Skip to the content
Tietolinja
  • Tietolinja
    • <O1> Tietolinjan kirjoittajaohjeet
  • 2/2022
    • Pääkirjoitus – Oikein hyvä asia
    • KOKO ja linkitetyn datan harmonisointi
    • Tutkimusdatan kuvailun ihanuus ja kurjuus
    • Annifin kuulumisia
    • Translocalis-hanke: Varhainen kansalaisyhteiskunta katveesta esiin ja digitaaliseksi kulttuuriperinnöksi
    • Digitoituja lehtiaineistoja pääsee jatkossakin tutkimaan missä ja milloin vain – Tutkain saa jatkoa
    • Kansalliskirjasto YKSA-arkistopalveluun
    • Viimeiset lataukset: Jäähyväiset Elektralle
    • Vuosi tutkijaresidenssipilotissa
    • Kansalliskirjasto tukee tutkimusta ja kehittää toimintaansa hankeyhteistyöllä
    • Kansallisbibliografian vuosijulkaisu kertoo, mitä Suomessa julkaistaan
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2022
    • Kauanko vielä? – How much longer?
    • Pondering Open Access
    • Reflections on Open Access
    • 20 vuotta avointa tiedettä, mitä sitten?
    • 20 years supporting Open Access and still going strong! An interview with Bo-Christer Björk and Kristiina Hormia-Poutanen
    • Bo-Christer Björk ja Kristiina Hormia-Poutanen avoimen saatavuuden puolesta jo 20 vuotta, ja yhä!
    • National publication channels make possible scholarly publishing in domestic languages
    • Avointen tiedejulkaisujen osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2021
    • Suomen vanhin kustantamo avoimuuden poluilla
    • Ketterästi askel kerrallaan – avoimen saatavuuden edistäminen erikoiskirjastossa
    • Syvään päähän: Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttäjäkyselyn tuloksia
    • Päätöksenteossa tarvitaan tietoa – haastateltavana Markku Laitinen
    • Tukea vai yhteistyötä? – konferenssikuulumisia
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2 /2021
    • Matkalla tuntemattomaan
    • Kansalliskirjaston kuvailupolitiikka huolehtii kirjastometatiedon tulevaisuudesta
    • Automaattisen kuvailun arvoituksia Kirjastoverkkopäivillä 2021
    • ”Turho hölyhtys” on nyt ”turha hälyytys”. Digitoidun sanomalehtiaineiston sisältöhaun parannukset käytössä
    • Ääripäät ja arvottomat
    • Kansalliset julkaisukanavat mahdollistavat tiedejulkaisemisen kotimaisilla kielillä
    • Kirjallisuutta tiskin alta: klandestiinista kirjallisuutta Kansalliskirjastossa
    • Kansalliskirjasto tutkijoiden palveluksessa
    • Kotoistuspalvelu koodia kesyttämässä
    • Tutkimusyhteistyötä avoimella datalla – Kuulumisia ONB symposiumista
    • Europeana-konferenssin kuulumisia
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2021
    • Vakava paikka – ainakin periaatteessa
    • Kansalliskirjaston Metatietovisio ennustaa 2020-lukua
    • Pysyvillä tunnisteilla parempaan tutkimukseen ja tiedonhallintaan
    • Kansalliskirjaston ISNI-toiminnan taival
    • Annifin kuulumisia
    • Fiskmö-konekäännin
    • Löydä historia sanomalehtien sivuilta – digitaalisesti
    • Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen
    • Merkittävä osuus suomalaisesta tieteen historiasta on nyt verkossa
    • Kaukopalvelun käsikirja on päivitetty
    • Saavutettavuuden ulottuvuuksia
    • Miten kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset kokoelmat säilytetään?
    • Avoin oppiminen – sivistys 2.0
    • Tiedejulkaisussa voi rohkeasti kokeilla avoimen vertaisarvioinnin uusia muotoja
    • Vertaisarviointi kirjaston palveluissa
    • Tieteellisten kirjojen avoimuuden kartoitusta Euroopassa
    • Intressantti eksperimentti: SCOAP3 for Books -initiatiivissa konvertoidaan HEP-opuksia[1]
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2/2020
    • Poikkeuksellisia aikoja
    • NewsEye – tekoäly ihmistieteiden ja sanomalehtiaineistojen käyttäjien palveluksessa
    • Tutkijat mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä
    • Kansalliskirjaston aineistopolitiikka uudistui
    • Kansallisbibliografiat muuttuvassa informaatioympäristössä
    • Nimitietopalvelu edistyy: suunnitelmasta pilottitoteutukseen
    • Lajittelun aakkoset
    • Julkaisutiedonkeruu, lyhyt oppimäärä
    • Tiedejulkaisemisen päivä 2020: monimuotoisesti, monikielisesti – saavutettavasti
    • Kun open access tuli Suomeen – ja mitä sitten tapahtui
    • Monet oli huuli pyöreänä – haastateltavana Eeva-Liisa Aalto
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2020
    • Kansalliskirjasto on avoin
    • Verkkoarkiston koronakevät
    • Etätyötä Kansalliskirjastossa
    • Jäähyväiset Urajärvelle
    • Natively Linked Data Authorities
    • Digitaalinen avoin muisti suunnittelee käyttäjälähtöisempiä palveluja
    • Finland leads the way with pilot to raise the profile of open access social science and humanities journals
    • Digitointi avaa tiedelehden laajalle lukijakunnalle
    • Kun Elektrasta aika jättää
    • Tampere University Pressin 25-vuotisjuhlissa puntaroitiin vertaisarviointia
    • Valeuutisia Pariisissa – Bobcatsss 2020 -konferenssin antia
    • PID-rieha – PIDapalooza 2020 Lissabonissa 28.-30.1.
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2/2019
    • Pääkirjoitus
    • Lehtiaineistojen tutkimuskäyttö laajenee Tutkain-hankkeessa
    • Aaveita koneessa: Automaattisen sisällönkuvailun arviointia Kirjastoverkkopäivillä 2019
    • Kahdeksan vuotta eikä suotta? BIBFRAME-hankkeen nykytilanne
    • Ulla Ikäheimo kirjaston lumoissa – kohti uusia seikkailuja
    • Kohisten Kohaan tiedekirjastoissa
    • Koha-kokemuksia pääkäyttäjän näkökulmasta
    • Koha ja varastotietueen tarkoitus
    • Tutkimusviestinnän uusia tuulia FORCE2019-konferenssissa Edinburghissa
    • Sisukkaasti kohti avointa julkaisemista: OASPA-konferenssi 2019
    • Kansainvälistä konferenssia järjestämässä: Open Repositories 2019
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2019
    • Uusia maisemia
    • APC-maksut tulivat, nyt etsitään avoimen julkaisemisen hintalappua
    • Pahuksenmoisen pulman äärellä – avoin julkaiseminen puhuttaa aina vain
    • Tiedejulkaisemisen rahoitus – kuka ottaa vastuun?
    • Lisääntyvää avoimuutta – suomalaisten korkeakoulujen avoimet julkaisut vuonna 2018
    • Research Data Alliance vuonna 2019
    • Miten e-opinnäyte kesytetään
    • Lehtileikkeitä digitaalisina – aiheiden ja tyyppien jakaumasta
    • Koha tuo muutoksia Kansalliskirjaston kirjastopalveluihin
  • 2/2018
    • Uusia suuntia, uusia visioita?
    • Koha tulee tutkimuskirjastoihin
    • Kirjastojärjestelmän hankintaprojekti
    • Omalta koneelta käyttämään tekijänoikeuden alaisia aineistoja
    • Hieno palvelu, mutta sisältöä lisää – Kansalliskirjasto kyseli Digi-palvelun käyttökokemuksia
    • URN:NBN ja muut toiminnalliset tunnistejärjestelmät
    • KohaCon – yhdessä huomiseen
    • Open Repositories 2018 – kestävää avoimuutta
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2018
    • Minne olemme menossa
    • Katoavan tiedon jäljillä – metatietotyön merkitys digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa
    • Kieli, aika ja avoin linkitetty data
    • Vuosien 1918-1929 lehtiaineistot käyttöön vuodeksi 2018
    • PIDapalooza 2018: pysyvien tunnisteiden festivaali
    • SWIB17: avointa ja linkitettyä dataa kirjastoissa
    • Munin 2017: keskustelua tieteellisen julkaisemisen rakenteista
    • Kirjastoverkkopäivät 2017: askelmerkkejä tulevaan
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • Arkisto
    • 2/2017
      • Hinta, arvo ja yhteinen hyvä
