MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyys

Elina Late
Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimus

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301288

 

Artikkeli on osa opiskelija Elina Laten Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitokselle laatimaa esseetä Kirjastojen tarjoamien verkkopalveluiden evaluointi, 7.4.2008

Johdanto

Digitaaliset kirjastot ovat tuoneet kirjastoille uusia haasteita. Digitaalisten kirjastojen perustaminen ja ylläpito on kallista ja riskialtista. Riskialttiiksi digitaalisten kirjastojen perustamisen tekee se, että ne ovat vielä melko kehittymättömiä ja kirjastoilla on melko vähän tietoa siitä, miten asiakkaat toimivat verkkopalveluympäristössä. Kirjastot ovat etääntyneet käyttäjistään verkkopohjaisten palvelujen myötä. Asiakkaat toimivat verkkopalveluissa itsenäisesti, eivätkä kirjastot eivät enää välttämättä tiedä mitä asiakkaat tarvitsevat ja arvostavat. Uuden palvelun menestyksestä ei siis ole takeita. Kirjastot eivät kuitenkaan ole ainoita tahoja, jotka tarjoavat asiakkailleen erilaisia verkkopalveluja. Tämä vaikeuttaa tilannetta entisestään, sillä on epäselvää miten asiakkaat suhteuttavat kirjastojen palvelut esimerkiksi ilmaisiin hakukoneisiin, kuten Google Scholariin. Näiden seikkojen vuoksi kirjastojen on seurattava asiakkaidensa käyttäytymistä ja luotava strategioita verkkopalvelujensa kehittämiseen. Kirjastojen on myös tehtävä itselleen selväksi omien ja verkosta vapaasti saatavilla olevien palvelujen suhde esimerkiksi opetuksessa.

Tässä artikkelissa esittelen Uppsalan yliopistossa tehdyn MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyystutkimuksen ja sen keskeiset tulokset (Nygren, Haya & Widmark 2006).

Tutkimuksen tausta ja toteutus

Nygren, Haya ja Widmark (2006) tutkivat ja vertailivat MetaLib-pohjaisen hakukoneen (Samsök) ja Google Scholarin käytettävyyttä. Käytettävyys määriteltiin ISO 9241 -standardin mukaan. Tutkimus toteutettiin Uppsalan yliopistossa ja tutkimuksen kohteena olivat lopputyötään valmistelevat opiskelijat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kognitiivisia prosesseja heidän etsiessään MetaLibin ja Google Scholarin avulla tietoa lopputyötään varten. Tutkimuksessa selvitettiin myös opiskelijoiden tyytyväisyyttä näihin välineisiin. Näiden tavoitteiden lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan hakuprosesseissa ilmeneviä ongelmia sekä selvittämään millainen vaikutus koulutuksella on välineiden käyttöön. Myös MetaLibin ja Google Scholarin positiivisia ja negatiivisia puolia pyrittiin tunnistamaan. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 8-9.)

Tutkimuksessa pyrittiin luomaan asetelma, joka vastasi mahdollisimman hyvin tosielämän tilannetta (ecological validity), jolloin myös tulokset olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia. Opiskelijoiden tehtävänä oli etsiä relevantteja artikkeleja lopputyötään varten. Tutkimuksessa oletettiin, että mitä enemmän opiskelijat löysivät artikkeleja, sitä parempi oli haun lopputulos. Artikkelit, jotka löytyivät vertaisarvioiduista lehdistä, paransivat haun lopputulosta. Tutkimuksessa käytettiin Tukholman yliopiston aineistoja, jotka eivät olleet suurimmalle osalle opiskelijoista ennalta tuttuja. (Emt. 8-10.)

Tutkimukseen osallistui yhteensä 32 opiskelijaa kauppatieteiden, tietotekniikan, viestinnän ja oikeustieteen aloilta. Puolet opiskelijoista oli miehiä ja puolet naisia. Opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään, joista toiselle annettiin 45 minuutin koulutus molemmista hakukoneista. Kaikki opiskelijat käyttivät molempia hakukoneita, kumpaakin 20 minuutin ajan. Opiskelijoita neuvottiin tallentamaan kaikki löytämänsä relevantit dokumentit kansioon. Puolet opiskelijoista aloitti haut MetaLibillä ja puolet Google Scholarilla. Hakukoneen käytön jälkeen opiskelijat vastasivat kyselyyn, johon sisältyi väittämiä sekä avovastauksia. Tämän jälkeen tilanne toistettiin toisella hakukoneella. Tutkimuksessa käytettiin myös havainnointia. Tilanteet videoitiin, äänitettiin ja käyttäjien toimet, kuten hiirenliikkeet tallennettiin. (Emt. 10–12.)

