Tutkijat mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä

Näpärä, L (2020). Tutkijan mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä. Tietolinja, 2020(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101276

EU:n aluekehitysrahaston logo
Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on kehittää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden kohtaamista. Hanke tähtää digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa.

Keväällä 2020 tehdyssä DAM-hankkeen tutkijakyselyssä haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia tutkijoilla on Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista ja palveluista. Siinä kysyttiin esimerkiksi aineistojen ja palvelujen tunnettavuutta, digitaalisten aineistojen kehittämiskohteita ja kokemuksia tutkimusyhteistyöstä. Kyselystä jatkettiin tutkijoiden haastatteluihin, joissa kysyttiin tutkijoilta esimerkiksi digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kehityskohteista ja tutkijayhteistyön kehittämiseen liittyvistä tarpeista.

Keitä mukana olleet tutkijat olivat?

Tutkijakyselyn perustella digitaalisten aineiston tyypillinen käyttäjä on suomenkielinen historia-alan väitöskirjan tekijä Helsingin yliopistosta. Suomenkielisiä vastaajia oli 85 prosenttia, historian (tai arkeologian) alan edustajia 45 prosenttia, väitöskirjan tekijöitä 35 prosenttia ja Helsingin yliopistosta 49 prosenttia. Loput vastaajat hajaantuivat muiden vaihtoehtojen kesken melko tasaisesti.

Kaksi henkilö keskustelee pöydän ääressä

Kuvalähde: pexels.com

Haastatteluihin saatiin mukaan 18 tutkijaa. Haastateltavien tieteenalajakautuma poikkesi jossain määrin kyselyyn vastanneista. Historian eri suuntauksien edustajien osuus oli molemmissa vahva, mutta haastatteluissa korostui myös musiikin tutkimus, josta annettiin kolme haastattelua. Haastateltavistamme noin puolet oli väitöskirjantekijöitä. Eniten olivat edustettuina Helsingin ja Turun yliopistot, mutta muutama haastateltava oli muualta ja jokunen haastateltava oli myös vailla affiliaatiota. He olivat esimerkiksi tietokirjailijoita, eläkeläisiä tai työsuhteiden välissä olevia.

Toiveena käytettävien digitaalisten aineistojen määrän kasvattaminen

Kansalliskirjasto sai kyselyssä ja haastatteluissa paljon positiivista palautetta digitaalisista aineistoista ja palveluistaan mutta myös lukuisia kehitysehdotuksia erityisesti digitaaliseen sanomalehtiaineistoon liittyen. Kyselyssä tutkijoiden mielestä suurin ja yleisin digitaalisten aineistojen kehittämiskohteista oli kaikille käyttäjille avoimien digitaalisten aineistojen määrän kasvattaminen. Näitä toivottiin esimerkiksi vetoamalla käyttörajoitettujen aineistojen vuosilukurajoitusten poistamisen puolesta ja digitoinnin lisäämiseen.

Aineistojen käyttörajoitukset tulevat tekijänoikeuslainsäädännöstä, ja tekijänoikeuden piirissä olevien aineistojen käyttöoikeuksista on neuvoteltava erikseen tekijänoikeudenhaltijoiden, kuten Kopioston, kanssa.

Haastatteluissa tutkijat näyttivät suhtautuvan lehtiaineistoja koskeviin tekijänoikeuksiin kyselyä ymmärtäväisemmin, mutta erilaisista vuosirajauksien ja käyttöehtojen sisältöjä oli tarpeen vielä avata. Ennen vuotta 1918 julkaistut sanomalehtiaineistot ovat vapaassa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Vuosien 1918–1929 välinen lehtiaineisto on avattu vapaaseen käyttöön erillisellä sopimuksella. Vuodesta 1930 eteenpäin aineistoon pääsee Haka-kirjautumisella, jos kuuluu johonkin 15 Tutkain-sopimukseen kuuluvasta organisaatiosta. Käytettävän aineiston vuosiin perustuvia käyttörajoituksia on havainnollistettu seuraavassa kärjellään olevassa kolmiokuvassa.

Kuva 1: Käyttöoikeuksien kaventuminen aineiston julkaisuvuoden mukaan.

Kuvio 1. Käyttöoikeuksien kaventuminen aineiston julkaisuvuoden mukaan,
yksinkertaistettu malli.

Digitointia puolestaan tehdään tällä hetkellä noin kahden miljoonan sivun vuosivauhtia ja siinä edetään noin 5 vuosikertaa vuodessa. Siihen kuuluu muun muassa kaikkien painettuina saatujen sanomalehtien uutuuskartunnan digitointi, lehtien takautuva digitointi mikrofilmeiltä ja lisäksi useita muita digitointiprojekteja, joiden yhtenä prioriteettina on aineiston mahdollisimman avoimeen käyttöön asettaminen. Uudet lehdet on digitoitu vuodesta 2017 alkaen kattavasti vapaakappaleiden vastaanottoprosessissa. Joitakin lehtiä on digitoitu myös koko niiden historian ajalta, jos niiden digitointiin on saatu yksityistä rahoitusta. Vuoden 2017 jälkeen kaikki ilmestyneet lehdet on digitoitu, mutta ne ovat käytettävissä toistaiseksi vain vapaakappaletyöasemilla.

Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kehittäminen

Haastatteluissa keskityimme tarkemmin digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun tekniseen kehitykseen. Kyselyssä oli esitetty jo joitain toiveita, joihin toivoimme saavamme tarkennuksia haastatteluissa. Haastattelujen jälkeen kehittämiskohteet voidaan jakaa kuuteen kategoriaan, joita ovat 1) hakutoimintojen kehittäminen ja aineiston löydettävyyden parantaminen, 2) tutkimusaineistoksi valittujen sisältöjen työstäminen palvelun sisällä, 3) viitteiden hallinta, 4) visualisointityökalujen integrointi palveluun, 5) yhteentoimivuus muiden KAM-sektorin digitaalisten aineistojen kanssa ja 6) sivuston yleinen kehittäminen, joka sisälsi myös automaattisen tekstin tunnistuksen parantamisen ja aineiston kuvailutietojen kehittämisen.

Haastateltavien antama palaute ja havainnot palvelun käytöstä antavat kehitykselle suuntaviivoja, joiden mukaan DAM-hankkeessa tehdään teknistä suunnittelu- ja kehitystyötä. Aineistossa toiveet on pilkottu mikrotasolle.  Osa kehitystoiveista vaatii muiden organisaatioiden mukaan ottamista ja sitoutumista pitkällä tähtäimellä, että aineistojen välistä käytettävyyttä voidaan kehittää.

Tutkijayhteistyö

Kyselyssä kysyttiin, miten hyvin tutkijat tuntevat tutkimusyhteistyön mahdollisuudet Kansalliskirjaston kanssa. Kyselyn mukaan tutkijat kokivat Kansalliskirjaston positiivisena yhteistyökumppanina, mutta vain harvat olivat tehneet laajamittaista tutkimusyhteistyötä. Suurin osa vastaajista ei myöskään tiennyt, miten siihen voisi ryhtyä. Seuraavassa kuvassa nähdään, miten vastaukset jakautuivat tutkimusyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä

Kuvio tutkijoiden kokemuksista tutkimusyhteistyöstä ja kiinnostuksesta siihen

Kuvio 2. Tutkijoiden kokemukset tutkimusyhteistyöstä ja kiinnostus siihen.

Kehitysideoina tutkijat toivoivat, että yhteistyön voisi aloittaa tulevaisuudessa aiempaa helpommin ja yhteistyö olisi koordinoidumpaa. Tutkijoilla näytti olevan jonkin verran valmiita ideoita siihen, millaista tutkimusyhteistyötä he haluaisivat tehdä. Heillä oli usein mielessään jokin aineisto, johon he tarvitsisivat myös Kansalliskirjaston kokoelma-asiantuntijoiden apua.

Haastattelujen ja kyselyn vastauksissa nostettiin molemmissa esiin erilaiset tutkijoiden väliset verkostoitumiset ja tutkimusyhteistyöideat, joita voisi toteuttaa Kansalliskirjaston kanssa. Tutkijat toivoivat lisää vuoropuhelua Kansalliskirjaston kanssa ja halusivat tietää lisää Kansalliskirjaston toiminnoista, koska osa kokoelmista ja Kansalliskirjastossa olevasta ammattitaidosta tuntui jäävän tuntemattomaksi.

Vaikka palaute oli kokonaisuudessa erittäin positiivista, Kansalliskirjaston on pystyttävä parantamaan viestintäänsä tutkijoiden suuntaan ja laajennettava tutkimuksellista toimintakenttäänsä oman strategiansa mukaisesti koko Suomen alueelle unohtamatta tärkeitä kansainvälisiä kontakteja.

Kohti aineisto- ja käyttäjälähtöisiä tutkijapalveluita

Tutkijoilta kerätyn aineiston lisäksi DAM-hankkeessa haetaan aineistolähtöisten tutkijapalveluiden mallia vertaisoppimalla eurooppalaisista kirjastojen tutkijapalveluista, jotka tunnetaan myös library labeina. Library labeissa toimivia henkilöitä on haastateltu, ja käynnissä on labeissa olevien käytäntöjen ja toimintamallien soveltamisen arviointi suomalaisessa kontekstissa. Tutkijoilta kerättyä tietoa ja vertaisoppimista hyödyntäen Kansalliskirjastoon suunnitellaan omaa tutkijapalvelua, Louhosta. Louhos-nimi viittaa tiedonlouhintaan, mutta tutkijapalvelut kokonaisuudessaan on tarkoitettu kaikenlaisia menetelmiä hyödyntäville tutkijoille.

Hanketta rahoittaa EAKR

DAM-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jota toteutetaan yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Hanke käynnistyi syksyllä 2019 ja jatkuu syyskuun 2021 loppuun asti.

Kirjoittajan yhteystiedot

Liisa Näpärä, suunnittelija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto, Mikkelin toimipiste
liisa.napara [at] helsinki.fi

EU:n aluekehitysrahaston logo

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.