      • Uusi riepumatto tuotiin lattialle: Miten syntyy avoimen tieteen palveluiden kokonaisuus
      • OpenAIRE, BASE ja CORE – avointen julkaisujen hakupalvelut esittelyssä
      • Arto julkaisutiedonkeruun apuvälineenä
      • Digitoitujen sanoma- ja aikakauslehtien käyttö yliopistoissa ja korkeakouluissa helpottuu
      • Korkeakoulukirjastojen muutos tilastojen valossa
      • Matka maailman laidalle – OR2017-konferenssi Brisbanessa Australiassa
      • Paluu Montrealiin: PKP International Scholarly Publishing Conference, 2.-4.8.2017
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2017
      • Tiedonhallintaa vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella
      • Kuinka verkko arkistoitui?
      • The European Libraryn nousu ja tuho
      • Kansalliskirjaston digitoidut lehdet vapaasti saataville vuoteen 1920 asti – alkutunnelmia avauksesta
      • Nelli poistui palveluksesta
      • Hyvästit Kildalle
      • Laatua ja yhteentoimivuutta kuvailustandardeilla
      • Pitkää tietä huipulle? Julkaisut ja avoimuus Suomessa
      • Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2017: menestystä ja haasteita
      • Railakkaasti rahasta Tromssassa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 3/2016
      • Avattuja kustannuksia
      • Research Data Alliance – se toinen RDA
      • E-kirja vai ei – korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia e-kirjoista
      • Tiede avoimeksi ja vaikuttamaan
      • Avoimuus – teknisiä ominaisuuksia vai inhimillistä toimintaa?
      • EU:n tekijänoikeussäännösten uudet tuulet
      • Uusi metadatasuositus verkkojulkaisijoille
      • Kokemuksia LIBER-konferenssin kulisseista
      • LIBER 2016: avoimen tieteen teemoja
      • Open Repositories 2016 Dublinissa
      • CRIS 2016 St Andrewsissa
      • IGeLU Trondheim
    • 2/2016
      • Avoimuutta – mutta kenen ehdoilla?
      • Opinnäytteet – kirjastojen ja arkistojen yhteinen asia
      • Viisi vuotta eikä suotta – BIBFRAME-hankkeen nykytilanne
      • FinELibin aineistopäivä 2016: Avointa julkaisemista ja e-kirjoja
      • Politiikasta rutiiniksi: avoimen saatavuuden näkymiä PASTEUR4OA-konferenssissa
      • PKP Sprint: Ohjelmointipyrähdys Montrealissa
      • Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja DHH16-hackathonissa
      • Verkkoaineistojen arkistointia Reykjavikissa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2016
      • Muutosvastarintaa?
      • Tieteellisten kirjastojen tulevaisuus – datanhallintaa ja avointa julkaisemista
      • Avoin tiedejulkaiseminen tienhaarassa
      • ORCID-tunnisteen käyttöönotto yleistyy
      • Vesasta Fintoon
      • Vesan muistolle
      • VESAn teknisistä ratkaisuista
      • iPRES 2.-6.11.2015, Chapel Hill (NC), USA
      • Finna.fi avasi ennätysmäärän suomalaista kulttuuridataa
      • Uudet kuvailusäännöt (RDA) käytössä Suomessa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 2/2015
      • Emme ole yksin
      • Kuvailun muutoksen tilanne
      • Syteen tai saveen: linkkien luonti semanttisessa Webissä
      • Julkaisufoorumin tietokantasisällöt laajempaan käyttöön
      • Kohti yhteismitallisuutta: avoimen julkaisemisen mittarit
      • QQML 2015: Nopeasti muuttuva informaatioympäristö haastaa kirjastot
      • ELAG2015: Dataa ja e-vapaakappaleita
      • Open Repositories 2015: Julkaisuarkistoja Indianapolisissa
      • OAI9: Tieteellistä julkaisemista juhannusviikolla
      • Liber 2015: Sokea kana löytää jyvän – tieteellisten hypoteesien koneellista etsintää
      • IGeLU Budapest: lisääntyvää pilvisyyttä
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2015
      • Avointa julkaisemista ja muutakin
      • Artiva-hanke uudisti Artoa
      • Infrastruktuuria ja rahoitusmalleja avoimille tiedelehdille
      • Tiedekustantajilta kysyttiin avoimesta julkaisemisesta
      • Elektra vuonna 2015 : vakiintunutta toimintaa ja uusia haasteita
      • Teollisuuskadulta Leipätehtaalle (ja Topeliaan)
      • Kansalliskirjasto avaa dataansa
      • RDA-kuvailusääntöjen käyttöönottoon valmistautuminen
      • Avoimen tieteen koulutukset
      • Tutkijat ja Kansalliskirjasto tallensivat yhteistyössä eduskuntavaalien verkkomateriaalit verkkoarkistoon
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 2/2014
      • Tervetuloa akronyymien maailmaan
      • Standardisoinnin vuosikatsaus 2014
      • Pitkäaikaissäilytyksen standardit
      • Kaiken pahan alku ja URI: IETF ja URN-uudistus
      • UKJ vaihtoehtoja : Yhteenveto kirjastojärjestelmäesittelyistä
      • Sisällönkuvailuontologiat tiedon jakamisen mekanismeina
      • Metadatan asialla muistiorganisaatioiden parhaaksi
      • Maailman julkaisuarkistoväki Helsingissä : Open Repositories 2014
      • Uutisia ja ajankohtaista 2/2014
    • 1/2014
      • Edessä loistava menneisyys
      • TKAY 20+20 vuotta : Tietolinja raportoi edelleen
      • Ontologioiden siltaamisesta, peilaamisesta, ripustamisesta, mäppäämisestä ja linkittämisestä
      • Halutaan heterogeeninen ja ajantasainen Finto
      • Sukukielten digitointiprojekti ja digitoidun tekstiaineiston korjaaminen OCR-editorissa
      • CRIS 2014 – tutkimustietojärjestelmiä Roomassa
      • Uutisia ja ajankohtaista 1/2014
    • 2/2013
      • Matkailu avartaa
      • ALA:n mies kertoo
      • Kuali Open Library Environment (OLE)
      • Semanttista webiä ihmisille!
      • Uusinta uutta avoimista julkaisuarkistoista ja niiden ympäriltä
      • Tutkimuksen tietoaineistot – pöytälaatikosta menestystarinaksi
      • Uutisia ja ajankohtaista 2/2013
    • 1/2013
      • Tahdotteko viljellä maata korjaamatta kohtuullista satoa?
      • UKJ – uusi kirjastojärjestelmä
      • Mitä kuuluu ja minne menet, Viola?
      • ARTIVA tekee artikkelitietojen tallentamisen ja hyödyntämisen helpommaksi
      • Juuli – yliopistojen julkaisutiedot yhteiseen käyttöliittymään
      • Kotimaisia e-kirjakokeiluja kirjastoissa
      • Näin naapurissa – avointa saatavuutta ruotsalaisittain
      • Uutisia ja ajankohtaista 1/2013
    • 2/2012
      • Kartalle
      • Kirjastokarttapalvelu
      • Kirjastojärjestelmien standardit
      • Kansallinen ISNI-hanke : Nimien kansainvälisen standarditunnuksen käyttöönotto
      • Elämää MARC-formaatin jälkeen?
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2012
      • Liikkuvien kanojen ja munien ampumista
      • Laadukas metatieto kirjastojen kansallisen metatietovarannon pohjana
      • Avointa linkitettyä dataa maailmalla : Raportti SWIB11-konferenssista
      • KDK-asiakasliittymän uusi vaihde
      • Tukevasti kasvu-uralla : Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut vuonna 2012
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2011
      • Elämää rakennustyömaalla
      • Yhteisluettelosta metatietovarannoksi
      • Mitä kuuluu, Arto?
      • Julkaisutiedot ja yliopistojen rahoitus
      • Humanistit pilvessä : Humanistitutkijat ja tieteellisen kirjaston rooli digitaalisessa maailmassa
      • Online Information 2011 : Matkaraportti konferenssista Lontoossa 29.11.-1.12.2011
      • Ahti esittäytyy
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2011
      • ”Kyse on kontekstista, pölvästi!”
      • Pilvistä Prahassa
      • Kuolema MARCille?
      • Avoin bibliografinen data – lisensiointi ja strategiat
      • PersID – eurooppalaista yhteistyötä pysyvien tunnusten parissa
      • Julkaisuista tulospisteiksi : JURE-projektin ja Julkaisufoorumihankkeen kuulumisia