Tulosten analyysissä opiskelijoiden tallentamien dokumenttien määrät, keskiarvot ja varianssit laskettiin. Dokumentit luokiteltiin sen mukaan olivatko ne vertaisarvioituja lehtiartikkeleja, konferenssijulkaisuja, opiskelijoiden töitä, muita lehtiartikkeleja, tutkimusraportteja tai muita, kuten opinnäytteitä tai e-kirjoja. Kyselylomakkeessa olleet avovastaukset luokiteltiin teemoittain. Havainnoinnista saaduista tiedoista etsittiin käyttöongelmia ja opiskelijoiden antamia suullisia kommentteja. (Emt. 14.)

Tutkimuksessa laskettiin kuinka paljon aikaa sattumanvaraisesti valitulta 16 opiskelijalta vei kukin (yhteensä 7) tiedonhaun vaihe. Tiedonhaun vaiheiksi määriteltiin haun aloitus, haun muotoilu, tuloslistan selailu, viitetietojen katselu, kokotekstin selailu, kokotekstin tallentaminen ja navigointi (sisältää kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin liittyvän navigoinnin). Tämän lisäksi laskettiin kuinka monta kertaa jokainen tiedonhaun vaihe suoritettiin. Näitä lukuja vertailtiin toistensa ja eri ryhmien (MetaLib/Google Scholar koulutus/ei koulutusta) välillä. (Emt. 14–15.) Tässä työssä Google Scholariin viitataan myös Google-nimeä käyttämällä.

Tulokset

Tallennettujen artikkelien määrä ja siihen vaikuttavat tekijät

Opiskelijat tallensivat keskimäärin 2,72 artikkelia Googlesta ja 1,32 artikkelia MetaLibistä. Suurin osa artikkeleista oli englanninkielisiä ja vain pieni osa ruotsinkielisiä. Yleisesti ottaen opiskelijoilla oli enemmän kokemusta Google Scholarin kuin MetaLibin käytöstä. Vain kolme opiskelijaa oli käyttänyt MetaLibiä muutaman kerran aiemmin. Noin 20 opiskelijaa oli käyttänyt Googlea muutaman tai useita kertoja aiemmin. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 16–21.)

Opiskelijat, joille oli ennen hakua annettu käyttökoulutusta, tallensivat 30 % enemmän artikkeleja Googlesta ja 150 % enemmän artikkeleja MetaLibistä. Koulutus vaikutti erityisesti ruotsinkielisten artikkelien löytämiseen. Ne, jotka eivät olleet saaneet koulutusta, eivät tallentaneet yhtään ruotsinkielistä artikkelia MetaLibistä. (Emt. 16–19.)

Miehet tallensivat noin kaksi kertaa enemmän artikkeleja kuin naiset. Koulutus näytti vaikuttavan enemmän naisten tallentaminen artikkelien määrään kuin miesten. Koulutuksen saaneet naiset tallensivat yli kaksi kertaa enemmän artikkeleja Googlesta, kuin naiset, jotka eivät olleet saaneet koulutusta. Koulutus ei vaikuttanut juuri lainkaan miesten tallentamien artikkelin määrään Googlesta. Tämä voi johtua siitä, että miehillä oli hieman enemmän kokemusta Googlesta, kuin naisilla. Naisilla näytti taas olevan hieman enemmän kokemusta MetaLibistä. Näin ollen eniten artikkeleja tallensivat koulutusta saaneet miehet Google Scholarista. Vähiten artikkeleja tallensivat naiset, jotka eivät olleet saaneet koulutusta MetaLibistä. (Emt. 17–18.)

Tallennettujen artikkelien tyypit

Noin 36 % Googlen ja 42 % MetaLibin kautta tallennetuista artikkelista oli peräisin vertaisarvioiduista tieteellisistä lehdistä. Noin 20 % molemmilla välineillä haetuista artikkeleista oli konferenssijulkaisuja. Opiskelijat löysivät ainoastaan Googlen avulla opiskelijoiden töitä (18,4 % tallennetuista). MetaLibin kautta tallennetuista artikkeleista lähes 30 % ja Googlen kautta noin 10 % oli muista kuin tieteellisistä lehdistä. Googlen kautta tallennetuista dokumenteista noin 13 % ja MetaLibin kautta noin 5 % oli tutkimusraportteja. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 19.)

