Digitaalisen kirjaston kehittämisestä : risuja, ruusuja ja muitakin kukkia

Pääkirjoitus

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005211887
 
Samaan aikaan kun Kansalliskirjasto koordinoi (lähes) kaikkien Suomen kirjastojen käyttäjille suunnattua kyselyä (ks. tarkemmin uutinen), se järjesti myös kirjastoammattilaisille suunnatun kyselyn omien palvelujensa onnistumisesta. Kuten odottaa saattoi, se tuotti sekä ruusuja että risuja. Osittain toiveet ja odotukset olivat jopa vastakkaisia.

Kyselystä on jo julkaistu ensimmäinen yhteenveto – tarkempi raportti valmistuu juhannukseen mennessä. Koska Tietolinja keskittyy pääasiassa tekniseen kehitykseen, tässä muutamia poimintoja niistä sanallisista kommenteista, jotka tavalla tai toisella liittyvät siihen.

Yli puolet vastaajista oli täysin tai lähes samaa mieltä väittämästä, että Kansalliskirjastossa kehitetään palveluita innovatiivisesti. Ydinongelma näyttäisi kuitenkin olevan nykyisten palvelujen ylläpito ja toimivuus vastaan uuden kehittäminen. Se kiteytyy hyvin seuraavissa kommenteissa: ”Uutta pitää tottakai kehittää, mutta voisiko keskittyä myös nykyisten palvelujen kehittämiseen ja niiden toimivuuteen.” ja ”Pitäisi uhrata aikaa peruspalveluiden parantamiseen ja toimivuuden takaamiseen. – – Nyt on jo listalla niin paljon palveluita, että kuluu varmaan 10 vuotta ennen kuin ne kaikki saadaan toimimaan – -” Päinvastaista näkemystä edustaa puolestaan kommentti: ”Yhteinen kirjastojärjestelmä, valtakunnallinen nimekerekisteri ja vuorovaikutteiset verkkopalvelut ovat kaikki tekeillä, mutta järjestelmäasiassa aika meni ohi ja pahasti näyttää muissakin hankkeissa tilanne olevan sellainen, että juna meni jo.

Myös Kansallisen yhteisluettelon esiselvityksen raportti on ollut kommenttikierroksella. Vastausprosentti siinä oli tosin hyvin alhainen, mutta sama ristiriitainen ilmiö oli havaittavissa näissäkin mielipiteissä. Se mitä yksi piti tärkeimpänä, oli toisen mielestä ajanhukkaa. Jopa ketterä-sanan käyttö järjestelmäkehityksen yhteydessä oli herättänyt ärtymystä joissakin vastaajissa, kun taas toiset toivoivat nimenomaan enemmän joustavuutta.

Kaikista näistä kysymyksistä tarvitaan siis vielä paljon avointa keskustelua.

Palvelukyselyn vastauksissa sivuttiin myös toista keskeistä kysymystä, nimittäin tiedonkulkua. Sen ongelmia kommentoitiin sekä suoraan että epäsuorasti. Paljon toivottiin nimittäin palveluita, joita ollaan jo kehittämässä (esim. kansallinen yhteisluettelo, kaukopalvelujärjestelmä) tai joita jopa on jo tarjolla (esim. verkkokokoukset ja -seminaarit). Tieto niistä ei näköjään ole kulkenut kaikkialle, vaikka sitä on tarjottu monilla eri kanavilla – mistä onkin ehkä muodostunut uusi ongelma. Sosiaalista mediaa, blogeja, wikejä ja interaktiivisia foorumeita kaivattiin lisää, mutta joidenkin mielestä niitä on nyt jo liikaa, eikä kukaan enää pysty seuraamaan niitä kaikkia. Silkka tiedon määräkin alkaa jo olla ongelma: ”Kirjastoverkosto on niin laaja, ajantasalla pysyminen vaatii aikaa. Muutoksia jatkuvasti ja paljon”.

Lisää uusia tiedotus- ja palvelukanavia on tulossa, mutta samalla pyrimme organisoimaan ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa yleiskuvan saaminen olisi helpompaa.

Yksi vanha ja vakiintunut tiedotuskanavamme on tämä Tietolinja. Tässä numerossa tarjoamme jälleen taustatietoa kehityksestä ja kehittämishankkeista. Laajassa Kansallisen digitaalisen kirjaston hankkeessa on viimeksi työstetty kokonaisarkkitehtuuria ja kansallisessa yhteisluettelohankkeessa rakennetaan parhaillaan auktoriteettitietokantaa. Jälkimmäinen liittyy myös kansainväliseen yhteistyöhön, samoin kuin uusi ISNI-standardi, jolla pyritään helpottamaan tekijöiden yksiselitteistä tunnistamista. Yliopistopuolella ollaan kehittämässä julkaisurekistereitä ja myös tästä aiheesta on juttu tämänkertaisessa numerossamme. Vanhoista ja vakiintuneista palveluista esittelemme yhden, joka on ehkä vähemmän tunnettu, nimittäin verkkolehtitietokannan Suoman.

Muistattehan myös blogimme Digitaalinen kirjasto, joka tarjoaa uutisvirtaa lyhyemmin mutta nopeammin – ja interaktiivisemmin.

Keskustellaan kun tavataan!

Laila Heinemann