      • Uusi käyttöliittymä julkaisuarkistojen digitaalisiin aineistoihin
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2010
      • Avatkaa!
      • Kirjastodataa raakana? Näkökulmia bibliografisen datan avaamiseen
      • Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : Semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria
      • Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä valmistuu
      • Sähköisten kausijulkaisujen käytön kasvu jatkuu korkeakoulukirjastoissa
      • Yleiskatsaus pysyviin tunnisteisiin
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2010
      • KDK:n kokonaisarkkitehtuuri: nyt tiedetään, missä mennään
      • Asteri Lindalle : auktoriteettitietokantahankkeesta
      • ISNI (International Standard Name Identifier): johdatus julkisten toimijoiden tunnistamiseen
      • Kansallisen julkaisurekisterin suunnittelu etenee
      • Suoma – parasta tolkkua verkkolehtimaailmaan
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Digitaalisen kirjaston kehittämisestä : risuja, ruusuja ja muitakin kukkia
    • 2/2009
      • Mukana kehityksen vauhdissa – IGeLU 2009
      • Kansallinen yhteisluettelo -hanke
      • Kansallinen yhteisluettelo ja KDK:n asiakasliittymä
      • Ontologiat kirjastoihin – miten, miksi, milloin
      • Comment allez-vous, Europeana?
      • DSpace-yhteisö kokoontui Göteborgissa
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2009
      • Uusia tuulia, luutia ja haravia
      • Verkkoarkiston käyttö
      • FINMARCista MARC 21:een eli formaattien lyhyt historia
      • Formaattitilanne keväällä 2009
      • RDA – uusi luettelointistandardi
      • Kokonaisarkkitehtuuri ja standardisalkku – KDK:n kivijalat
      • Kirjastot tiedon vallankumouksessa
      • Google Books: kulttuuriperintö vaihtaa olomuotoa – ja omistajaa?
    • 2/2008
      • Muutoksessa
      • Valtavirtaa vai marginaalia – verkkoaineistojen arkistoinnin periaatteita
      • Internet historiantutkijan mahdollisuutena
      • Verkkoharavointi
      • Jalkauduimme muistiorganisaatioihin
      • PAS ja KDK – eli säilyttäminen on osa Kansallista digitaalista kirjastoa
      • Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hanke
      • Vallankumous tieteellisessä julkaisemisessa on alkanut?
      • Theseus – ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2008
      • Tervetuloa tulevaisuuteen
      • Kansalliskirjaston tietohallinnon toimenpideohjelma
      • Käyttäjä 2.0 – myyttejä Google-sukupolvesta
      • MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyys
      • Julkaisuarkistot : mitä, missä, miten
      • Kansainvälistä keskustelua avoimista julkaisuarkistoista – OR2008, Southampton
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2007
      • Mikä on digitaalinen kirjasto?
      • Tiedonorganisoinnin uudet haasteet : miten globalisoituva yhteisö hakee tietoa
      • ISSN-standardin uudistuminen
      • Nelli-portaali verkko-oppimisympäristöissä
      • Verkkojulkaisun käytäntöjä : pohjoismaisen Nordbib-kyselyn tuloksia
      • Korkeakoulukirjastojen tietojärjestelmien laiteuudistus 2006-2007
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Abstracts in English
    • 1/2007
      • Saatesanat
      • Kaksi vuosikymmentä kirjastoautomaatiota
      • Yleinen suomalainen ontologia YSO – kohti suomalaista semanttista webiä
      • Nelli 2.0
      • Avoimet julkaisuarkistot 2007 : Matkaraportti Open Repositories 2007 -konferenssista
      • Meillä on vain nimet : URN-tunnukset helpottavat tiedonhakua
      • Kirjan tie -hanke ja kansallinen ONIX-keskus
      • MARC 21 – missä mennään
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Abstracts in English 1/2007
  • Tietolinja
    • <O1> Tietolinjan kirjoittajaohjeet
  • 2/2022
    • Pääkirjoitus – Oikein hyvä asia
    • KOKO ja linkitetyn datan harmonisointi
    • Tutkimusdatan kuvailun ihanuus ja kurjuus
    • Annifin kuulumisia
    • Translocalis-hanke: Varhainen kansalaisyhteiskunta katveesta esiin ja digitaaliseksi kulttuuriperinnöksi
    • Digitoituja lehtiaineistoja pääsee jatkossakin tutkimaan missä ja milloin vain – Tutkain saa jatkoa
    • Kansalliskirjasto YKSA-arkistopalveluun
    • Viimeiset lataukset: Jäähyväiset Elektralle
    • Vuosi tutkijaresidenssipilotissa
    • Kansalliskirjasto tukee tutkimusta ja kehittää toimintaansa hankeyhteistyöllä
    • Kansallisbibliografian vuosijulkaisu kertoo, mitä Suomessa julkaistaan
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2022
    • Kauanko vielä? – How much longer?
    • Pondering Open Access
    • Reflections on Open Access
    • 20 vuotta avointa tiedettä, mitä sitten?
    • 20 years supporting Open Access and still going strong! An interview with Bo-Christer Björk and Kristiina Hormia-Poutanen
    • Bo-Christer Björk ja Kristiina Hormia-Poutanen avoimen saatavuuden puolesta jo 20 vuotta, ja yhä!
    • National publication channels make possible scholarly publishing in domestic languages
    • Avointen tiedejulkaisujen osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2021
    • Suomen vanhin kustantamo avoimuuden poluilla
    • Ketterästi askel kerrallaan – avoimen saatavuuden edistäminen erikoiskirjastossa
    • Syvään päähän: Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttäjäkyselyn tuloksia
    • Päätöksenteossa tarvitaan tietoa – haastateltavana Markku Laitinen
    • Tukea vai yhteistyötä? – konferenssikuulumisia
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2 /2021
    • Matkalla tuntemattomaan
    • Kansalliskirjaston kuvailupolitiikka huolehtii kirjastometatiedon tulevaisuudesta
    • Automaattisen kuvailun arvoituksia Kirjastoverkkopäivillä 2021
    • ”Turho hölyhtys” on nyt ”turha hälyytys”. Digitoidun sanomalehtiaineiston sisältöhaun parannukset käytössä
    • Ääripäät ja arvottomat
    • Kansalliset julkaisukanavat mahdollistavat tiedejulkaisemisen kotimaisilla kielillä
    • Kirjallisuutta tiskin alta: klandestiinista kirjallisuutta Kansalliskirjastossa
    • Kansalliskirjasto tutkijoiden palveluksessa
    • Kotoistuspalvelu koodia kesyttämässä
    • Tutkimusyhteistyötä avoimella datalla – Kuulumisia ONB symposiumista
    • Europeana-konferenssin kuulumisia
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2021
    • Vakava paikka – ainakin periaatteessa
    • Kansalliskirjaston Metatietovisio ennustaa 2020-lukua
    • Pysyvillä tunnisteilla parempaan tutkimukseen ja tiedonhallintaan
    • Kansalliskirjaston ISNI-toiminnan taival
    • Annifin kuulumisia
    • Fiskmö-konekäännin
    • Löydä historia sanomalehtien sivuilta – digitaalisesti
    • Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen
    • Merkittävä osuus suomalaisesta tieteen historiasta on nyt verkossa
    • Kaukopalvelun käsikirja on päivitetty
    • Saavutettavuuden ulottuvuuksia
    • Miten kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset kokoelmat säilytetään?
    • Avoin oppiminen – sivistys 2.0
    • Tiedejulkaisussa voi rohkeasti kokeilla avoimen vertaisarvioinnin uusia muotoja
    • Vertaisarviointi kirjaston palveluissa
    • Tieteellisten kirjojen avoimuuden kartoitusta Euroopassa
    • Intressantti eksperimentti: SCOAP3 for Books -initiatiivissa konvertoidaan HEP-opuksia[1]
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2/2020
    • Poikkeuksellisia aikoja
    • NewsEye – tekoäly ihmistieteiden ja sanomalehtiaineistojen käyttäjien palveluksessa
