Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2020(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050324726

Avoin julkaiseminen yleistyy edelleen korkeakouluissa

Kirjoittaja: Jyrki Ilva

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun vuoden 2019 tietojen deadline oli maaliskuun lopulla, ja vaikka tiedot tarkentuvat vielä kevään aikana, avoimen julkaisemisen kehityksestä suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa voi jo tehdä alustavia laskelmia.

Avointen julkaisujen osuuksien mittaamiseen liittyy toki monia haasteita, joita käsiteltiin Tietolinjassa viimeksi vuosi sitten (”Lisääntyvää avoimuutta – suomalaisten korkeakoulujen avoimet julkaisut vuonna 2018”). Nyt kerättyjen julkaisutietojen perusteella näyttää kuitenkin selvältä, että avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus kaikista korkeakoulujen tuottamista julkaisuista on kasvanut vuoden aikana jopa yllättävänkin paljon.

Avointen julkaisujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Kuvio 1. Vertaisarvioitujen OA-artikkelien osuudet yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa vuosina 2016-2019.

Yliopistojen osalta open access -julkaisujen osuus oli kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta peräti neljätoista prosenttia – huhtikuun puolivälissä Juuli-portaalista kerättyjen tietojen perusteella niitä oli yhteensä 64,9 % kaikista yliopistojen tuottamista vertaisarvioiduista artikkeleista. Ammattikorkeakouluissa kasvu oli hitaampaa, mutta toisaalta lähtötasokin oli korkeampi: avointen julkaisujen osuus oli 68,0 % eli yli kaksi kolmasosaa kaikista vertaisarvioiduista artikkeleista.

Avointen julkaisujen osuus vaihtelee eri yliopistoissa.

Kuvio 2. OA-julkaisujen osuus yliopistojen vuoden 2019
vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4, tilanne 14.4.2020)

Avointen julkaisujen osuus vertaisarvioiduista artikkeleista nousi kaikissa yliopistoissa yli 50 %:iin. Kärkeen ylsi edellisvuosien tapaan Jyväskylän yliopisto, jossa OA-julkaisujen osuus oli tällä kertaa 80,2 %.

Aiempien vuosien tietojen osalta on syytä huomata, että avointen julkaisujen osuus kasvaa myös jälkikäteen, pääasiassa rinnakkaistallennuksesta ja embargoaikojen päättymisestä johtuen. Esim. vuoden 2018 vertaisarvioitujen artikkelien osalta avointen julkaisujen osuus on kasvanut vuoden aikana (huhtikuusta 2019 huhtikuuhun 2020) yli kymmenellä prosentilla.

Arto on siirtynyt Melindaan

Kirjoittaja: Lassi Lager

25-vuotias kotimainen artikkeliviitetietokanta Arto siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Melindaa. Erillistä Arto-tietokantaa ei siis enää ole, mutta Finna-haun voi jatkossakin rajata Arto-aineistoon ja myös Melindassa Arto-viitteet ovat tunnistettavissa omana kokoelmana.

Erillisen Arto-tietokannan lakkauttamisen yhtenä pääsyynä oli Voyager-kirjastojärjestelmästä luopuminen vuodenvaihteessa. Arton sisältö olisi siis joka tapauksessa pitänyt siirtää toiselle alustalle. Melindaan yhdistäminen on tehostanut kuvailua, koska viitteisiin linkitettyjen kausijulkaisujen ja kokoomateosten ”emotietueet” kuvaillaan ja tiedot pidetään ajan tasalla samassa tietokannassa. Arton asiakaskäyttöliittymän eli OPACin vanhasta osoitteesta on nyt uudelleenohjaus Finna.fi:n Arto-kokoelmaan.

Kotimaisten artikkeliviitteiden tiedontuotanto Artoon on perinteisesti tapahtunut eri kirjastoissa talkootyönä, mutta Artiva-hankkeessa 2013-2014 tiedontuottajiksi saatiin myös kotimaisia tiedekustantajia. Hankkeessa kehitetyn syöttölomakkeen, nykyisen Artikkelien kuvailutyökalun myötä viitteiden tallentaminen on tehty helpoksi. TSV:n Journal.fi –palvelussa julkaistujen lehtien viitteitä taas alettiin hankkeen tuloksena haravoida suoraan Artoon. Myös uusia kirjastoja on tullut tallentajiksi. Laskusuhdanteessa olleet tallennustilastot saatiin hankkeen myötä ainakin tasaantumaan. Toisaalta Artoon on yhdistetty mm. Aleksi-tietokanta, mikä on lisännyt viitteiden kokonaismäärän reilusti yli 2 miljoonaan.

