ja verkossa
  • MARC on kuollut

Skenaario 2:

  • Kirjastojen metadata on suljettu rajoitetuin käyttöoikeuksin
  • Vain harvat organisaatiot voivat, lisenssien ja yhdistymisten kautta, kontrolloida pääsyä tiedonlähteisiin
  • Kirjastoilla (ja sitä kautta suurella yleisöllä) on hyvin heikko neuvotteluasema
  • Kun monopolit eivät enää tarvitse kirjastoja, meidät on suljettu tiedon ekosysteemin ulkopuolelle
  • MARC on kuollut, mutta sillä ei ole väliä

Anders Söderbäckin koko esitys otsikolla Who Controls Bibliographic Control löytyy SlideShare -sivustolta osoitteesta: http://www.slideshare.net/brocadedarkness/who-controls-bibliographic-control

Lightning talks -tärppejä


Alain Borel
Sveitsistä esitteli MarcXimil/ MARC XML similarity -työkalua, jota voi hyödyntää mm. tuplakontrollissa: http://marcximil.sourceforge.net/. Työkaluun on kehitteillä mm. parempi käyttöliittymä (tietueiden näyttämistä varten) ja tuki muitakin dataformaatteja varten.

Barbara Tillett Library of Congressista kertoi MARCin tulevaisuuden (ks. seuraava artikkeli) lisäksi myös toisesta käynnissä olevasta hankkeesta, eli RDA-mallin testauksesta Yhdysvalloissa. Tämän hankkeen loppuraporttia odotellaan heinäkuussa.

Kartat ja linkitetty data:

Seuraavissa artikkeleissa kerromme lähemmin parista työpajasta.

Kaikki konferenssin esitykset ja työpajaraportit tulevat tarjolle osoitteeseen: http://elag2011.techlib.cz/en/787-programme/

P.S. Itse asiassa ainoat pilvet Prahassa olivat puhtaasti tietoteknisiä – muuten aurinko helli osallistujia oikein olan takaa.