Haatainen M. (2023). E-kirjastohankkeessa on rakennettu kuntien yhteistä e-kirjastoa. Tietolinja, 2023(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231218155443
Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa e-kirjastohankkeessa on viimeisen reilun kahden vuoden ajan rakennettu Suomen kunnille yhteistä e-kirjastoa, jossa monipuolinen e-aineistokokoelma on käytettävissä yhden helppokäyttöisen mobiilisovelluksen ja myöhemmin myös verkkosivun kautta.
E-kirjasto avataan asiakkaille tiistaina 23.4.2024 UNESCO:n kansainvälisenä kirjan ja tekijänoikeuksien päivänä sekä Kirjan ja ruusun päivänä. Tuolloin on mahdollista ladata e-kirjaston mobiilisovellus, luoda itselleen e-kirjastotunnus ja ryhtyä lainaamaan aineistoa, jos oma asuinkunta on liittynyt mukaan e-kirjastoon. Palvelu on siis tarjolla niille Suomen asukkaille, joiden kotikunnat liittyvät mukaan e-kirjastoon.
E-kirjasto tarjoaa alkuun lainattavaksi e- ja äänikirjoja suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja vähäisissä määrin myös muilla kielillä sekä kotimaisia digilehtiä.
Kuva 1. Yhteisestä e-kirjastosta löytyy lainattavaa kaikenikäisille. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää, 2022.
Yhteiseen e-kirjastoon kirjaudutaan kirjastotunnuksella, jonka asiakkaat voivat hankkia käyttöönsä joko suoraan e-kirjaston mobiilisovelluksesta tai asioimalla omassa lähikirjastossaan. E-kirjaston tunnistautumisratkaisu on ns. vahvan tunnistautumisen menetelmä. Tällä varmistetaan se, että jokaisella käyttäjällä on palveluun vain yksi tunnus ja että käyttäjän asuinkunta on liittynyt e-kirjastoon.
Loppuvuoden aikana on käynnissä siirtymävaihe hankkeesta e-kirjaston pysyvään organisaatioon. Pysyvänä organisaationa tulee toimimaan Kansalliskirjastoon perustettava e-kirjastoyksikkö, jonka palvelupäällikkönä on 1.12. aloittanut Annastiina Louhisalmi.
Tasa-arvoisempi pääsy kirjastojen digitaalisiin sisältöihin
Tällä hetkellä e-kirjastokokoelmia on Suomessa yli 30 ja niiden laajuus vaihtelee runsaasti. E-kirjastopalvelut tuotetaan nykyisin pääasiassa kirjastokimppojen alueellisena yhteistyönä.
Jatkossa e-kirjastopalvelut tuotetaan valtakunnallisena yhteistyönä ja Kansalliskirjaston e-kirjastoyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja niiden kirjastojen kanssa.
Kuva 2. Kirjastokimppakohtaiset e- ja äänikirjojen nimekkeiden määrät vuonna 2022. Kuviosta käy ilmi, että e-aineistokokoelmien suuruus vaihtelee tällä hetkellä merkittävästi.
Käyttäjien ja kirjastojen työntekijöiden näkökulmasta nykyinen järjestelmä on hieman sekava, sillä eri aineistotyypit sijaitsevat erilaisilla teknisillä alustoilla. Käyttäjän täytyy nyt siirtyä palvelusta toiseen sen mukaan, haluaako hän päästä käsiksi kotimaiseen vai ulkomaiseen e- tai äänikirjaan tai aikakauslehteen.
Kuntien yhteinen e-kirjasto siis perustetaan yksinkertaisesti siitä syystä, että asiakkaille halutaan tarjota nykyistä paremmin toimivat e-kirjastopalvelut. Uudessa e-kirjastossa on vain yksi tekninen alusta, josta kaikki aineistot löytyvät. Puhutaan ns. yhden luukun e-kirjastosta.
Kun e-kirjastopalvelut tuotetaan yhteisesti koko Suomen tasolla, on se kustannustehokkaampaa ja lainattavasta kokoelmasta saadaan laajempi ja monipuolisempi. Kirjastojen toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu koko ajan mm. digitalisaation sekä kirjamarkkinan ja tekijänoikeuslainsäädännön muutoksen myötä. Tähän liittyvä työ vaatii erityistä osaamista ja asiantuntijaosaamisen keskittämistä.
Kunnat rahoittavat e-kirjastopalvelut jatkossakin, kuten ne tälläkin hetkellä rahoittavat. Kunnat ovat vahvasti mukana e-kirjastotyössä, sillä erilaisiin tarpeisiin perustetaan kirjastoammattilaisista koostuvia työryhmiä. He mm. valitsevat e-kirjastoon hankittavat aineistot ja muodostavat yhteisen kokoelman, tekevät kirjavinkkauksia ja suosittelevat aineistoja asiakkaille ja neuvovat heitä e-kirjaston asiakkaaksi tulossa ja käytössä. Kirjastolaiset myös välittävät teknisiin ratkaisuihin liittyviä asiakastoiveita.
Kirjastokenttää on kuultu laajasti
E-kirjastohankkeen aikana on saatu aikaan merkittäviä tuloksia. On muun muassa löydetty e-kirjaston kehittämis- ja ylläpito-organisaatio, valittu avoimen lähdekoodin ratkaisu teknologian pohjaksi ja kehitetty teknologiaa ketteriä menetelmiä hyödyntäen, hankittu lainattavia sisältöjä erillään teknologia-alustasta, luotu e-kirjastolle yhtenäinen visuaalinen ilme sekä uudenlainen yhteistyöhön perustuva hallintomalli, joka hyödyntää Kansalliskirjaston asiantuntemusta ja säilyttää kirjastoammatillisen työn kunnissa.
Hankkeen aikana kirjastokenttää on kuultu laajasti ja erilaisiin infotilaisuuksiin, työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin on osallistunut noin 1500 kirjastolaista ympäri Suomen. Lisäksi hankkeen asiantuntijat ovat esiintyneet erilaisissa kirjasto- ja kirja-alan tapahtumissa.
Erittäin tärkeää on ollut kustannus- ja sisältökentän edustajien kanssa tehty yhteistyö. Tällä hetkellä kirjastoilla on vaikeuksia ostaa e-aineistoja. E-kirjojen ja äänikirjojen saatavuus kirjastoille on heikentynyt muutaman viime vuoden aikana rajusti. Saatavuusongelmat koskevat nimenomaan uusia ja uudehkoja nimekkeitä ja tiettyjä kustantamoita. Myös formaateissa on eroja, sillä äänikirja puuttuu kirjaston valikoimasta vielä todennäköisemmin kuin e-kirja. Kansalliskirjaston e-kirjastoyksikössä jatketaan työtä sen eteen, että e-kirjastoon saataisiin jatkossa hankittua nykyistä enemmän e-aineistoja.
E-kirjastohankkeen taustalla on vuonna 2021 päättynyt digimediahanke, jonka yhteenvetoon ja selvitystöiden suosituksiin voi tutustua osoitteessa kirjastot.fi/digimediahanke. E-kirjastohanke vei eteenpäin digimediahankkeessa suositeltuja toimenpiteitä. E-kirjastohankkeen aikana julkaistuihin uutisiin voi tutustua osoitteessa kirjastot.fi/ekirjastohanke.
Kirjoittaja
Marjo Haatainen, projektiasiantuntija
E-kirjastohanke
Helsingin kaupunginkirjasto
[email protected]
Leave a Reply