Infrastruktuuria ja rahoitusmalleja avoimille tiedelehdille

Jyrki Ilva
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029970

 

Kansalliskirjasto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta ovat käynnistämässä vuoden 2015 aikana uutta yhteishanketta, joka pyrkii luomaan kotimaisille tieteellisille lehdille nykyistä paremmat edellytykset avoimeen julkaisemiseen siirtymiselle. Hanke on jatkoa Jyrki Ilvan ja Johanna Liljan viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemälle selvitykselle (”Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista”), joka kartoittaa lehtien tilannetta ja esittää suosituksia sen kohentamiseksi.

Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen

Suomessa julkaistaan tällä hetkellä noin puoltatoista sataa tieteellistä lehteä tai vuosikirjaa. Monet lehdistä ovat pääosin suomen- tai ruotsinkielisiä, mutta myös muilla kielillä – yleensä englanniksi – kirjoitettuja artikkeleita julkaisevia, selkeämmin kansainväliselle yleisölle suunnattuja lehtiä on runsaasti.

Tällä hetkellä yli kahdeksan prosenttia kaikista suomalaisten yliopistojen henkilökunnan tuottamista vertaisarvioiduista lehtiartikkeleista ilmestyy kotimaisissa lehdissä. Vaikka tämä ei ehkä sinällään kuulosta kovin suurelta osuudelta, kannattaa huomata että esim. humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla kotimaisen julkaisemisen osuus on huomattavasti suurempi, joillakin aloilla selkeästi yli 50 % kaikista julkaisuista. Lisäksi kotimaisissa lehdissä ilmestyy myös erityisen paljon vertaisarvioimatonta materiaalia, mm. kirja-arvioita ja keskustelupuheenvuoroja, joilla on suuri merkitys tiedeyhteisön sisäisen toiminnan ja tiedonvälityksen kannalta.

Noin kolmasosa kotimaisista lehdistä ilmestyy tällä hetkellä vapaasti verkossa, joko välittömästi tai esim. vuoden pituisen viiveen jälkeen. Toinen kolmasosa on suhteellisesti laajasti tutkijoiden ja opiskelijoiden saatavilla kahdessa maksullisessa palvelussa, Kansalliskirjaston yhteistyössä Kopioston kanssa ylläpitämässä Elektrassa (ks. erillinen artikkeli tässä lehdessä) ja Editan runsaasti muutakin oikeustieteellistä ja lainopillista materiaalia sisältävässä Edilexissä. Viimeinen kolmasosa lehdistä ei taas ole tällä hetkellä lainkaan saatavilla digitaalisessa muodossa.

Open access -julkaisemisen osalta lehdet voi jakaa kahteen selkeään ryhmään niissä ilmestyvien artikkelien pääasiallisen kielen mukaan. Useimmat Suomessa julkaistavat englanninkieliset lehdet ovat jo siirtyneet jonkin tyyppiseen avoimeen julkaisemiseen, sillä tämä antaa niille mahdollisuuden sellaisten yleisöjen tavoittamiseen, joita ne eivät todennäköisesti voisi saada tilausmaksuihin perustuvassa toimintamallissa. Suomen- ja ruotsinkielisten lehtien keskuudessa avoin julkaiseminen on toistaiseksi harvinaisempaa. Toisin kuin kansainvälisessä julkaisemisessa, lehtien painetuilla versioilla ja niistä saatavilla tuloilla on kotimaisessa julkaisemisessa monissa tapauksissa edelleen suuri merkitys. Monet keskeisistä kansallisista lehdistä ovat myös mukana joko Elektrassa tai Edilexissä.