    • Tutkijat mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä
    • Kansalliskirjaston aineistopolitiikka uudistui
    • Kansallisbibliografiat muuttuvassa informaatioympäristössä
    • Nimitietopalvelu edistyy: suunnitelmasta pilottitoteutukseen
    • Lajittelun aakkoset
    • Julkaisutiedonkeruu, lyhyt oppimäärä
    • Tiedejulkaisemisen päivä 2020: monimuotoisesti, monikielisesti – saavutettavasti
    • Kun open access tuli Suomeen – ja mitä sitten tapahtui
    • Monet oli huuli pyöreänä – haastateltavana Eeva-Liisa Aalto
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2020
    • Kansalliskirjasto on avoin
    • Verkkoarkiston koronakevät
    • Etätyötä Kansalliskirjastossa
    • Jäähyväiset Urajärvelle
    • Natively Linked Data Authorities
    • Digitaalinen avoin muisti suunnittelee käyttäjälähtöisempiä palveluja
    • Finland leads the way with pilot to raise the profile of open access social science and humanities journals
    • Digitointi avaa tiedelehden laajalle lukijakunnalle
    • Kun Elektrasta aika jättää
    • Tampere University Pressin 25-vuotisjuhlissa puntaroitiin vertaisarviointia
    • Valeuutisia Pariisissa – Bobcatsss 2020 -konferenssin antia
    • PID-rieha – PIDapalooza 2020 Lissabonissa 28.-30.1.
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 2/2019
    • Pääkirjoitus
    • Lehtiaineistojen tutkimuskäyttö laajenee Tutkain-hankkeessa
    • Aaveita koneessa: Automaattisen sisällönkuvailun arviointia Kirjastoverkkopäivillä 2019
    • Kahdeksan vuotta eikä suotta? BIBFRAME-hankkeen nykytilanne
    • Ulla Ikäheimo kirjaston lumoissa – kohti uusia seikkailuja
    • Kohisten Kohaan tiedekirjastoissa
    • Koha-kokemuksia pääkäyttäjän näkökulmasta
    • Koha ja varastotietueen tarkoitus
    • Tutkimusviestinnän uusia tuulia FORCE2019-konferenssissa Edinburghissa
    • Sisukkaasti kohti avointa julkaisemista: OASPA-konferenssi 2019
    • Kansainvälistä konferenssia järjestämässä: Open Repositories 2019
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2019
    • Uusia maisemia
    • APC-maksut tulivat, nyt etsitään avoimen julkaisemisen hintalappua
    • Pahuksenmoisen pulman äärellä – avoin julkaiseminen puhuttaa aina vain
    • Tiedejulkaisemisen rahoitus – kuka ottaa vastuun?
    • Lisääntyvää avoimuutta – suomalaisten korkeakoulujen avoimet julkaisut vuonna 2018
    • Research Data Alliance vuonna 2019
    • Miten e-opinnäyte kesytetään
    • Lehtileikkeitä digitaalisina – aiheiden ja tyyppien jakaumasta
    • Koha tuo muutoksia Kansalliskirjaston kirjastopalveluihin
  • 2/2018
    • Uusia suuntia, uusia visioita?
    • Koha tulee tutkimuskirjastoihin
    • Kirjastojärjestelmän hankintaprojekti
    • Omalta koneelta käyttämään tekijänoikeuden alaisia aineistoja
    • Hieno palvelu, mutta sisältöä lisää – Kansalliskirjasto kyseli Digi-palvelun käyttökokemuksia
    • URN:NBN ja muut toiminnalliset tunnistejärjestelmät
    • KohaCon – yhdessä huomiseen
    • Open Repositories 2018 – kestävää avoimuutta
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • 1/2018
    • Minne olemme menossa
    • Katoavan tiedon jäljillä – metatietotyön merkitys digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa
    • Kieli, aika ja avoin linkitetty data
    • Vuosien 1918-1929 lehtiaineistot käyttöön vuodeksi 2018
    • PIDapalooza 2018: pysyvien tunnisteiden festivaali
    • SWIB17: avointa ja linkitettyä dataa kirjastoissa
    • Munin 2017: keskustelua tieteellisen julkaisemisen rakenteista
    • Kirjastoverkkopäivät 2017: askelmerkkejä tulevaan
    • Ajankohtaista meiltä ja muualta
  • Arkisto
    • 2/2017
      • Hinta, arvo ja yhteinen hyvä
      • Uusi riepumatto tuotiin lattialle: Miten syntyy avoimen tieteen palveluiden kokonaisuus
      • OpenAIRE, BASE ja CORE – avointen julkaisujen hakupalvelut esittelyssä
      • Arto julkaisutiedonkeruun apuvälineenä
      • Digitoitujen sanoma- ja aikakauslehtien käyttö yliopistoissa ja korkeakouluissa helpottuu
      • Korkeakoulukirjastojen muutos tilastojen valossa
      • Matka maailman laidalle – OR2017-konferenssi Brisbanessa Australiassa
      • Paluu Montrealiin: PKP International Scholarly Publishing Conference, 2.-4.8.2017
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2017
      • Tiedonhallintaa vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella
      • Kuinka verkko arkistoitui?
      • The European Libraryn nousu ja tuho
      • Kansalliskirjaston digitoidut lehdet vapaasti saataville vuoteen 1920 asti – alkutunnelmia avauksesta
      • Nelli poistui palveluksesta
      • Hyvästit Kildalle
      • Laatua ja yhteentoimivuutta kuvailustandardeilla
      • Pitkää tietä huipulle? Julkaisut ja avoimuus Suomessa
      • Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2017: menestystä ja haasteita
      • Railakkaasti rahasta Tromssassa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 3/2016
      • Avattuja kustannuksia
      • Research Data Alliance – se toinen RDA
      • E-kirja vai ei – korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia e-kirjoista
      • Tiede avoimeksi ja vaikuttamaan
      • Avoimuus – teknisiä ominaisuuksia vai inhimillistä toimintaa?
      • EU:n tekijänoikeussäännösten uudet tuulet
      • Uusi metadatasuositus verkkojulkaisijoille
      • Kokemuksia LIBER-konferenssin kulisseista
      • LIBER 2016: avoimen tieteen teemoja
      • Open Repositories 2016 Dublinissa
      • CRIS 2016 St Andrewsissa
      • IGeLU Trondheim
    • 2/2016
      • Avoimuutta – mutta kenen ehdoilla?
      • Opinnäytteet – kirjastojen ja arkistojen yhteinen asia
      • Viisi vuotta eikä suotta – BIBFRAME-hankkeen nykytilanne
      • FinELibin aineistopäivä 2016: Avointa julkaisemista ja e-kirjoja
      • Politiikasta rutiiniksi: avoimen saatavuuden näkymiä PASTEUR4OA-konferenssissa
      • PKP Sprint: Ohjelmointipyrähdys Montrealissa
      • Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja DHH16-hackathonissa
      • Verkkoaineistojen arkistointia Reykjavikissa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2016
      • Muutosvastarintaa?
      • Tieteellisten kirjastojen tulevaisuus – datanhallintaa ja avointa julkaisemista
      • Avoin tiedejulkaiseminen tienhaarassa
      • ORCID-tunnisteen käyttöönotto yleistyy
      • Vesasta Fintoon
      • Vesan muistolle
      • VESAn teknisistä ratkaisuista
      • iPRES 2.-6.11.2015, Chapel Hill (NC), USA
      • Finna.fi avasi ennätysmäärän suomalaista kulttuuridataa
      • Uudet kuvailusäännöt (RDA) käytössä Suomessa
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 2/2015
      • Emme ole yksin
      • Kuvailun muutoksen tilanne
      • Syteen tai saveen: linkkien luonti semanttisessa Webissä
      • Julkaisufoorumin tietokantasisällöt laajempaan käyttöön
      • Kohti yhteismitallisuutta: avoimen julkaisemisen mittarit
      • QQML 2015: Nopeasti muuttuva informaatioympäristö haastaa kirjastot
      • ELAG2015: Dataa ja e-vapaakappaleita
      • Open Repositories 2015: Julkaisuarkistoja Indianapolisissa
      • OAI9: Tieteellistä julkaisemista juhannusviikolla
      • Liber 2015: Sokea kana löytää jyvän – tieteellisten hypoteesien koneellista etsintää
      • IGeLU Budapest: lisääntyvää pilvisyyttä
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 1/2015
      • Avointa julkaisemista ja muutakin
      • Artiva-hanke uudisti Artoa