Googlen osalta koulutus kaksinkertaisti löydettyjen vertaisarvioitujen artikkelien määrän. Myös konferenssijulkaisujen määrä kasvoi. Sen sijaan koulutus vähensi Googlen avulla löydettyjen opiskelijoiden töiden, muiden lehtien sekä tutkimusraporttien määrää. MetaLibin osalta koulutus ei vaikuttanut vertaisarvioitujen lehtien määrään ja se lisäsi ainoastaan muiden (ei tiede) lehtien määrää. Koulutus vähensi MetaLibin avulla löydettyjen konferenssijulkaisujen ja tutkimusraporttien määrää. Eniten vertaisarvioituja lehtiä tallensivat ne, jotka käyttivät Google Scholaria, ja olivat saaneet sen käyttöön koulutusta (noin 46,9 % artikkeleista). (Emt. 19.)

Opiskelijoiden kokemukset MetaLibistä ja Google Scholarista

Molempien välineiden osalta opiskelijoiden saama kokonaisvaikutelma oli melko neutraali. Saatu kokonaisvaikutelma Google Scholarista oli kuitenkin jonkin verran positiivisempi. Hieman suurempi osa opiskelijoista aikoi myös suositella kollegoilleen Google Scholarin kuin MetaLibin käyttöä. Ne, jotka olivat saaneet koulutusta välineiden käyttöön, olivat valmiimpia suosittelemaan niitä kollegoilleen. Google Scholar oli myös useamman opiskelijan valinta tulevaisuudessa käyttämäkseen hakukoneeksi. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 22–38.)

Google Scholar osoittautui opiskelijoiden mielestä helppokäyttöisemmäksi. Asenteet MetaLibin helppokäyttöisyyttä kohtaan olivat melko neutraaleja. MetaLibin osalta ne, jotka olivat saaneet koulutusta, pitivät sitä helppokäyttöisempänä. MetaLibin käyttö vaati suuremman osan mielestä opastusta. Ne, jotka olivat saaneet koulutusta, ymmärsivät paremmin MetaLibin kompleksisuuden ja uskoivat tarvitsevansa jopa enemmän opastusta kuin ne, jotka eivät olleet saaneet lainkaan koulutusta. (Emt. 25–40.)

Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että oli löytänyt lopputyönsä kannalta relevanttia materiaalia. Googlea käyttämällä opiskelijat kokivat löytäneensä paremmin relevanttia aineistoa. MetaLibin osalta ne, jotka olivat saaneet koulutusta, kokivat löytäneensä enemmän relevanttia aineistoa verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet koulutusta. Googlea käyttämällä opiskelijat kokivat kuitenkin joutuneensa käymään läpi useampia epärelevantteja artikkeleita. Ne, jotka olivat saaneet Googlen käyttöön koulutusta, kokivat joutuvansa käymään läpi jopa useampia epärelevantteja dokumentteja kuin ne, jotka eivät olleet saaneet koulutusta. (Emt. 27–42.)

Avovastauksissa Google sai positiivista palautetta erityisesti helppokäyttöisyydestä ja käyttöliittymän tuttuudesta. Myös tulosten suuri määrä, nopeus ja monikielisyys tulivat esille avovastauksissa. Negatiivista palautetta Google sai erityisesti tulosten liian suuresta määrästä. Opiskelijat kokivat, että haku oli liian lavea ja se tuotti liikaa epärelevantteja tuloksia. Opiskelijat myös moittivat Googlea siitä, että linkit eivät aina johtaneet suoraan artikkeleihin. Muutamat myös kaipasivat artikkelien tiivistelmiä ja epäilivät toisinaan Googlen avulla löytyneen tiedon luotettavuutta. (Emt. 43.)

MetaLibiä kiiteltiin avovastauksissa aineistojen laajuudesta ja organisoinnista, tulosten korkeasta relevanssista ja tulosten esitystavan selkeydestä. Avovastauksissa tuli myös esiin, että opiskelijat pitivät hakujen muokkaus- ja monihakuominaisuuksista. Eniten MetaLib sai negatiivista palautetta käyttöliittymän sekavuudesta. Monet pitivät MetaLibiä vaikeakäyttöisenä, eivätkä opiskelijat aina saavuttaneet mitään tuloksia. Opiskelijat kokivat, että MetaLibin käyttö vaati koulutusta. Muita negatiivisia puolia olivat kielirajoitteet, tekniset ongelmat ja toiminnallisuus. (emt 44.)

