Kuali Open Library Environment (OLE)

Uusi vaihtoehto avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmäksi

Petteri Kivimäki
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312137635

 

Kuali Open Library Environment (OLE) on amerikkalaisen Kuali-säätiön toteuttama Java-pohjainen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Järjestelmää on kehitetty noin kolmen vuoden ajan, sillä sen kehitys aloitettiin vuonna 2010 ja versio 1.0 julkaistiin marraskuussa 2013.

Kuali Foundation

Kuali Foundation -säätiö on amerikkalainen vuonna 2004 perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka koordinoi ensisijaisesti korkeakoulujen tarpeisiin suunniteltujen avoimen lähdekoodin järjestelmien kehitystä ja tuottaa järjestelmiä yhdessä korkeakoulujen kanssa. Kirjastojärjestelmän lisäksi Kuali-järjestelmien perheeseen kuuluu mm. taloushallinto-ohjelmisto, tutkimuksenhallintaohjelmisto, henkilöstöhallintajärjestelmä sekä joukko erilaisia middleware-ohjelmistoja.

Säätiöllä oli vuoden 2013 alussa noin 70 jäsenorganisaatiota ja säätiön tuottamia ohjelmistoja oli tuotantokäytössä noin 100 eri organisaatiossa. Säätiön jäsenyyttä tai ohjelmistojen käyttöoikeutta ei ole rajattu vain korkeakouluihin, vaan säätiön jäseninä sekä ohjelmistojen käyttäjinä on korkeakouluja, oppilaitoksia, kaupallisia toimijoita sekä säätiöitä. Periaatteessa mikä tahansa säätiön toiminnasta kiinnostunut organisaatio voi halutessaan liittyä jäseneksi ja osallistua säätiön koordinoimien ohjelmistoprojektien toimintaan. Jäseneksi liittyminen sekä ohjelmistojen kehityskumppanina toimiminen edellyttää kuitenkin vuosittaisten jäsen- ja kumppanuusmaksujen maksamista säätiölle.

 

Kuali OLE

Kuali OLE:n kehitys aloitettiin vuonna 2010 Andrew W. Mellon -säätiön myöntämän noin kahden miljoonan euron suuruisen apurahan turvin. Tavoitteena oli kehittää arkkitehtuuriltaan ja ominaisuuksiltaan moderni ja modulaarinen kirjastojen muuttuviin tarpeisiin vastaava seuraavan sukupolven kirjastojärjestelmä. Lisäksi taustalla oli myös ajatus kaupallisten järjestelmien ja niitä tuottavien toimijoiden riippuvuudesta vapautuminen ottamalla kirjastojärjestelmän kehitys kirjastojen omiin käsiin. Kuali-säätiön perusperiaatteiden mukaisesti järjestelmän toteutus käynnistettiinkin läheisessä yhteistyössä korkeakoulukirjastojen kanssa, jotta lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin korkeakoulukirjastojen tarpeisiin. Päävastuu teknisestä toteutuksesta eli ohjelmiston koodauksesta kuitenkin ulkoistettiin alusta lähtien HTC Global Services -yritykselle. Ratkaisulla pyrittiin varmistamaan järjestelmän jatkuva ammattimainen kehittäminen, joka ei ole riippuvainen kehityskumppaneiden tekemän oman kehitystyön määrästä.

OLE on jaettu neljään korkean tason moduuliin, joista jokainen pitää sisällään tietyn toiminnallisen kokonaisuuden. Neljä moduulia ovat Select & Acquire, Describe & Manage, Deliver ja Systems Integration. Nykyisin käytössä olevien kirjastojärjestelmien terminologiaa käyttäen OLE:n osat ovat hankinta, luettelointi, lainaus ja rajapinnat muihin järjestelmiin. OLE ei sisällä omaa asiakkaiden hakuliittymää, vaan se tarjoaa tarvittavat rajapinnat eri asiakasliittymäohjelmistojen, kuten esimerkiksi VuFind:in integroimiseksi.