      • Infrastruktuuria ja rahoitusmalleja avoimille tiedelehdille
      • Tiedekustantajilta kysyttiin avoimesta julkaisemisesta
      • Elektra vuonna 2015 : vakiintunutta toimintaa ja uusia haasteita
      • Teollisuuskadulta Leipätehtaalle (ja Topeliaan)
      • Kansalliskirjasto avaa dataansa
      • RDA-kuvailusääntöjen käyttöönottoon valmistautuminen
      • Avoimen tieteen koulutukset
      • Tutkijat ja Kansalliskirjasto tallensivat yhteistyössä eduskuntavaalien verkkomateriaalit verkkoarkistoon
      • Ajankohtaista meiltä ja muualta
    • 2/2014
      • Tervetuloa akronyymien maailmaan
      • Standardisoinnin vuosikatsaus 2014
      • Pitkäaikaissäilytyksen standardit
      • Kaiken pahan alku ja URI: IETF ja URN-uudistus
      • UKJ vaihtoehtoja : Yhteenveto kirjastojärjestelmäesittelyistä
      • Sisällönkuvailuontologiat tiedon jakamisen mekanismeina
      • Metadatan asialla muistiorganisaatioiden parhaaksi
      • Maailman julkaisuarkistoväki Helsingissä : Open Repositories 2014
      • Uutisia ja ajankohtaista 2/2014
    • 1/2014
      • Edessä loistava menneisyys
      • TKAY 20+20 vuotta : Tietolinja raportoi edelleen
      • Ontologioiden siltaamisesta, peilaamisesta, ripustamisesta, mäppäämisestä ja linkittämisestä
      • Halutaan heterogeeninen ja ajantasainen Finto
      • Sukukielten digitointiprojekti ja digitoidun tekstiaineiston korjaaminen OCR-editorissa
      • CRIS 2014 – tutkimustietojärjestelmiä Roomassa
      • Uutisia ja ajankohtaista 1/2014
    • 2/2013
      • Matkailu avartaa
      • ALA:n mies kertoo
      • Kuali Open Library Environment (OLE)
      • Semanttista webiä ihmisille!
      • Uusinta uutta avoimista julkaisuarkistoista ja niiden ympäriltä
      • Tutkimuksen tietoaineistot – pöytälaatikosta menestystarinaksi
      • Uutisia ja ajankohtaista 2/2013
    • 1/2013
      • Tahdotteko viljellä maata korjaamatta kohtuullista satoa?
      • UKJ – uusi kirjastojärjestelmä
      • Mitä kuuluu ja minne menet, Viola?
      • ARTIVA tekee artikkelitietojen tallentamisen ja hyödyntämisen helpommaksi
      • Juuli – yliopistojen julkaisutiedot yhteiseen käyttöliittymään
      • Kotimaisia e-kirjakokeiluja kirjastoissa
      • Näin naapurissa – avointa saatavuutta ruotsalaisittain
      • Uutisia ja ajankohtaista 1/2013
    • 2/2012
      • Kartalle
      • Kirjastokarttapalvelu
      • Kirjastojärjestelmien standardit
      • Kansallinen ISNI-hanke : Nimien kansainvälisen standarditunnuksen käyttöönotto
      • Elämää MARC-formaatin jälkeen?
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2012
      • Liikkuvien kanojen ja munien ampumista
      • Laadukas metatieto kirjastojen kansallisen metatietovarannon pohjana
      • Avointa linkitettyä dataa maailmalla : Raportti SWIB11-konferenssista
      • KDK-asiakasliittymän uusi vaihde
      • Tukevasti kasvu-uralla : Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut vuonna 2012
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2011
      • Elämää rakennustyömaalla
      • Yhteisluettelosta metatietovarannoksi
      • Mitä kuuluu, Arto?
      • Julkaisutiedot ja yliopistojen rahoitus
      • Humanistit pilvessä : Humanistitutkijat ja tieteellisen kirjaston rooli digitaalisessa maailmassa
      • Online Information 2011 : Matkaraportti konferenssista Lontoossa 29.11.-1.12.2011
      • Ahti esittäytyy
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2011
      • ”Kyse on kontekstista, pölvästi!”
      • Pilvistä Prahassa
      • Kuolema MARCille?
      • Avoin bibliografinen data – lisensiointi ja strategiat
      • PersID – eurooppalaista yhteistyötä pysyvien tunnusten parissa
      • Julkaisuista tulospisteiksi : JURE-projektin ja Julkaisufoorumihankkeen kuulumisia
      • Uusi käyttöliittymä julkaisuarkistojen digitaalisiin aineistoihin
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2010
      • Avatkaa!
      • Kirjastodataa raakana? Näkökulmia bibliografisen datan avaamiseen
      • Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : Semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria
      • Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä valmistuu
      • Sähköisten kausijulkaisujen käytön kasvu jatkuu korkeakoulukirjastoissa
      • Yleiskatsaus pysyviin tunnisteisiin
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2010
      • KDK:n kokonaisarkkitehtuuri: nyt tiedetään, missä mennään
      • Asteri Lindalle : auktoriteettitietokantahankkeesta
      • ISNI (International Standard Name Identifier): johdatus julkisten toimijoiden tunnistamiseen
      • Kansallisen julkaisurekisterin suunnittelu etenee
      • Suoma – parasta tolkkua verkkolehtimaailmaan
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Digitaalisen kirjaston kehittämisestä : risuja, ruusuja ja muitakin kukkia
    • 2/2009
      • Mukana kehityksen vauhdissa – IGeLU 2009
      • Kansallinen yhteisluettelo -hanke
      • Kansallinen yhteisluettelo ja KDK:n asiakasliittymä
      • Ontologiat kirjastoihin – miten, miksi, milloin
      • Comment allez-vous, Europeana?
      • DSpace-yhteisö kokoontui Göteborgissa
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2009
      • Uusia tuulia, luutia ja haravia
      • Verkkoarkiston käyttö
      • FINMARCista MARC 21:een eli formaattien lyhyt historia
      • Formaattitilanne keväällä 2009
      • RDA – uusi luettelointistandardi
      • Kokonaisarkkitehtuuri ja standardisalkku – KDK:n kivijalat
      • Kirjastot tiedon vallankumouksessa
      • Google Books: kulttuuriperintö vaihtaa olomuotoa – ja omistajaa?
    • 2/2008
      • Muutoksessa
      • Valtavirtaa vai marginaalia – verkkoaineistojen arkistoinnin periaatteita
      • Internet historiantutkijan mahdollisuutena
      • Verkkoharavointi
      • Jalkauduimme muistiorganisaatioihin
      • PAS ja KDK – eli säilyttäminen on osa Kansallista digitaalista kirjastoa
      • Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hanke
      • Vallankumous tieteellisessä julkaisemisessa on alkanut?
      • Theseus – ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 1/2008
      • Tervetuloa tulevaisuuteen
      • Kansalliskirjaston tietohallinnon toimenpideohjelma
      • Käyttäjä 2.0 – myyttejä Google-sukupolvesta
      • MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyys
      • Julkaisuarkistot : mitä, missä, miten
      • Kansainvälistä keskustelua avoimista julkaisuarkistoista – OR2008, Southampton
      • Uutisia ja ajankohtaista
    • 2/2007
      • Mikä on digitaalinen kirjasto?
      • Tiedonorganisoinnin uudet haasteet : miten globalisoituva yhteisö hakee tietoa
      • ISSN-standardin uudistuminen
      • Nelli-portaali verkko-oppimisympäristöissä
      • Verkkojulkaisun käytäntöjä : pohjoismaisen Nordbib-kyselyn tuloksia
      • Korkeakoulukirjastojen tietojärjestelmien laiteuudistus 2006-2007
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Abstracts in English
    • 1/2007
      • Saatesanat
      • Kaksi vuosikymmentä kirjastoautomaatiota
      • Yleinen suomalainen ontologia YSO – kohti suomalaista semanttista webiä
      • Nelli 2.0
      • Avoimet julkaisuarkistot 2007 : Matkaraportti Open Repositories 2007 -konferenssista
      • Meillä on vain nimet : URN-tunnukset helpottavat tiedonhakua
      • Kirjan tie -hanke ja kansallinen ONIX-keskus
      • MARC 21 – missä mennään
      • Uutisia ja ajankohtaista
      • Abstracts in English 1/2007

