Tieteellisten kirjojen avoimuuden kartoitusta Euroopassa

Olsbo P (2021). Tieteellisten kirjojen avoimuuden kartoitusta Euroopassa. Tietolinja, 2021(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061938992

Suomessa valmistellaan tieteellisten kirjojen ja kokoomateosten artikkelien avoimuutta määrittelevää linjausta. Millainen tilanne muualla Euroopassa on tieteellisten kirjojen avoimuuslinjausten suhteen? Agata Morka ja Rupert Gatti ovat tehneet selvityksen 14 Euroopan maan tilanteesta. Saammeko tästä selvityksestä pohjaa ja tukea kotimaisen linjauksen tekemiseen?

Tiedekirjat avoimiksi – linjauksia valmisteilla

Suomen avoimen tieteen koordinaation julkaisujen avoimen saatavuuden asiantuntijaryhmä nimitti vuoden 2021 alussa erityistyöryhmän luonnostelemaan kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjausta. Tämän ryhmän tavoitteena on tuottaa linjaus, joka määrittää tieteellisten kirjojen ja kokoomateosten artikkelien avoimuuden kehitystä Suomessa.

Erityisesti tieteellisen kirjojen avoimuuskehityksen määrittely ja kehitystä ohjaavien linjausten tekeminen niin, että linjaus huomioi koko suomalaisen tiedeyhteisön ja turvaa myös kotimaisen tieteellisen kustannustoiminnan tulevaisuuden on haastavaa.

Linjaustyön tueksi ja tausta-aineistoksi tarvitaan näkemystä ja tilannekuvaa myös muiden Euroopan maiden tilanteesta, tehdyistä linjauksista ja erilaisista avoimuuden mahdollistavista rahoitusmalleista. Onneksi tätä työtä ei nyt tarvitse tehdä itse, vaan Agata Morka ja Rupert Gatti ovat tehneet sen puolestamme. Morkan ja Gattin selvitys Academic Libraries and Open Access Books in Europe: A Landscape Study julkaistiin tammikuussa 2021 ja tämä selvitystyö syntyi OPERAS-P– ja COPIM-hankkeiden yhteistyönä.

Morka ja Gatti kävivät selvityksessään läpi 14 Euroopan maan tieteellisiä monografioita koskevat politiikat ja linjaukset sekä mahdolliset erityisesti monografioiden avaamiseen tarkoitetut rahoitusmallit. Kaiken kaikkiaan tutkimuksella oli tarkoitus selvittää tieteellisten kirjastojen toimintaa ja monografioihin liittyviä avoimuuskysymyksiä kuudesta eri näkökulmasta:

  1. Yleiset kirjastojärjestelmien piirteet e-aineistoihin ja open access -aineistoihin liittyen
  2. Kirjastoverkostot ja open access
  3. Kirjoihin liittyvät avoimuuspolitiikat
  4. Kirjojen avaamiseen kohdennetut rahoitusmallit
  5. Kirjasto-/tiedeyhteisöjohtoiset open access -kirjajulkaisemiseen liittyvät yhteisöt
  6. Open access -kirjojen integroituminen kirjastojärjestelmiin

Keskityn seuraavassa selvityksen kohtiin 3 ja 4 ja pyrin näin valaisemaan sitä, millainen ilmasto Euroopassa tällä hetkellä vallitsee tieteellisten kirjojen avoimuuspolitiikassa ja avoimuuden mahdollistavissa rahoitusmalleissa.

Ranska, Puola ja Alankomaat edelläkävijöinä

Morkan ja Gattin selvityksessä mukana olleista 14 maasta ainoastaan Ranskassa, Puolassa ja Alankomaissa on tehty kansallisia linjauksia tieteellisten kirjojen avoimuudesta. Ranska julkaisi maan kansallisen avoimen tieteen suunnitelmansa kesäkuussa 2018. Suunnitelmassa avoimuuden vaatimus ulotetaan kaikkiin julkista rahoitusta saaviin tutkimusjulkaisuihin, myös kirjoihin. Suunnitelma ei ota kantaa avoimuuden toteuttamistapaan, mutta korostaa rinnakkaistallentamisen ja kansallisen HAL-julkaisuarkiston merkitystä. Erityistä kirjojen avoimuuteen osoitettua rahoitusmallia Ranskassa ei ole mutta suunnitelma sisältää myös päätöksen kansallisen avoimen tieteen rahaston perustamisesta. Varsinaista aikataulua näiden päätösten toimeenpanoon suunnitelmassa ei ole esitetty.[1] Ranskan tietyllä tavalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa avoimeen tieteeseen kuvastaa myös Jussieu Call for Open Science and Bibliodiversity, joka korostaa tieteen bibliodivertsiteettiä sekä rohkaisee uusiin avauksiin ja puhtaasti avoimien julkaisumuotojen kehittämiseen.[2]