 

OLE ja muut avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmät

OLE sisältää muiden avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien tapaan kattavan valikoiman painetun aineiston hallintaan liittyvää toiminallisuutta. Tämän lisäksi OLE:ssa on panostettu erityisesti elektronisen aineiston hallintaan liittyviin ominaisuuksiin. OLE:n yhteyteen ollaan esimerkiksi rakentamassa avointa yhteisöllisesti ylläpidettävää Global Open Knowledge Base (GOKb) -tietämyskantaa, joka tämän hetkisen tiedon mukaan sisältyy OLE:n vuoden 2014 viimeisellä neljännekselle julkaistavaan 2.0 versioon.

Kirjastojärjestelmät sisältävät tyypillisesti suuren määrän erilaisia aineiston käsittelyyn ja sen lainaukseen liittyviä sääntöjä ja määrityksiä, kuten esimerkiksi laina-aikoihin ja erilaisiin asiakastyyppeihin liittyvät määritykset. Työnkulkuihin ja työprosesseihin liittyvät yksityiskohdat on sen sijaan suurimmaksi osaksi sisällytetty ohjelmakoodiin, jonka vuoksi niiden muokkaaminen yksittäisten kirjastojen tarpeiden mukaan ei ole käytännössä ollut mahdollista ilman ohjelmakoodin muokkausta.

OLE:n suunnittelussa työnkulut on pyritty erottamaan ohjelmakoodista erillisen työnkulunhallintamoduulin (engl. workflow engine) avulla. Ratkaisu mahdollistaa tiettyihin toimintoihin liittyvien työnkulkujen muokkaamisen ilman ohjelmakoodiin tehtäviä muutoksia, jolloin järjestelmän toiminta voidaan sovittaa kirjaston prosessien mukaiseksi eikä päinvastoin. Joustavuutta lisää myös mahdollisuus määritellä toimintojen suorittamiseen liittyviä sääntöjä, joilla voidaan vaikuttaa toimintojen sisältöön ilman järjestelmän lähdekoodiin tehtäviä muutoksia.

OLE:n suunnittelussa on myös otettu huomioon eri järjestelmien välisen tiedonvaihdon alati kasvava merkitys. Järjestelmä on pyritty suunnittelemaan siten, että mahdollisimman monet sen tarjoamista palveluista olisivat myös muiden järjestelmien käytettävissä. OLE tarjoaakin tiettyjen kirjastojärjestelmissä nykyään pakollisten standardien rajapintojen lisäksi myös joukon erilaisia Web services -tyyppisiä rajapintoja, jotka avaavat muille järjestelmille pääsyn OLE:n tarjoamiin palveluihin.

 

Toteutuksesta

OLE:n kehitystä ei aloitettu täysin puhtaalta pöydältä, vaan järjestelmän toteutuksessa on hyödynnetty useita muita Kuali-säätiön ohjelmistoja. OLE:n kehityksen käynnistyessä toteutuksen pohjaksi otettiin Kuali-säätiön taloushallinto-ohjelmisto, Kuali Financial System (KFS), jonka päälle kirjastojärjestelmää alettiin rakentaa. Muita OLE:n toteutuksessa hyödynnettyjä Kuali-ohjelmistoja ovat mm. Kuali Rice, KIM (Kuali Identity Management), KRAD (Kuali Rapid Application Development), KEW (Kuali Enterprise Workflow) ja KRMS (Kuali Rules Management System), joiden avulla on toteutettu mm. käyttäjätietojen hallinta sekä työprosessien ja toimintojen suorittamiseen liittyvien ehtojen määrittely ja hallinta.