Laadukas metatieto kirjastojen kansallisen metatietovarannon pohjana

Marjatta Autio-Tuuli
Marja-Liisa Seppälä
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205305658

Tässä artikkelissa esittelemme keskeisiä metatiedon yhteentoimivuuteen vaikuttavia osa-alueita, jotka tukevat laadukkaan metatiedon luontia kirjastojen kansallisessa metatietovarannossa.

Metatietojen yhteentoimivuus – tuloksellinen tiedonhaku

Metatietojen yhteentoimivuus on keskeinen metatietovarannon laatukriteeri. Yhteisiä periaatteita noudattava aineistojen kuvailu edistää tiedonhaun tuloksellisuutta.

Yhteentoimiva metatieto edellyttää yhteisesti sovittuja aineiston kuvailun periaatteita. Kirjastoilla on pitkät perinteet yhteistyöstä yhteisten periaatteiden ja standardien, mm. luettelointisääntöjen, kehittämisestä sekä niiden käytöstä.

Ensimmäinen julkilausuma kansainvälisistä luettelointiperiaatteista, Statement of International Cataloging Principles ICP, ilmestyi vuonna 1961, uusin versio on vuodelta 2009 (http://www.ifla.org/files/cataloguing/icp/icp_2009-en.pdf). Näiden periaatteiden tavoitteena on edistää tietojen kansainvälistä yhteiskäyttöisyyttä. Ne ovat toimineet perustana luettelointisäännöille.

Uusin versio periaatteista perustuu FRBR- (Functional Requirements for Bibliographic Records) tiedonmallinnuksen teoriaan.

Tiedonmallinnuksen teoriat tiedonhaun edistämiseksi

FRBR-malli perustuu IFLAn luettelointijaoston asettaman työryhmän laajaan tutkimukseen kirjastojen tuottaman bibliografisen tiedon käytettävyydestä. FRBR-malli kuvaa teorian tasolla, mistä käyttäjät ovat tyypillisesti kiinnostuneita etsiessään aineistoja, ja mitä näitä kuvailevia tietoja ts. metatietoja tarvitaan, jotta käyttäjät voivat löytää ja tunnistaa tarvitsemiaan aineistoja, valita käyttötarkoitukseensa sopivimman ja saada sen käyttöönsä.

Selvityksen perusteella aineistoja ja tietoa etsittäessä käyttäjien mielenkiinto kohdistuu:

  • tieteelliseen tai taiteelliseen sisältöön ts. teokseen (”Se on hyvä kirja. Haluaisin lukea sen uudelleen.”), siihen miten sisältö on esitetty ts. ekspressioon (”Haluaisin lukea kirjan suomennoksena tai mieluimmin kuunnella äänikirjana.”), missä muodossa sisällön saa käyttöön ts. manifestaatioon (”Haluaisin sen e-kirjana PDF-tiedostona.”), yksittäiseen kappaleeseen (”Unohdin palauttaa kirjan.”)
  • käyttäjiä kiinnostaviin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka liittyvät aineistoihin tekijöinä, esittäjinä, julkaisijoina, kappaleiden omistajina jne. (”Haluaisin lukea saman kirjailijan muita teoksia.”)
  • teoksen aiheisiin (”Haluaisin tietoa vanhusten oikeudellisesta asemasta Suomessa.”).

FRBR-mallissa määritellään näitä käyttäjiä kiinnostavia asioita eli entiteettejä (teos, ekspressio, henkilö jne.) kuvaavat metatiedot (nimeke, julkaisuaika, painos, nimi, syntymäaika- ja paikka jne.).

Entiteettien välillä on eritasoisia suhteita. Elokuvasta tehdään näytelmä, tietokirjasta on tullut uusi versio, laulaja on myös yhtyeen jäsen jne. FRBR määrittelee nämä suhteet. Kun suhteet ilmaistaan näkyvästi ja hierarkkisesti, luodaan käyttäjille mielekäs navigointiympäristö tiedonhaun tueksi. FRBR-mallia kutsutaankin entiteetti-relaatio-malliksi.

FRAD ja FRSAD-tietomallit täydentävät FRBR-mallia. FRAD käsittelee hakutietojen (access point) muodostamista aineistojen löytyvyyden ja tunnistamisen edistämiseksi. FRSAD (Functional Requirements for Subject Authority Data) käsittelee teosten aiheita, lähtökohtana aineistojen löytyvyys.

FR-tietomallit ovat osoittautuneet kestäviksi teorioiksi tiedonmallinnukseen. Niistä on tullut nopeasti kansainvälisesti hyväksyttyjä teorioita. Nämä tietomallit kuvaavat tyypillisesti käyttäjien aineistoihin kohdistuvia erilaisia tiedontarpeita ja toimivat hyvänä perustana tiedonhakuympäristölle.

RDA (Resource Description and Access) teorioiden toteuttajana

Uuden kuvailustandardin RDAn (Resource Description and Access) perustana ovat FR-tietomallit.

RDA otetaan käyttöön vuonna 2013 standardin kehittäjämaissa USAssa, Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa sekä myös Saksassa. Käyttöönotto on laajenemassa myös muihin maihin. European RDA Interest Group EURIG perustettiin vuonna 2010. Suomessa Kansalliskirjasto on perustanut projektin RDAn käyttöönoton valmistelemiseksi. Tavoitteena on RDAn käyttö n. vuonna 2014 kansallisena suosituksena aineistojen kuvailuun.

RDA ei määrittele tietojen esitys- tai tallennustapaa. Metatiedot ovat Itsenäisiä tietoelementtejä, jotka jäsentyvät tarkoituksenmukaisiksi kuvailukokonaisuuksiksi, dataseteiksi. RDAn mukaan tuotettu data on hyödynnettävissä käyttäjälle erilaisissa tietojärjestelmissä. Entiteetti-relaatio-mallin vuoksi se sopii web-ympäristöön, erityisesti linkitetyn datan skeemaan.

Kuva: Hahmotelma linkitetystä datamallista RDAn mukaan. Esimerkkinä teos: Guns, germs and steel

Kuva: Hahmotelma linkitetystä datamallista RDAn mukaan. Esimerkkinä teos: Guns, germs and steel

Muuttuva metatietoympäristö

Uusien metatietomallien, -varantojen ja -välineiden myötä kuvailutyö siirtyy moniulotteisempaan metatietomaailmaan lähivuosien aikana. Tietueeseen nojaava luettelointityö korvautuu metatietojen linkittämisellä, mikä tarkoittaa suhteiden luomista entiteettien välille. Suhteiden avulla metatiedot linkittyvät toisiinsa metatietoverkostoksi yli organisaatio-, toimiala- tai kansallisrajojen. Globaalin metatietoverkoston luominen vaatii yhteentoimivaa metatietoa eli poisoppimista järjestelmä- ja organisaatiokohtaisista linjauksista ja käytänteistä.

Sanastot laadun takeena

Kansainvälisten periaatteiden, sääntöjen ja standardien lisäksi yhteisten elementti- ja arvosanastojen käyttö lisää metatiedon tuotannon ekonomisuutta ja parantaa metatiedon laatua. Kuvailuelementteihin (esim. aineiston kieli) ja elementtien arvoihin (esim. englanti) liittyviä termejä sisältävät kansalliset ja kansainväliset metatietovarannot ovat keskeisiä metatietojen verkoston luomisessa. Kansainväliseen metadatarekisteriin (Open Metadata Registry) on määritelty keskeisten kirjastoaineistojen kuvailuun vaikuttavien sanastojen, kuten ISBDn (International Standard Bibliographic Description), RDAn, DCn (Dublin Core) ja FRBRn, elementit sekä elementtien vakioituja arvoja. Kuvailuelementtien arvoihin liittyviä sanastoja ovat esim. yhteisö- ja henkilöentiteettien nimiin liittyvä rekisteri VIAF (Virtual Authority File) ja käsite- ja paikkaentiteetteihin liittyvä YSO (Yleinen suomalainen ontologia). Tällaiset metatiedon tuotantoa ohjaavat varannot olisi hyvä integroida metatiedon tuotantojärjestelmään kuvailutyön tehostamiseksi. Yhteisten kuvailuelementtien käyttö helpottaa myös tiedonhakupalveluiden rakentamista (esim. rajausten ja fasetoinnin osalta). Yhteisten elementtien arvojen käyttö taas laajentaa hakutuloksia.

Toiminnallisuutta metatietoon URI-tunnisteilla

Keskeisille metatiedon tuotantoa ohjaaville viitekehyksille (RDA, ISBD, FRBR jne.) on luotu omat nimialueet, joiden sisällä termien määritykset ovat voimassa. Nimialueet on sisällytetty sanastojen termeille annettuihin URI-tunnisteisiin (Uniform Resource Identifier). Esimerkiksi RDAn termin mediatype URI-tunniste on http://rdvocab.info/termList/RDAMediaType, kun taas ISBDn mukaisen termin mediatype URI-tunniste on http://iflastandards.info/ns/isbd/elements/P1003.

Viitekehyksen lisäksi URI-tunniste antaa kuvailutermille kielineutraaliuden, mikä on tärkeää globaalissa linkitetyn metatiedon maailmassa. Esimerkiksi suomenkielinen termi mediatyyppi voidaan linkittää RDAn termin mediatype URI-tunnisteeseen. Samalla tavoin henkilöstä eri kielissä käytetyt nimimuodot voidaan koota yhteisen globaalin URIn alle, katso esim. http://viaf.org/viaf/89612684/.