Puolassa tieteelliset kirjat ovat olleet mukana kansallisessa avoimen julkaisemisen politiikassa vuodesta 2015 asti. Puolan kansallinen avoimen julkaisemisen kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan vaadi tutkimusjulkaisujen avoimuutta, ainoastaan suosittaa sitä, eikä suunnitelmien täytäntöönpanolle ole esitetty aikataulua. Puolassa korostetaan rinnakkaistallentamista ensisijaisena avoimuuden toteuttamismuotona, myös kirjojen osalta.

Avoimuuden kehitys on ollut Puolassa suhteellisen hidasta, koska kansallinen avoimuuspolitiikka perustuu siis suosituksiin. Tästä huolimatta tai tämän seurauksena useat korkeakoulut ovat laatineet Puolassa omia mandaattejaan. Viisi korkeakoulua on sisällyttänyt omiin mandaatteihinsa myös vaatimuksen tieteellisten kirjojen avoimuudesta. Myös keskeinen tutkimusrahoittaja Narodowe Centrum Nauki edellyttää kaikkien rahoittamiensa hankkeiden julkaisevan kaikki tutkimustulokset, myös kirjat avoimesti.

Huolimatta avoimuuden vaatimuksista, rahoitusta avoimuuden toteuttamiseen on Puolassa hankala saada. Mitään tieteellisille kirjoille suunnattua avoimuusrahastoa Puolassa ei ole.

Kolmas maa, joka on selkeästi ilmaissut kansallisessa avoimuuslinjauksessaan myös kirjat, on Alankomaat. Alankomaiden kansallinen avoimen tieteen suunnitelma julkaistiin 2017 ja siinä esitettiin tavoitteeksi täysi 100 % tiedejulkaisujen avoimuus vuoteen 2020 mennessä, mukaan lukien tieteelliset kirjat. Me kaikki tiedämme, ettei tuo tavoite toteutunut esitettyyn aikatauluun mennessä, mutta Alankomaissa ei jääty asiaa ihmettelemään.

Vuoden 2020 jälkeen on avattu useita kansallista suunnitelmaa täydentäviä projekteja, joiden avulla pyritään määrätietoisesti kohti mahdollisimman täydellistä tieteellisten julkaisujen avoimuutta. Näihin  kuuluu myös projekti C1: Towards an open access policy for academic books in the Netherlands, joka nostaa esiin juuri tässäkin kirjoituksessa pääosaa esittävät kehityskohteet eli selkeät tieteellisten kirjojen avoimuutta koskevat politiikat ja linjaukset sekä avoimuuden mahdollistavan rahoituksen organisointi.[3]

Keskeisimpänä vaatimuksena kirjoja koskeville ”mandaateille” on selkeys. Tutkijoiden pitää ymmärtää, mitä heiltä vaaditaan tai odotetaan julkaistavien tieteellisten kirjojen avoimuutta koskien. Erityisesti yliopistojen ja tutkimusrahoittajien pitäisi kehittää nykyistä selkeämmät ohjeet ja kuvaukset siitä, mitä tutkijoilta odotetaan kirjojen avoimuuteen liittyen.

Alankomaissa seurataan myös tarkasti, millaista linjaa cOAlition S rakentaa tulevaan Plan S for books -suunnitelmaan.  Kokoomateosten artikkelien osalta Alankomaissa tukeudutaan voimakkaasti rinnakkaistallentamiseen ja Taverne-projektin kiihdyttämään kehitykseen. Taverne-projektin myötä Alankomaiden tekijänoikeuslainsäädäntöön tehty lisäys sallii tutkijoiden rinnakkaistallentaa myös tieteellisten kokoomateosten artikkelit julkaisuarkistoon.