OLE rakentuu kaikkien muiden Kuali-ohjelmistojen tapaan Kuali-säätiön oman Kuali Rice -middleware-ohjelmiston ympärille. Rice koostuu joukosta yleishyödyllisiä tukiohjelmistoja, jotka tarjoavat web-sovelluksissa yleisesti tarvittavaa toiminnallisuutta, kuten esimerkiksi käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta, järjestelmän osien välinen viestinvälitys, työnkulkujen määrittely sekä käyttöliittymien toteutus. Ricen perusajatuksena on, että kaikissa järjestelmissä tarvittavat yleishyödylliset toiminnallisuudet toteutetaan erillisenä erityyppisiin ohjelmistoihin liitettävissä olevana kokonaisuutena tai moduulina, jolloin eri ohjelmistojen kehityksessä tarvitsee tehdä vähemmän päällekkäistä työtä ja voidaan keskittyä varsinaisen toiminnallisuuden toteuttamiseen tukitoimintojen toteuttamisen sijaan.

Kuali OLE rakentuu Ricen tarjoaman Kuali Service Bus (KSB) -palveluväylän ja KRAD-ohjelmistokehyksen ympärille. Järjestelmän eri osat on liitetty palveluväylään, jonka kautta niiden tarjoamat palvelut ovat kaikkien muiden järjestelmän osien käytettävissä. Myös muut OLEn toiminnassa hyödynnettävät Kuali-perheen ohjelmistot on integroitu kokonaisuuteen palveluväylän välityksellä. Yhdessä eri osien tarjoamat palvelut muodostavat järjestelmän palvelurajapinnan, jonka kautta ulkoiset järjestelmät pääsevät tarvittaessa käsiksi OLE:n tarjoamiin palveluihin SOAP-viestejä tai REST-palveluita käyttämällä.

Kuali OLE:n käyttöliittymien toteutuksessa on käytetty KRAD-ohjelmistokehystä, joka on tarkoitettu Kuali Ricea käyttävien asiakasohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmistokehys sisältää mm. käyttöliittymän suunnittelua ja toteutusta sekä muiden Ricen tarjoamien palveluiden käyttöä helpottavia komponentteja. Kehyksen ansiosta OLE:n asiakasohjelmien käyttöliittymät ovat ilmeeltään ja toimintalogiikaltaan yhdenmukaiset.

OLE:n käsittelemät tietokokonaisuudet, kuten esimerkiksi bibliografiset tietueet, asiakastiedot ja lisenssit, on tallennettu järjestelmän Docstore nimiseen formaattiriippumattomaan tietovarastoon. Tietokokonaisuuksia käsitellään tietovarastossa erityyppisinä dokumentteina, joiden rakenne ja tallennusformaatti vaihtelevat dokumenttityypeittäin. Lisäksi samantyyppisiä dokumentteja voi tallentaa erilaisissa formaateissa, kuten bibliografisia tietueita esimerkiksi MarcXML- ja Dublin Core -formaateissa. Järjestelmä on suunniteltu siten, että se ei ole sidoksissa tiettyihin formaatteihin, vaan uusien formaattien lisääminen tulevaisuudessa on mahdollista.

 

Käyttäjä- ja kehittäjäyhteisöt

Kuali OLE on avoimen lähdekoodin järjestelmä, jonka kuka tahansa voi vapaasti ladata ja ottaa käyttöönsä maksutta. Lisäksi myös omien muutosten tekeminen on täysin sallittua. OLE eroaa kuitenkin monista muista avoimen lähdekoodin järjestelmistä siinä, että kehittäjäyhteisöön pääsevät mukaan vain Kuali-säätiön ja OLE-ohjelmiston kehittäjäkumppaneiksi liittyneet organisaatiot, jotka maksavat jäsenyyksistään vuosittain perittävää jäsenmaksua. Tällä hetkellä OLE:lla on yhteensä yksitoista kehityskumppania, jotka koostuvat kymmenestä amerikkalaisesta ja yhdestä brittiläisestä korkeakoulukirjastosta. Kehityskumppaneiden joukossa on myös kaksi kirjastokonsortiota, joten mukana olevien yksittäisten kirjastojen lukumäärä on todellisuudessa kehityskumppaneiden lukumäärää suurempi.

OLE:n kehitystä koordinoivat ja ohjaavat kehittäjäkumppaneiden edustajista kootut ohjausryhmä, tekninen komitea ja toiminnallinen komitea. Käytännössä kehittäjäkumppanit siis tekevät järjestelmän kehitykseen liittyvät päätökset sekä osallistuvat tekniseen kehitykseen, toteutettavan toiminnallisuuden määrittelyyn ja käytännön testaukseen. Työ tehdään erittäin tiiviissä yhteistyössä teknisestä toteutuksesta päävastuun kantavan HTC Global Services -yrityksen kanssa. Kehityskumppanien maksamat jäsenmaksut käytetään suurimmaksi osaksi teknisen kehitystyön ulkoistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

HTC Global Services ei ole suinkaan ainoa OLE:een liittyviä palveluita tarjoava kaupallinen toimija, sillä sen lisäksi myös useat muut yritykset tarjoavat esim. kehitystyöhön, koulutukseen ja ylläpitoon liittyviä palveluita. OLE:n käyttöönotto ei siis välttämättä edellytä omaa teknistä osaamista, sillä järjestelmä on mahdollista hankkia kaupallisen toimijan ylläpitämänä palveluna, jolloin kaikki ylläpitotyö sekä mahdollisesti myös oma paikallinen kehitystyö voidaan ostaa maksua vastaan. Järjestelmän ylläpidosta ja kehityksestä itse vastaaville organisaatioille on sen sijaan tarjolla erilaista teknistä koulutusta.

 

Käyttöönotot

OLE:n versio 1.0 julkaistiin marraskuussa 2013, noin kolme vuotta kehitystyön aloittamisen jälkeen. Ohjelmiston laajuuden huomioonottaen kehitys on ollut varsin nopeaa. Ensimmäinen tuotantokelpoinen versio, versio 1.5, julkaistaan suunnitelmien mukaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Versio 2.0 on puolestaan aikataulutettu vuoden 2014 viimeiselle neljännekselle.

Kuali OLE ei vielä toistaiseksi ole tuotantokäytössä yhdessäkään kirjastossa, sillä järjestelmä on vielä kehitysvaiheessa. Ensimmäiset tuotantoon siirtymiset on kuitenkin aikataulutettu vuodelle 2014, jolloin brittiläinen Bloomsbury Library Management System (BLMS) -konsortio sekä kaksi amerikkalaista yliopisto kirjastoa ottavat OLE:n tuotantokäyttöön. Vuonna 2015 käyttöönotot jatkuvat tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin kuuden amerikkalaisen kirjaston voimin mutta määrä ehtii vielä muuttua vuoden 2014 aikana. Luvut eivät myöskään sisällä muiden kuin kehityskumppaneiden käyttöönottoja, joten tämänkin vuoksi todellinen lukumäärä voi olla suurempi.

 

OLE Euroopassa

Brittiläinen BLMS -konsortio on toistaiseksi OLE:n ainoa eurooppalainen kehityskumppani. OLE on kuitenkin herättänyt kiinnostusta Britannian ja Suomen lisäksi myös Saksassa, sillä alueellisten GBV|VZG- ja HBZ-palvelukeskusten muodostama yhteenliittymä kartoittaa parhaillaan OLE:n soveltuvuutta yhteenliittymän edustamien kirjastojen tarpeisiin. Tulevaisuuden kehitystä ajatellen eurooppalaisten kehityskumppaneiden ja käyttäjien lisääntyminen olisi erittäin positiivinen asia, joka vahvistaisi eurooppalaisen näkökulman esille tuomista järjestelmän kehityksessä.