URI-tunnisteet ovat konelukuisia, mikä tukee metatiedon automaattista linkittymistä ja kattavampia hakutuloksia.

Sanastojen yhteismitallistaminen

Metatiedon yhteismitallistamiseksi eri sanastojen termit on ”mapattava” toisiinsa. Mappaus vähentää sovellusprofiilissa vaadittavaa yhteismitallistamista. Suhteet eri termien välillä voidaan ilmaista RDF-skeemassa (Resource Description Framework). Esimerkiksi ISBD- ja RDA-termejä yhteismitallistettaessa poistetaan RDA-termeistä viittaukset FRBR-entiteetteihin, sillä ISBD-termejä ei ole määritelty suhteessa FRBR-malliin. FRBR-neutraalit RDA-termit esitetään RDF-suhteina vastaaviin ISBD-termeihin.

Metatiedon yhteismitallisuuteen vaikuttavat myös globaalien tunnistejärjestelmien – esim. ISTC (International Standard Text Code), ISNI (International Standard Name Identifier) ja ISSN (International Standard Serial Number) – ja FR-käsitemallien (FRBR, FRAD ja FRSAD) eroavuudet entiteettien rajojen määrittelyssä. Tunnistejärjestelmiä kehitettäessä, esim. julkaisualan kanssa, näkökulma on bibliografisen metatiedon jäsentämistä laajempi. Entiteettien rajat ja identiteetit pitäisikin määritellä selkeämmin ja yleispätevämmin, jotta entiteettien tunnisteisiin tukeutuva linkitys antaisi tulokseksi järkeviä kuvailuelementtien settejä.

Uudenlaisia tietomalleja metatiedolle

Metatiedon rakenteellinen muutos vaatii uudenlaista tietomallia kuvailuun. Nykyisistä formaateista irtautuva kuvailu tukeutuu jatkossa funktionaaliseen käsitemalliin (FRBR) ja kuvailuun valittujen sanastojen määriteltyihin elementteihin. Sanastojen ja funktionaalisen käsitemallin ontologiset rakenteet määrittelevät eksplisiittisesti entiteettien väliset suhteet. Entiteettien hierarkia auttaa maksimoimaan useammalle entiteetille yhteisten elementtien käytön. Hierarkkiseen rakenteeseen liittyy myös periytyvyys, jolloin hierarkiassa ylempänä luodut suhteet periytyvät alatasoille. FRBR-käsitemalli eräänlaisena mentaalisena kuvailun viitekehyksenä auttaa metatiedon tuottajaa lähestymään kuvailun kohteena olevaa aineistoa globaalista metatietojen verkoston näkökulmasta. FRBR-malli ohjaa tuottamaan rakenteistettua, nykyisestä tietuerakenteesta vapaata metatietoa.

Mentaalin tietomallin lisäksi tarvitaan metatiedon datamalli, joka sopisi mm. linkitetyn datan ympäristöön. Library of Congress pyrkii monivuotisen projektinsa (Bibliographic Framework Transition Iniative) aikana kehittämään MARC 21-formaatin korvaavaa datamallia, joka olisi yhteentoimiva sekä tietokantojen sisäisten datamallien (usein relaatiotietokantarakenne, jossa kaikki data esitetään suhteina) että linkitetyn datan RDF-skeeman kanssa. Yhteentoimivuus RDFn kanssa on oleellista, sillä RDF semanttisen webin kielioppina ja globaalina metatiedon alustana mahdollistaa metatiedon avaamisen verkkoon muodossa, jota eri sovellukset pystyvät hyödyntämään ja jonka myötä kirjaston metatieto on haettavissa verkon hakupalveluissa.

Vaikka uuden metatiedon datamallin luominen lähtee metatiedon sisällöllisistä tavoitteista ja entiteetti-relaatio-mallin pohjalta, on sen huomioitava myös nykymuotoisen metatiedon (esim. MARC 21-muodossa olevan datan) konvertointimahdollisuudet ja yhteismitallisuus uuden datamallin kanssa. MARC-formaatin kentät eivät valitettavasti aina edusta itsenäisiä kuvailuelementtejä vaan ovat sidoksissa tietuerakenteeseen. MARC-metatiedon muokkaaminen rakenteisempaan ja linkitettävämpään muotoon on haaste, jonka kansainvälinen metatietojen asiantuntijaverkosto on valmis ottamaan kirjastojen olemassaolon varmistamiseksi digitaalisessa tietoympäristössä.

Metatiedon laatuvaatimukset

Metatiedon laadulla tarkoitetaan metatietojen johdonmukaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, kestävyyttä, luotettavuutta ja rikkautta. Nämä tuloksellista tiedonhakua tukevat kansainväliset metatiedon laatukriteerin edellyttävät aktiivista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten metatietovarantojen luomisessa.

Kirjoittajien yhteystiedot

Marjatta Autio-Tuuli, kirjastonhoitaja/RDA-projektipäällikkö
Marja-Liisa Seppälä, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto,
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Sähköposti: etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

Linkkejä

  • Kansalliskirjasto
  • Arkisto

Kansalliskirjaston muut julkaisut

  • Kansalliskirjaston uutiskirje
  • Missä mennään -katsaus
  • Kirjastoverkkopalveluiden keskustelufoorumi
  • Scripta selecta -blogi
  • Digitaalinen kirjasto -blogi

Tagit

avoin data avoin julkaiseminen Avoin lähdekoodi avoin tiede Digi-palvelu digitaaliset aineistot digitaaliset ihmistieteet digitointi DSpace Finna Finto formaatit julkaisuarkistot Kansallinen digitaalinen kirjasto kirjastojärjestelmät Koha konferenssit kotimaiset lehdet kuvailu käyttöliittymät Linda linkitetty data MARC Melinda metadata ontologiat open access Open Repositories pitkäaikaissäilytys pääkirjoitukset rahoitusmallit RDA rinnakkaistallentaminen semanttinen web standardit standardointi tiedonhaku tieteellinen julkaiseminen tieteelliset lehdet tietokannat tunnisteet tutkimustietojärjestelmät URN verkkoarkistot vertaisarviointi

Tuoreimmat kommentit

  • Juha Rautiainen

    "Kiitos kommentista Akseli! Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja pääsee kuka tahansa kiinnostunut käyttämään vierailemalla Kansalliskirjastossa, muissa ..."

  • Akseli

    "Onko tiedossa että Kansalliskirjaston digitoimasta aineistosta olisi ollut oikeasti hyötyä rikostutkinnassa tai oikeudenkäynneissä? ..."

  • Ilona Savolainen

    "Kiitos kommentista! Pienpainatteiden luetteloimattomuus on tosiaan ollut harmillinen puute, joka onneksi nyt saadaan ..."

  • Keräilijä

    "Meille kotiseutututkijoille pienpainatekokoelma olisi kyllä mielenkiintoinen. Siksi on harmi että luettelointia ei ole ..."

  • Katja Hyvärinen

    "Kiitos erittäin hyvistä huomioista! Keskusteluyhteys tutkijoihin olisi tärkeä säilyttää ja kuulostella myös ..."

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
To the top

© 2023 Tietolinja

Theme by Anders Norén