Artikkelien kuvailutyökalua on nyt päivitetty ja se on siirretty toimimaan Melinda-ympäristössä. Tallentaminen tapahtuu samaan tapaan kuin aikaisemmalla Arton syöttölomakkeella.

Kuvailutyökalulla tallentaminen Melindaan vaatii kuitenkin sopimuksen. Melindassa mukana olevien kirjastojen Melinda-palvelusopimus kattaa myös Artikkelien kuvailutyökalun käytön. Muiden vanhojen ja uusien tallentajaorganisaatioiden täytyy allekirjoittaa tunnusten saamiseksi erilliset palveluehdot.

Arto-webinaarissa 29.4.2020 esiteltiin kuvailutyökalun käyttöä Melinda-ympäristössä, esitykset löytyvät Melinda-wikistä. Kuvailutyökalun käytön on aloittanut kevään aikana jo mukava joukko uusia ja vanhoja tallentajia! Kaikissa Artikkelien kuvailutyökalun käyttöön liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttää Melindan palvelupostiin melinda-posti [at] helsinki.fi

Melinda-palvelu siirtyi some-aikaan

Kirjoittaja: Tanja Vienonen

Melindan logoKansalliskirjaston Melinda-palvelun Twitter-tilin avaus osui parahultaisesti Melindan nimipäivään 5.5. Pitkän harkinnan jälkeen sosiaalisen median kanavista valittiin Twitter, koska sen kautta tavoitetaan Melindan organisaatioasiakkaat laajasti ja sitä on helppo käyttää. Tili toimii pääasiassa tiedotuskanavana, joten se kannattaa ottaa seurantaan heti, jos Melindan tapahtumat, koulutukset ja muut uutiset kiinnostavat.

Twitter-tilin ylläpidosta vastaa Kansalliskirjaston Melinda-tiimi. Tili löytyy nimellä @Melindapalvelu.

Muuten nimipäivää juhlittiin Melinda-tiimin kesken virtuaalisilla pullakahveilla, joissa muisteltiin kohokohtia ja muita mieleen painuneita tapahtumia palvelun 27-vuotiselta taipaleelta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana Melinda on vakiinnuttanut asemansa kansallisena kuvailun yhteistyöympäristönä ja metatietovarantona, jolle toivomme onnea ja menestystä jatkossakin.

Think Open -blogi tuli taaperoikään


Kirjoittaja: Juuso Ala-Kyyny, Helsingin yliopiston kirjasto

Helsingin yliopiston avoimesta tieteestä ja digitaalisista tutkimuspalveluista raportoiva Think Open -blogi saavuttaa toukokuussa kahden vuoden iän.

Ensiaskeleensa blogi otti 7.5.2018, kun vararehtori Jouko Väänänen ja apulaisprofessori Mikko Tolonen keskustelivat blogiteemoista. Sen jälkeen blogissa on julkaistu keskimäärin puolitoista blogipostausta viikossa – yhteensä 168 pitempää tai lyhyempää artikkelia, suomeksi ja englanniksi.

Think Open -blogin perustajaryhmään kuuluu edustajia Helsingin yliopiston tutkimushallinnosta, tietotekniikkakeskuksesta, yliopistokirjastosta, viestintä- ja yhteiskuntasuhteista sekä Kansalliskirjastosta. Blogilla on myös toimitusneuvosto, johon kuuluu Helsingin yliopiston tutkijoita.

Blogiin on tähän mennessä kirjoittanut kaikkiaan 47 kirjoittajaa, ja foorumi on avoin uusille – kuten myös vanhoille – kirjoittajille. Jos mielessäsi on blogiin sopiva aihe, ota yhteyttä suoraan vastaavaan toimittajaan (juuso.ala-kyyny [at] helsinki.fi).

Kysely Kansalliskirjaston tutkijapalveluista


Kirjoittaja: Liisa Näpärä

Kansalliskirjaston Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeessa kehitetään uudenlaisia tutkijapalveluita, ja tässä toivomme yhteistyöhön digitaalisten ihmistieteiden tutkijoita.

Jos olet kiinnostunut olemaan mukana Kansalliskirjaston tutkimuksen palveluiden kehittämisessä tutkijoiden tarpeisiin sopiviksi ja tutkimuksen elinkaaressa mukana seuraaviksi, osallistu DAM-hankkeessa tehtävään kyselyyn tai ota suoraan yhteyttä hankkeen suunnittelijaan liisa.napara[at]helsinki.fi.