 

UKJ ja OLE

Avoimen lähdekoodin käyttö Uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) toteutuksessa kuuluu UKJ-hankkeen strategisiin perusvalintoihin. Toteutettavan järjestelmän laajuudesta johtuen kokonaan uuden järjestelmän rakentamisen puhtaalta pöydältä on kuitenkin todettu olevan mahdollisuuksien ulkopuolella. Järjestelmän rakentaminen jo olemassa olevia avoimen lähdekoodin järjestelmiä hyödyntäen on sen sijaan todettu paremmaksi toteutusvaihtoehdoksi. Osana UKJ-suunnitteluprojektia onkin toteutettu avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien vertailu, jonka perusteella UKJ:n kannalta lupaavimmalta vaikutti Kuali OLE. Vertailun tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa UKJ-wikissä.

OLE:n toimintaa on kartoitettu UKJ-suunnitteluprojektissa kirjallisuusselvityksenä, koodia tutkimalla sekä omia testiasennuksia tekemällä. Lisäksi UKJ-projektiryhmästä on myös lähetetty edustajia Lontoossa ja San Diegossa järjestettyihin Kuali Days -tapahtumiin syksyn 2013 aikana. UKJ:n kannalta OLE:n tutkiminen jatkuu vertaamalla UKJ:n vuoden 2013 lopussa valmistuvaa vaatimusmäärittelyä OLE:n tarjoamaan toiminnallisuuteen.

 

Tapahtumat

Syyskuun 29.-30. järjestettiin Lontoossa ensimmäinen laatuaan ollut Kuali Days UK 2013 -tapahtuma, joka oli suunnattu pääasiassa brittiläisille OLE:sta kiinnostuneille kirjastoille. Tapahtuma rakentui pääasiassa OLE:n ympärille, mutta lisäksi tapahtumassa kuultiin myös muiden Kuali-ohjelmistojen yleisluontoisia esittelyitä. Tapahtumassa oli osallistujia Britannian lisäksi myös Amerikasta, Saksasta ja Suomesta. Tapahtuma tarjosi loistavan tilaisuuden uusien kontaktien luomiseen niin Kuali-säätiön edustajien kuin myös brittiläisten ja saksalaisten osallistujien kanssa.

Kaikkien Kuali-ohjelmistojen käyttäjäryhmät kokoontuvat vuosittain järjestettävässä Kuali Days -tapahtumassa, joka järjestettiin tänä vuonna 18.-21.11. San Diegossa Yhdysvalloissa. Tapahtuman lähes 900 osallistujasta suurin osa oli amerikkalaisia, mutta oli joukossa myös muutama britti ja suomalainen sekä ainakin yksi kenialainen. Paikalla oli myös erilaisia Kuali-ohjelmistoihin liittyviä palveluita tarjoavia kaupallisia toimijoita esittelemässä omaa toimintaansa sekä tietysti palveluitaan. Tapahtumassa oli järjestetty siten, että eri Kuali-ohjelmistoilla oli omat rinnakkaissessionsa läpi tapahtuman.

Kokonaisuudessaan tilaisuus oli erittäin onnistunut ja tieto suomalaisten kiinnostuksesta OLE:a kohtaan oli ehtinyt levitä kehityskumppaneiden keskuudessa jo ennen tapahtuman alkua. Tämä oli muutamaa viikkoa aikaisemmin Lontoossa luotujen kontaktien ansiota. Tapahtuma antoi erittäin positiivisen kuvan sekä OLE-kehittäjäyhteisön että koko Kuali-yhteisön toiminnasta, sekä tarjosi loistavan tilaisuuden päästä seuraamaan kehittäjäyhteisön toimintaa käytännön tasolla. Pitkästä ja erittäin raskaasta matkasta huolimatta tapahtuma oli kuitenkin kaiken vaivan arvoinen ja tarjosi vastauksia moniin kysymyksiin sekä läjäpäin uusia kontakteja. Erittäin positiivista oli myös nähdä Finna mainittavan tapahtumassa pidetyn VuFind-aiheisen esityksen yhteydessä.

 

Lisätietoja Kuali OLE -kirjastojärjestelmästä

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Petteri Kivimäki, Tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
sähköposti: petteri.kivimaki [at] helsinki.fi

Leave a Reply

Theme by Anders Norén