Plan S for Books

Edellä mainitun Plan S for books -suunnitelman pohjatyötä tehdään parasta aikaa avoimen Open Access Books Networkin voimin. A Plan S for books: Voices from the Community on vuorovaikutteinen webinaari-/työpajasarja, jossa työstetään yhteistyössä tiedeyhteisön eri tahojen kanssa taustatietoa, ehdotuksia ja suosituksia cOAlition S:n käyttöön varsinaista Plan S for books -suunnitelmatyötä varten. Tätä taustatyötä seurataan ja siihen myös osallistutaan Suomestakin. Näin pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, millaisia linjauksia cOAlition S:n piirissä tehdään tieteellisten kirjojen avoimuusvaatimuksiin liittyen.

Plan S for books tulee olemaan merkityksellinen, kun laadimme suomalaista kirjojen ja kokoomateosten artikkeleihin liittyvää avoimuuslinjausta. Eurooppalaista tieteen avoimuuskehitystä tulee tehdä yhdessä, yhteisiä päämääriä tavoitellen ja mahdollisimman yhtenäistä keinovalikoimaa käyttäen.

Vaikka päämäärämme on yhteinen, on Suomen pienenä maana ja kielialueena kuitenkin huomioitava myös oman tieteellisen julkaisemisen ja kustantamisen erityispiirteet. Kotimaisen tiedekustantamisen elinvoimasta on huolehdittava. Morkan ja Gattin selvitys ei anna meille eurooppalaisia esimerkkejä, joihin tukeutua, kun rakennamme omaa kirjojen avoimuuden linjaustamme. Siksi meidän on kaikesta huolimatta lähdettävä liikkeelle omista lähtökohdistamme, oma kulttuurimme ja toimintaympäristömme tunnustaen.

Tavoitteemme on kuitenkin kunnianhimoinen ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet tuttuja: selkeät linjat ja ohjeet sekä avoimuuden mahdollistava rahoitus. Suomalainen tiedeyhteisö on Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen julistuksen allekirjoittaessaan sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan kaikki uudet tieteelliset julkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla. Tämä koskee siis myös tieteellisiä kirjoja. Samalla allekirjoittajat ovat myös sitoutuneet edistämään ja tukemaan julistuksessa esitettyjä strategisia päämääriä.

Meillä on siis Suomessa käsissämme työkalut ja tutkimusyhteisön tuki rakentaa myös tieteellisiä kirjoja ja kokoomateoksia koskeva avoimuuden takaava linjaus. Samalla meillä on mahdollisuus, jälleen kerran, toimia esimerkkinä muulle Euroopalle.

Kirjoittaja

Pekka Olsbo, palvelupäällikkö
Oulun yliopiston kirjasto
pekka.olsbo [at]oulu.fi

Kirjoittaja toimii Oulun yliopiston kirjaston julkaisupalveluista vastaavana palvelupäällikkönä ja toimii kansallista kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjausta valmistelevan erityistyöryhmän puheenjohtajana.

Viitteet

[1] National Plan for Open Science. (2018). https://www.openscience.nl/files/openscience/2019-02/nationalplanopenscience_en.pdf

[2] https://jussieucall.org/jussieu-call/

[3] Eelco Ferwerda (OAPEN), Hans de Jonge (NWO), Jeroen Sondervan (VSNU/UKB) & Astrid van Wesenbeeck (KB) 2019. Note – Towards an open access policy for academic books in the Netherlands. Public version 1.0.1. https://www.openscience.nl/files/openscience/2020-02/Note Open Access policy for academic books in the Netherlands_def.pdf

Lähteet

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. Saatavilla: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995237

Ferwerda, E., de Jonge, H., Sondervan, J. & van Wesenbeeck, A. 2019. Note – Towards an open access policy for academic books in the Netherlands. Public version 1.0.1. Saatavilla: https://www.openscience.nl/files/openscience/2020-02/Note Open Access policy for academic books in the Netherlands_def.pdf

Jussieu Call for Open science and bibliodiversity. Saatavilla: https://jussieucall.org/jussieu-call/#call

National Plan for Open Science. (2018). Saatavilla: https://www.openscience.nl/files/openscience/2019-02/nationalplanopenscience_en.pdf

Morka, A. & Gatti, R. 2021. Academic Libraries and Open Access Books in Europe. A Landscape Study. Saatavilla: http://doi.org/10.5281/zenodo.4483773

You share, we take care! Taverne Amendment. Saatavilla: https://www.openaccess.nl/en/in-the-netherlands/you-share-we-take-care

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.