Jo tähän mennessä kyselyyn on tullut paljon hanketta hyödyttäviä vastauksia, mutta vielä ehtii vastaamaan. Kysely on auki 15.5.2020 asti. Kyselyn tulokset julkistetaan kyselyn analysoinnin valmistuttua.

Linkki kyselyyn https://link.webropolsurveys.com/S/B6CF5DA47BC6F21E

Kyselyyn vastaaminen vie vain hetken ja siinä voi osallistua arvontaan, josta voi voittaa Kansalliskirjaston julkaisuja tai museokortin.

EU:n aluekehitysrahaston logo

Digitaalinen avoin muisti -hanketta rahoittaa Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR Vipuvoimaa EU:lta 2014 – 2020.

Alma käyttöön osassa korkeakoulukirjastoista


Kirjoittaja: Jyrki Ilva

Kuten Tietolinjassa on aiemmin raportoitu, osa Voyageria käyttäneistä korkeakoulukirjastoista ja erikoiskirjastoista otti viime vuoden aikana käyttöön avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmän. Muissa Voyager-kirjastoissa päädyttiin sen sijaan tarjouskilpailun kautta Ex Libriksen pilvipalveluna toimivaan Alma-palvelualustaan.

Osassa Alma-kirjastoista uusi järjestelmä otettiin käyttöön jo vuoden 2020 alussa, toisessa aallossa mukaan tulevat kirjastot siirtyvät siihen myöhemmin tänä vuonna. Osa Alma-kirjastoista on päättänyt käyttää Finnaa entiseen tapaan myös uuden järjestelmän käyttöliittymänä, osa sen sijaan on ottanut käyttöön Ex Libriksen oman Primo-käyttöliittymän.

Ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehden numerossa 2/2020 on julkaistu kaksi kertomusta Alman käyttöönotosta ja siitä saaduista kokemuksista:

Kotimaiset tiedelehdet haluavat näkyä kirjastoissa

Kirjoittaja: Riitta Koikkalainen

Tiedon tähden – Vetandet leder -kampanjalla halutaan lisätä suomalaisten tieteellisten lehtien käyttöä ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Keväällä 2019 kampanja kiersi korkeakoulujen kampuksilla, nyt keväällä 2020 erityisenä tavoitteena on saada suomalaiset tiedelehdet palvelemaan paremmin yleisten kirjastojen asiakkaita. Kampanjaa rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto Kopiosto-korvauksilla.

Tiedon tähden -kiertueen mainos

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämässä Journal.fi-palvelussa on vapaasti saatavilla yli 80 suomalaista tiedejulkaisua. Useimmat sisällöt perustuvat vertaisarvioituihin tutkimuksiin. ”Vaikka kirjastojen käyttö on edelleen koronapandemian vuoksi osittain rajoitettua, ihmisten oikeus ja tarve luotettavaan, tutkittuun tietoon ei ole kadonnut minnekään”, sanoo Journal.fi:stä vastaava julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki Tieteellisten seurain valtuuskunnasta.

”Haluamme yhdessä kirjastojen kanssa varmistaa, että kotimaiset tiedelehdet palvelevat myös yleisten kirjastojen henkilökuntaa ja ennen kaikkea niiden asiakkaita. Nyt Journal.fi-palvelu tunnetaan parhaiten tiedeyhteisöissä”, Syrjämäki kertoo ja jatkaa: ”Kampanjamme osuu sattumalta poikkeukselliseen tilanteeseen. Vapaasti saatavilla oleville verkkoaineistoille on nyt erityistä kysyntää, ja siksi on tärkeää varmistaa, että ne löydetään.”

Suomen kirjastoseura ja Finlands svenska biblioteksförening ovat mukana viemässä viestiä kirjastoihin. ”Tiedon tähden -kampanja nostaa napakasti näkyville koko joukon laadukkaita suomalaisia tiedelehtiä. Näistä luotettavista tiedonlähteistä kirjastot kertovat käyttäjilleen mielellään”, sanoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

”Kampanjan ja helposti saavutettavan Journal.fi -sivuston avulla kirjastot voivat entistä paremmin tuoda tieteellistä tietoa kaikkien ulottuville,” toteaa Maarno lopuksi.

Lisätiedot:
Johanna Tjäder, viestintäkoordinaattori, tiedontahden [at] outlook.com, p. 040 9138921.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén