Jalkauduimme muistiorganisaatioihin

Ari Rouvari & Ere Maijala
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe200812182272

 

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähankkeessa tavoitteena on rakentaa yksinkertainen, helppo ja nopea yhden luukun palvelu Suomen kaikkien muistiorganisaatioiden digitaalisiin palveluihin. Museo- ja arkistopalvelujen ymmärtämiseksi hankkeen puuhamiehet Ari Rouvari ja Ere Maijala päättivät tutustua jalan, junan ja raitiovaunun muutamaan museoon ja arkistoon.

Jalkautumiskohteiksi valikoituivat Museovirasto, Valtion taidemuseon Ateneum, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto sekä Turun Maakuntamuseo. Keskityimme kulttuurihistoriallisiin ja taidemuseoihin ja jätimme tutustumisen luonnontieteellisiin museoihin myöhempään ajankohtaan. Arkistoista valitsimme Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA), Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston (ELKA) ja Kansallisarkiston. Myöhemmin käymme vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunous-, kirja- ja äänitearkistoissa.

Museovirasto vastaa maamme aineellisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymisestä ja koordinoi sitä koskevan tiedon kartuttamista ja jakamista. Saimme hyvän kokonaiskuvan museoiden palveluista ja aineistoista. Suomessa on noin 1000 museota, mutta valtaosa niistä on pieniä. Museoillamme on esineitä yhteensä noin 4,5 miljoonaa, joista rohkeasti arvioituna noin puolet on kuvailtu. Lisäksi museoilla on noin 20 miljoonaa kuvaa, joista on kuvailtu noin 10 %. Julkaisuja on alle 300 000. Luonnontieteellisillä museoilla on lisäksi 20 miljoonaa esinenäytettä.

Museopalvelut yllättivät meidät. Olimme syystä tai toisesta olettaneet, että museot ovat kirjastoja jäljessä verkkopalveluiden kehittämisessä. Museoilla oli kuitenkin selkeä visio siitä, miten museoiden digitaalinen aineisto tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Museovirasto on tuottanut Musketti-tietojärjestelmän, jota se myy Suomen kulttuurihistoriallisille museoille. Muskettiin voi tallentaa erityyppisten museoesineiden (arkeologiset ja kulttuurihistorialliset esineet, taideteokset, laitteet jne.) ja kuva-aineistojen metatietoja standardoidusti.

Musketti yhtenäistää museokokoelmien luettelointia ja mahdollistaa yhteiskäyttöisyyden ja on yhteen sovitettavissa myös kansainvälisiin yhteishakujärjestelmiin. Musketti on käytössä useissa kymmenissä museoissa Suomessa. Järjestelmä ei ole keskitetty vaan asennukset ovat paikallisia. Museovirasto ylläpitää myös asiakkaille tarkoitettua museoiden yhteistä hakuportaalia Suomen museot onlinea (SMOL). SMOLissa on mukana parikymmentä museota, ja siinä on 15 000 metadatatietuetta esineistä ja valokuvista.

Musketti-museotietokanta on taustajärjestelmä ja SMOL on asiakasliittymä, johon metadata indeksoidaan hakukäyttöä varten. Arkkitehtuuri on moderni ja sen perusidea on sama kuin KDK:n asiakasliittymähankkeessa. Tosin aineistojen siirto taustajärjestelmistä SMOLiin tehdään eräajoina. Museovirasto on ollut edelläkävijä arkkitehtuurin ja palveluiden suunnittelussa.

Valtion taidemuseo, joka koostuu Ateneumin taidemuseosta, Nykytaiteen museo Kiasmasta ja Sinebrychoffin taidemuseosta, ylläpitää Muusa-kokoelmatietokantaa. Muusassa on 26 taidemuseon kokoelmat, mutta esimerkiksi Helsingin kaupungin taidekokoelma ei ole siinä mukana. Muusa on tehty museoammattilaisia varten. Asiakkaita varten on Kokoelmat verkkoon -palvelu (ks. myös www.wandora.net), johon on viety osa Muusan viitteistä, mutta samalla on myös rikastettu metadataa. Malli on Museoviraston järjestelmäarkkitehtuurin kaltainen.

Suomen metsämuseo Lustossa tutustuimme Kantapuu-tietokantaan. Kantapuussa on kuuden metsäkulttuurimuseon kokoelmat. Kantapuussa on 80 000 metatiedot esineistä, valokuvista ja kirjoista. Tietokanta kasvaa vuosittain noin 20 000 viitteellä. Aineisto ei ole SMOLin kautta saatavilla. Asiakkaat voivat tilata kuvia Kantapuusta sekä antaa palautetta tietokannan objekteista. Nämä palvelut tulee olla myös uudessa asiakasliittymässä.

Turun maakuntamuseo on yksi Museoviraston Musketti- ja SMOL-asiakkaista. Museo on erittäin tyytyväinen Museoviraston palveluihin – koordinointi on onnistunut. Museon vanhojen kirjojen kokoelma on Turun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelossa. Museon taidekokoelma yhdistetään Väinö Aaltosen museoon, jolloin kokoelma luetteloidaan Muusaan. Turun maakuntamuseossa esitellyt palvelut tuntuivat jo tutuilta, joten olimme omasta mielestämme sisäistäneet museokokoelmien ja palveluiden alkeet – oli aikaa siirtyä arkistosektorille.

KAVA ylläpitää laajaa Elonet-tietokantaa, jossa on tiedot 150 000 kotimaisesta ja Suomessa levitetystä ulkomaisesta elokuvasta ja yli 200 000 elokuvan tekijästä. Elonetin hakuominaisuudet ovat laajat ja sen käyttöluvut erittäin korkeat. Asiakasliittymällä ei voi korvata näin laajoja hakuominaisuuksia. Koska Elonetiä käytetään jo niin paljon, on lisäarvo asiakasliittymästä KAVAlle lähinnä se, että sen palvelut saadaan yhteishakuun muiden arkistojen, museoiden ja kirjastojen kanssa.

Kansallisarkistossa ja ELKAssa kohtasimme arkistojen käyttöön liittyviä haasteita. Arkistotietokantojen käyttö vaatii asiakkaalta suurta paneutumista tai henkilökunnalta ohjausta. Arkistojen hakulomakkeita tai -palveluita tulisi yksinkertaistaa, jotta asiakkaat selviytyisivät hakutehtävistään. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot käyttävät yhteistä Vakka-kokoelmatietokantaa. Vakka on käytössä myös SKS:n arkistoissa, joten taustajärjestelmät ovat suhteellisen yhtenäiset. Tosin esimerkiksi ELKAssa on käytössä omat ELMA- ja ElkaD-arkistotietokannat. Arkistoista ei anneta aineistoa kotilainaan, mutta aineistoja voi tilata lukusaliin. Arkistoille on tulossa sähköinen tilausjärjestelmä, verkkomaksupalvelu ja digitaalisen kopion tilaamispalvelu. Nämä palvelut on toteutettava myös uudessa asiakasliittymässä.

Museoiden järjestelmäarkkitehtuuri ainakin suurempien museoiden osalta on hyvässä kunnossa ja palvelut ovat erinomaisia. Museoiden verkkopalveluiden suurin haaste on niiden tunnettuus ja vähäinen käyttö. Arkistojen kohdalla tulisi ratkaista käytettävyyshaasteet. Nämä haasteet muistiorganisaatioiden yhteinen asiakasliittymä varmasti ratkaisee. Jalkautuminen museoihin ja arkistoihin oli opettavaista, joten seuraavaksi olisi syytä jalkautua kirjastoihin.
 

Kirjoittajien yhteystiedot

Ari Rouvari, pääsuunnittelija
Kansalliskirjasto
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: ari.rouvari(at)helsinki.fi

Ere Maijala, sovellussuunnittelija
Kansalliskirjasto
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: ere.maijala(at)helsinki.fi