Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä valmistuu

Haastattelijana Jukka Pennanen
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143107

KDK_fin_juhla_rgb

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymästä havitellaan käyttäjälähtöistä kanavaa kansallisiin kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoihin. Asiakasliittymässä kaikki eri aineistot muodostavat yhteisen kokonaisuuden ja ne voidaan tuoda saman haun piiriin.

Asiakasliittymän pilotointi alkoi kahdeksan valitun organisaation kanssa elokuussa ja sen on määrä päättyä helmikuun lopussa 2011. Piloteissa kirjastot, museot ja arkistot rakentavat omat asiakasliittymänsä omine aineistoineen ja integroitavine palveluineen (mm. lainaus, varaus ja verkkomaksaminen).

Yksi piloteista on organisaatiot ylittävä kansallinen näkymä, jota rakennetaan Kansalliskirjastossa. Asiakasliittymän tekniseen toteuttamiseen osallistuva Erkki Tolonen kertoo, että kansallista näkymää on miettimässä muita pilotteja suurempi ryhmä. – Siihen on rekrytoitu erityisesti käytettävyyteen erikoistunutta henkilöstöä ja kokonaisuuden suunnittelussa on mukana erityinen käytettävyysryhmä, jossa on jäseniä Kansalliskirjaston lisäksi Kansallisarkistosta, Museovirastosta ja Valtion taidemuseosta, Tolonen sanoo.

Kansallisen näkymän käytettävyydessä saatuja parhaita käytäntöjä voidaan hyödyntää myös paikallisissa näkymissä. Kansallisen näkymän suunnittelussa on Kansalliskirjastosta mukana mm. Rauli Haverinen, Tomi Mikkonen ja uutena määräaikaisena rekrytointina Ville Hirvonen. – Olen itse teknisenä tukena muun muassa kertomassa hankitun ohjelmiston mahdollisuuksista. Me työskentelemme pääosin verkossa ja sähköpostilla, kokouksia järjestetään jonkin verran.

Tässä vaiheessa pilottia monenlaisia kysymyksiä tulee tietysti paljon ja työssä määritellään pääosin toteutuksen reunaehtoja. Työ vaatii omanlaista osaamista, jota löytyy henkilöiltä, jotka ovat olleet vastaavanlaisissa tehtävissä verkkopalveluiden tai hakuliittymien kanssa aiemmin, Erkki Tolonen sanoo.

Tavoite on saada kansallinen näkymä valmiiksi samassa aikataulussa muiden pilottiorganisaatioiden kanssa helmikuun loppuun mennessä. Muihin pilotteihin nähden työ on tällä hetkellä jäljessä, mutta uudet rekrytoinnit korjaavat varmasti tilanteen. Pilottikierroksen jälkeen voidaan periaatteessa vielä arvioida soveltuuko ohjelmisto kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymäksi. Uudet organisaatiot ilmoittautuvat toiseen aaltoon juuri tällä hetkellä ja aloittavat sitten omien asiakasliittymiensä valmistelun. He saavat tukea ensimmäisen vaiheen piloteilta.

– Ensimmäiset liittymät avataan todennäköisesti vuoden 2011 aikana, ja hyvällä onnella jo kevään aikana, asiakasliittymän projektipäällikkö Ari Rouvari sanoo. – Aikataulusta ollaan muutama viikko jäljessä, haasteita on ollut erityisesti museoaineistojen, mutta myös DigiToolin kanssa.

Rouvari pitää mielenkiintoisena haasteena sitä, että asiakasliittymään rakennetaan eri sektoreiden hyvin erilaisista palveluista yhtenäistä kokonaisuutta. Kirjastojen ja museoiden yhtenä erona on se, että vain kirjastoilla on lisensioituja aineistoja. Kirjastojen kannalta on olennaista, että sekä digitaalinen että painettu aineisto saadaan samaan hakuun eli että asiakasliittymällä voidaan korvata sekä Nelli että kirjastojen nykyiset opacit.

Erkki Tolonen uskoo, että valmista tulee ajoissa, vaikka projektissa eletäänkin aika hektistä aikaa juuri nyt. – Oikeastaan joka viikko on jonkinlaista deadlinea. Koska kaikki asiat eivät ole edes itsestä kiinni, ei tarkkoja valmistumisaikoja voi silti luvata, Tolonen sanoo.

Pilottivaiheen loppuminen merkitsee pilottituen vaihtumista normaaliin tuotetukeen. Pilotin aikana EX Libris on tukenut pilotteja. Kirjastoverkkopalvelut toimii jatkossa KDK:n keskitettynä järjestelmätukena.

– Kaikesta tästä yhdessä valmistelemisesta ja tekemistä on ollut jo nyt se hyöty, että näkemykset ovat yhtenäistyneet, Erkki Tolonen sanoo. – Museoaineistohan on hyvin heterogeenista, mutta nyt museopuoli on siirtymässä KDK:n ansiosta yhteiseen siirtoformaattiin eli kaikki pilotissa mukana olevien museo-organisaatioiden taustajärjestelmät tuottavat dataa haravointirajapinnan kautta LIDO-formaatissa. Vähän samaa kirjastopuolella tehdään Linda-yhteisluettelossa. Lisäksi museot ovat sopineet, että formaattia käytetään samalla tavalla. Seuraavassa pilottikokouksessa puhutaan mm. aineistotyyppien harmonisoinnista. Taideteokset ovat aineisto tyyppinä perinteisille kirjastojärjestelmille uusi, mutta museopuolella ne ovat tietysti perusaineistoa.

Asiakasliittymän perustyötä on ollutkin valmistella eri formaattien yhtenäistämistä siten, että erityyppiset aineistot voidaan näyttää rinnakkain. Formaattimuuntimen avulla harmonisoidaan alkujaan yhteen sopimattomat viitetietoformaatit näkymään keskenään yhtenäisellä tavalla.

– Formaattimuuntimemme perustuu avoimen lähdekoodin tuotteelle PKP Harvester 2, joka on Public Knowledge Projectin aikaansaannos, asiakasliittymän suunnittelijana toimiva Ere Maijala sanoo. – Siinä yhdistyy hienosti avoin lähdekoodi ja yhdessä tekeminen. Testejä on tehty Kansallisarkiston kanssa, ja tuloksia on jo nähtävillä, vaikka vielä tarvitaan vähän säätöä. Formaattimuuntimen perusrakenne on kuitenkin kohdallaan ja todettu toimivaksi.

Tolonen kertoo toivovansa, että pilottiorganisaatiot oppivat pilotin aikana sellaista, jota ne voivat hyödyntää jatkossa. – Kenellekään ei varmasti synny täydellistä käyttöliittymää yhden pilottijakson aikana, vaan varmasti on myös epäonnistumisia ja kokeilua, joka ei päädy tuotantoon. Kehittäminen ei pääty siksi pilottiin, vaan idea on, että kirjastot, arkistot ja museot jatkavat kehitystyötä myös pilotin jälkeen, hän sanoo.

Lisätietoa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeesta:
www.kdk2011.fi

Theme by Anders Norén