Taloudellisia haasteita

Suurin osa suomalaisista tieteellisistä lehdistä on tieteellisten seurojen kustantamia. Toisin kuin suurten kaupallisten kustantajien dominoimassa kansainvälisessä julkaisemisessa, suurin osa kotimaisista kustantajista julkaisee vain yhtä tai kahta lehteä tai julkaisusarjaa. Lehdet toimivat pääsääntöisesti hyvin vaatimattomalla budjetilla, joskus siten että niillä on osa-aikainen toimitussihteeri, mutta vain harvoilla on kokoaikaisia toimittajia. Useimmilla lehdillä ei ole ollut riittäviä resursseja tai osaamista digitaalisten julkaisujärjestelmien käyttöönottoon, eikä artikkelien toimitustyöhön tai vertaisarviointiin liittyvissä prosesseissa välttämättä muutenkaan hyödynnetä automatisoituja tietojärjestelmiä.

Lehtien pääasiallisia tulonlähteitä ovat yleensä tilausmaksut, seurojen jäsenmaksut ja valtionapu, joka kuitenkin on tarkoitettu yksinomaan julkaisutoiminnan tappioiden kattamiseen ja voi kattaa vain tietyn prosenttiosuuden lehden koko budjetista. Lehdillä on siis pitänyt olla valtionavun lisäksi myös muita tulonlähteitä, mikä on ollut ongelmallista pelkästään verkkolehtenä ilmestyville open access -julkaisuille.

Toisin kuin kansainvälisten lehtien kohdalla, tieteelliset kirjastot käyttävät kotimaisten lehtien tilauksiin ja lisenssimaksuihin suhteellisen vaatimattomia summia. Vaikka otettaisiin huomioon sekä painetut että digitaaliset versiot, tieteelliset kirjastot käyttävät kotimaisten tieteellisten lehtien hankintaan todennäköisesti vain joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa – samaan aikaan kun niiden digitaalisten aineistojen hankintaan käyttämä kokonaissumma on vuosittain yli 20 miljoonaa euroa.

On siis selvää, ettei kotimaisille lehdille ole mahdollista taata riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä pelkästään siten, että kirjastojen niihin käyttämät hankintamäärärahat siirrettäisiin open access -julkaisemisen tukemiseen. Epävarmaksi koetusta taloudellisesta pohjasta johtuen useimmat lehdet ovat muutenkin olleet hyvin varovaisia avoimen julkaisemisen suhteen, eivätkä monet niistä ole olleet valmiita edes artikkeliensa rinnakkaistallentamisen sallimiseen (ks. Mika Holopainen, Kimmo Koskinen ja Jussi Piipponen: ”Kotimaiset lehdet ja rinnakkaistallentaminen”, Tieteessä tapahtuu 1/2014). Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että lehdissä julkaistujen artikkelien näkyvyys ja niiden tavoittamien lukijoiden määrä on useimmiten jäänyt varsin pieneksi, vaikka kotimaisilla kielillä julkaistuilla ajankohtaisilla artikkeleilla voisi monissa tapauksissa olla laajaakin mielenkiintoa myös tiedeyhteisön ulkopuolella.

Lehtien keskuudessa on kuitenkin suhteellisen laajaa kiinnostusta open access -julkaisemista kohtaan, jos se vain jollain keinolla saadaan niille taloudellisesti mahdolliseksi. Monella lehdellä tilausmaksutulot ovat olleet pikemminkin vähenemässä kuin lisääntymässä, ja perinteinen maksullisuuteen perustuva toimintamalli saatetaan tästäkin syystä kokea pitkällä tähtäimellä kestämättömäksi.

Uusi hanke kehittää infrastruktuuria ja rahoitusmalleja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tieteellisten seurain valtuuskunnalle ja Kansalliskirjastolle rahoituksen yhteishankkeeseen, jossa pyritään kohentamaan lehtien toimintaedellytyksiä ja luomaan niille sellainen rahoitusmalli, joka tekee avoimeen julkaisemiseen siirtymisen niille mahdolliseksi ja jopa houkuttelevaksi. Alkusyksystä 2015 alkava, kahdenkymmenen kuukauden pituinen ”Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan”-hanke uudistaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseuroilleen lehtien julkaisualustaksi tarjoamaa palvelua (http://ojs.tsv.fi) , joka perustuu Open Journal Systems -ohjelmistoon. Open Journal Systems eli tuttavallisemmin OJS on alun perin Public Knowledge Projectin kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka tukee myös lehtien toimitus- ja vertaisarviointiprosessia. Ohjelmisto on maailmalla hyvin laajassa käytössä, ja myös Tieteellisten seurain valtuuskunta on tarjonnut siihen perustuvia palveluita jo kymmenkunnan vuoden ajan.

Teknisen infrastruktuurin osalta nyt alkava hanke pyrkii siihen, että kotimaiset lehdet saadaan nykyistä paremmin samalle viivalle kansainvälisten julkaisukanavien kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa mm. luodaan edellytyksiä kansainvälisen tieteellisen julkaisemisen infrastruktuurien kannalta keskeisten DOI- ja ORCID-tunnisteiden käyttöönotolle kotimaisissa lehdissä. Lisäksi hankkeessa kehitetään kytkentöjä muihin kansallisiin ja kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Tavoitteena on mahdollistaa artikkelitason metatietojen siirtyminen OJS:stä muihin järjestelmiin (mm. Arto, Finna ja korkeakoulujen tutkimustietojärjestelmät) ja parantaa siten kotimaisten artikkelien näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä vähentää päällekkäistä työtä kuvailutietojen tuottamisessa.

Teknisen infrastruktuurin kehittämisen lisäksi hanke pyrkii aloittamaan keskustelut suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja -rahoittajien kanssa uskottavan rahoitusmallin löytämiseksi avoimeen julkaisemiseen siirtyville lehdille. Kansainvälisille open access -julkaisuille tyypillisiä kirjoittaja- tai käsittelymaksuja ei nähdä ainakaan kotimaisilla kielillä julkaistavien lehtien osalta toivottavana ratkaisuna, sillä niiden käyttöönottoon liittyisi monella alalla suuria haasteita.

Kirjoittajamaksujen käyttöönoton sijaan hanke pyrkii etsimään sellaista esim. konsortiopohjaista mallia, jossa tilaus- ja jäsenmaksutulojen vähenemisestä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan lehdille niiden toiminnasta hyötyvien organisaatioiden – ensisijaisesti korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoittajat – maksamilla tukimaksuilla. Nykytilanteessa, jossa huomattava osa yliopistojen rahoituksesta jaetaan vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun perusteella, niillä voi olettaa olevan intressejä huolehtia siitä, että tutkijoille on tarjolla riittävästi laadukkaita julkaisukanavia. Jos Suomessakin ryhdytään monien muiden Euroopan maiden tapaan perustamaan keskitettyjä rahastoja open access -julkaisemisen kirjoittaja- ja tukimaksujen hallinnointiin, tämä luonnollisesti luo parempia edellytyksiä ohjata rahoitusta aiemmasta poikkeavalla tavalla, oli sitten kyse kirjastojen aineistojen lisensiointiin käyttämistä rahoista tai tutkimusrahoituksen yhteydessä saaduista tutkimustulosten julkaisemiseen osoitetuista varoista.

Nyt alkavassa hankkeessa pyritään löytämään sellaisia aidosti uusia toimintamalleja, jotka turvaavat avoimeen julkaisemiseen siirtyvien kotimaisten lehtien toimintaedellytykset ja palvelevat myös tutkimusorganisaatioiden tarpeita. Hankkeen onnistuminen edellyttää eri toimijoilta ennakkoluulotonta suuntautumista tulevaisuuteen ja yhteistyössä tehtävää uusien prioriteettien määrittelyä, missä toki voi olla ylimääräisiä haasteita lähiaikoina edessä olevien säästöjen ja leikkausten vuoksi. Oletuksena kuitenkin on, että hankkeen lopputuloksena olemme ainakin kansallisella tasolla muutaman vuoden päästä oleellisesti nykyistä paremmassa tilanteessa.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.