Kansallinen ISNI-hanke : Nimien kansainvälisen standarditunnuksen käyttöönotto

Maarit Huttunen
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121410309

ISNI-tunnistejärjestelmä

International Standard Name Identifier (ISNI, ISO 27729) on nimien kansainvälinen standarditunnus. Sitä hallinnoi vuonna 2011 perustettu ISNI-keskus, jonka toiminnasta vastaa useiden tekijänoikeusjärjestöjen ja kirjastojen muodostama konsortio (http://www.isni.org). ISNI-tietokanta (http://isni.oclc.nl) on avattu vapaaseen käyttöön tammikuussa 2012. Nopeasti kasvavassa tietokannassa on tällä hetkellä arviolta noin 15 miljoonaa henkilöiden ja organisaatioiden nimeä ja 1.5 miljoonaa ISNI-tunnistetta.

ISNI identifioi globaalisti, ainutkertaisesti ja pysyvästi toimijoiden julkiset identiteetit (esim. Pelle Miljoona ja Petri Tiili) ja erottaa samannimiset identiteetit toisistaan lisätietojen (kuten syntymäajan tai syntymäpaikan) avulla. ISNI kokoaa yhteen saman julkisen identiteetin nimen variaatiot ja muuttuneet nimimuodot (esim. erilaiset translitteraatiot, kuten Anton Cehov ja Anton Tsehov).

ISNI voidaan antaa yhtä hyvin yksityishenkilölle kuin yhteisöllekin. Samalla toimijalla voi olla useita identiteettejä. Niille jokaiselle annetaan oma ISNI, jotka linkitetään toisiinsa ISNI-metatiedoissa.

Toisin kuin henkilötunnus, ISNI ei toimi yleisenä avaimena tietojärjestelmiin, joten sen luovuttaminen yleiseen tietoon ei ole tietosuojaongelma. Tämän vuoksi ISNI soveltuu hyvin esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen ja muistiorganisaatioiden väliseen kansainväliseen yhteistyöhön.

RDA-kuvailu ja ISNI-tunnus – taustaa ISNI-tunnuksen käyttöönotolle

Kansainväliseen aineistojen kuvailustandardiin RDA, Resource Description and Access, perustuva kuvailu- ja nimiauktoriteettityö sekä ISNI-toiminta ovat yhteentoimivia ja tukevat toisiaan. Molemmissa edellytetään samoja metatietoja henkilöistä ja yhteisöistä.

Tavoite on, että RDA on Suomessa käytössä vuonna 2014/2015. Tunnisteet kuten ISNI ovat osa RDA-standardin kuvailutietoja. Tähän mennessä semanttisessa webissä on tehty linkitettyä dataa URL-linkkien avulla, mutta parempi tulos saadaan soveltamalla pysyviä tunnisteita kuten ISNIä. ISNI:n ja tunnisteeseen perustuvien pysyvien linkkien käyttöönotto helpottaa myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kuvailu- ja nimiauktoritettitietojen tuotannossa.

Kansallinen ISNI-hanke

Kansalliskirjaston standardityöryhmän ISNI-alatyöryhmä suunnittelee kansallista ISNI-hanketta.

Pontetiaalisille rahoittajille ja läheisille yhteistyökumppaneille on järjestetty yhteinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus toukokuussa. Kumppanikohtaiset tapaamiset alkoivat syyskuussa. Niissä on selvitetty näiden tahojen tarve ja halukkuus ISNI-tunnisteen käyttöönottoon sekä mahdollisuudet rahoittaa käyttöönottohanketta.

ISNI-hankkeen keskeinen tavoite on kehittää yhteistyömalli, jossa Kansalliskirjasto toimii kansallisena ISNI-koordinaattorina. Keskeistä on myös varmistaa, että ISNI-palvelu ja siihen liittyvä kansallinen nimitietokanta ovat näkyvästi esillä julkishallinnon metatietoarkkitehtuurisuunnitelmassa, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Päällekkäistyön poistamiseksi ja kokonaiskustannusten leikkaamiseksi pyritään nimiauktoriteettitietojen ylläpidossa käyttämään mahdollisimman kattavasti hyväksi kaikkia olemassa olevia merkittäviä auktoriteettitietovarantoja kuten kansallisbiografiaa, hakemistoja, nimiontologioita sekä muiden muistiorganisaatioiden ja tekijänoikeusjärjestöjen tallentamia tietoja.

ISNI-hankkeen tavoite on aloittaa hankevaiheen toteutus vuonna 2013 ja siirtyä pysyvään toimintaan vuoden 2014 aikana.

ISNI ja ORCID

ISNI-tunnus on tekijänoikeusjärjestöjen hanke, kun taas suuret tieteelliset kustantajat edistävät oman ORCID (Open Researcher and Contributor ID) -tunnisteen käyttöä. ORCID on kuitenkin yhteismitallinen ISNI:n kanssa. ORCID-tunnukset ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin ISNI:t. Kansainvälinen ISNI-keskus varaa osan ISNI-tunnisteavaruudesta ORCID-tunnuksille.

Lisätietoa

Itse standardia on kuvattu tarkemmin Juha Hakalan artikkelissa Tietolinjan numerossa 1/2010 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005211890)

Kirjoittajan yhteystiedot

Maarit Huttunen, suunnittelija
Kansalliskirjasto / Tutkimuskirjastopalvelut
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: maarit.huttunen [at] helsinki.fi

Theme by Anders Norén