Kansalliskirjaston digitoidut lehdet vapaasti saataville vuoteen 1920 asti – alkutunnelmia avauksesta

Pääkkönen T, Kervinen J (2017). Kansalliskirjasto avasi digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet yleisön saataville vuoteen 1920 asti – alkutunnelmia avauksesta. Tietolinja, 2017(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702151606

Kansalliskirjasto avasi tammi-helmikuun vaihteessa digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vapaaseen käyttöön aina vuoden 1920 lehtiin asti.[1] Pitkään voimassa ollut rajavuosi 1910 siirtyi näin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kymmenellä vuodella eteenpäin. Avatut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa, jossa oli ennestään yli kolme miljoonaa sivua vapaasti käytettäviä vuosien 1771-1910 lehtiaineistoja. Uutta aineistoa avautui nyt vapaaseen käyttöön noin 1,9 miljoonaa sivua, eli avoimen aineiston määrä kasvoi kertarysäyksellä noin 60 %.

Avauksesta tiedotettiin sekä verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa, ja esim. Facebook-kommenteista päätellen uusien aineistojen avaaminen vastasi monien toiveisiin. Sekä Facebookin ja digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun palautelomakkeen kautta että sähköpostitse tulleissa kommenteissa päällimmäisinä ovat olleet kiitokset aineiston avaamisesta ja into siitä, että tutkittavaksi tuli paljon uutta aineistoa. Osa palautetta lähettäneistä kertoi jo löytäneensä palvelusta uutta itseään kiinnostavaa sisältöä.

Yksityishenkilöiden lisäksi myös monet organisaatiot ovat jo noteeranneet uusien aineistojen avautumisen. Mm. Päivälehden museo ja lehtitaloista ainakin Turun Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat, Itä-Savo, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa ja Itä-Häme ovat huomioineet julkistuksen. Lisäksi Kansalliskirjaston yhteistyöprojektissa Aviisissa 2015-2016 mukana olleet Maaseudun Tulevaisuus ja Länsi-Savo kertoivat helmikuun alkupäivien aikana lukijoilleen lehtiensä ensimmäisistä vuosista[2], [3]. Uudenkaupungin Sanomat kertoi uutisessaan, että lehden omassa arkistossa ollut vuoden 1917 aineisto oli pahoin palanutta [4], minkä vuoksi digitoidut lehdet voivat auttaa lehteä itseäänkin vanhojen uutisten nostamisessa esiin.

Helmikuun ensimmäisten päivien käyttötilastoja tutkiessa huomasimme, että palveluun oli tullut käyttäjiä eri puolilta ja aineistojen sivukohtainen käyttö oli jakautunut monien eri lehtien kesken. Käyttöluvuissa nousi esiin useita sellaisia edelleen ilmestyviä lehtiä, jotka ovat kertoneet aineistojen avautumisesta omille lukijoilleen. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttäjien kiinnostus on kohdistunut yhtä lailla myös toimintansa jo lopettaneisiin lehtiin (esim. Uusi Suometar, Työmies ja Uusi Aura).

Kuva: Laatokka, 06.12.1919, nro 138C, s. 1. Lähde: digi.kansalliskirjasto.fi

1910-luvun lehdissä riittää yllin kyllin löydettävää. Ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja itsenäisyyden alkuvuosien usein dramaattiset vaiheet näkyivät lehtien palstoilla monin eri tavoin. Puoluekantoja ja periaatteita julistettiin nykynäkökulmasta katsottuna yllättävänkin värikkäin ja joskus suorastaan räikein sanankääntein. Kuten nykyään, lehdissä seurattiin myös tiiviisti sitä, mitä muualla maailmassa Suomesta ja sen tapahtumista ajateltiin, mutta toisessa ääripäässä olivat erilaiset perheuutiset ja pikkuilmoitukset, joissa esiin nousi arjen pieniä asioita.

Toivotamme aineiston käyttäjille antoisia lukuhetkiä! Jos lukiessa tulee mieleen palautetta tai oivalluksia sisällöistä, suosittelemme esim. niistä bloggaamista tai viestin jättämistä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun palautelomakkeella. Olemme myös avanneet uuden facebook-sivun (http://facebook.com/digikansalliskirjasto), jossa tarjoillaan jatkossakin uutisia toiminnasta ja nostoja lehtiaineistojen sisällöistä.

Lähteet

[1] Tiina Lehmikoski-Pessa, ”Kansalliskirjasto avaa itsenäisyyden alun sanomalehdet digitaalisina saataville”, Kansalliskirjasto, 31.1.2017. [Verkossa]. Saatavissa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-avaa-itsenaisyyden-alun-sanomalehdet-digitaalisina-saataville.

[2] Laura Kuivalahti, ”Satavuotiaita lehtiä pääsee nyt selaamaan vapaasti verkossa”, Maaseudun Tulevaisuus. [Verkossa]. Saatavissa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/satavuotiaita-lehti%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4see-nyt-selaamaan-vapaasti-verkossa-1.177455.

[3] Kimmo Puhakka, ”’Suomi riippumaton tasavalta’, uutisoi Länsi-Savo 7.12.1917 — itsenäisyyden alkuvuosien sanomalehdet nyt kaikkien luettavissa verkossa”, Länsi-Savo. [Verkossa]. Saatavissa: http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/suomi-riippumaton-tasavalta-uutisoi-lansi-savo-7121917-itsenaisyyden-alkuvuosien.

[4] Maija Ala-Jääski, ”Kansalliskirjasto tarjoaa luettavaksi Uudenkaupungin Sanomat 100 vuotta sitten | Uudenkaupunginsanomat”. [Verkossa]. Saatavissa: http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2017/02/kansalliskirjasto-tarjoaa-luettavaksi-uudenkaupungin-sanomat-100-vuotta-sitten/.

Kirjoittajien yhteystiedot

Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, digitointi- ja konservointikeskus
Saimaankatu 6, 50100 MIKKELI
tuula.paakkonen [at] helsinki.fi

Jukka Kervinen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, digitointi- ja konservointikeskus
Saimaankatu 6, 50100 MIKKELI
jukka.kervinen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.