Tiedonhaun eri vaiheiden määrä ja niihin käytetty aika

Käyttäessään Google Scholaria opiskelijoiden aikaa vei eniten tuloslistojen ja kokotekstien selailu. Näiden lisäksi hakujen muotoiluun sekä navigaatioon käytettiin melko paljon aikaa. Koulutus laski Googlen osalta jonkin verran tai melko paljon kaikkiin muihin vaiheisiin paitsi kokotekstien selailuun, artikkelien tallentamiseen ja navigaatioon käytettyä aikaa. MetaLibiä käytettäessä navigointi vei ehdottomasti eniten aikaa. Näytti siltä, että opiskelijan oli vaikea löytää viitetiedoista linkki artikkelin kokotekstiin. Myös hakujen muotoiluun sekä tuloslistojen ja viitetietojen selailuun käytettiin jonkin verran aikaa. Koulutus vähensi kaikkiin muihin paitsi tuloslistojen selailuun käytettyä aikaa. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 46–48.)

Verrattaessa Googlea ja MetaLibiä huomattiin, että Googlea käyttämällä haun aloitus, viitetietojen selailu ja navigointi vei vähemmän aikaa. Navigointiin käytettiin lähes kolme kertaa enemmän aikaa MetaLibissä kuin Googlessa. MetaLibissä opiskelijat käyttivät noin kolme kertaa vähemmän aikaa tuloslistojen ja kokotekstien selailuun. (Emt. 48.)

Suurin ero Googlen ja MetaLibin välillä oli, että Googlessa opiskelija tutki keskimäärin 81 kokotekstiä ja MetaLibissä vain 11. Googlella suoritetuista hauista 97 % ja MetaLibillä vain 52 % tuotti uuden tuloslistan. Kun haun tuloksena ei ollut uutta tuloslistaa, haku oli epäonnistunut tai katkaistu. Opiskelijat, jotka eivät saaneet koulutusta, päätyivät kaksi kertaa useammin nollatuloksiin hauissaan. Suurimpia syitä tähän olivat kieliongelmat sekä hakujen muotoiluongelmat. Lähes 50 % nollatuloksista oli tehty ruotsinkielellä. MetaLibissä ei ollut tutkimuksen aikaan tarjolla ruotsinkielistä tietokantaa, jolloin ruotsinkielen käyttö johti nollatulokseen. Käyttäessään MetaLibiä opiskelijat tekivät monisanahaut fraasihakujen tapaan, joka myös usein johti nollatulokseen. Opiskelijat eivät ymmärtäneet AND-operaattoreiden käyttöä vaan muotoilivat haut samoilla periaatteilla kuin Googlea käyttäessään. (Emt. 49–51.)

Googlessa 73 % valituista artikkeleista johti kokotekstin selailuun. MetaLibin osalta näin oli vain 21 % tapauksista. Jos valinta ei johtanut kokotekstin selailuun, syynä oli yleensä se, että artikkelia ei ollut saatavilla tai että opiskelija ei päässyt viitetiedoista kokotekstiin. Googlea käyttäneet tallensivat 25 % katsomistaan artikkeleista ja MetaLibiä käyttäneet 64 %. Koulutus vaikutti erityisesti MetaLibin käyttäjiin. Ne, jotka olivat saaneet koulutuksen, selailivat useampia tuloslistoja ja kokotekstejä. Tallennettujen artikkelien määrän osalta koulutus vaikutti ainoastaan Googlea käytettäessä. Koulutuksen saaneet tallensivat Googlesta yli kaksi kertaa enemmän artikkeleja. (Emt. 50.)

Käytettävyys

Käytettävyyttä tutkittiin havainnoinneista saatujen tietojen (videointi jne.) sekä opiskelijoiden kyselyissä antamien kommenttien avulla. Käytettävyyttä tutkittiin jokaisessa tiedonhaun vaiheessa. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 51–52.)

Google Scholar tarjoaa aktiivisesti vain yhtä hakumahdollisuutta. Muut hakuvaihtoehdot (advanced search) on sijoitettu huomaamattomasti. Osa opiskelijoista piti tästä, mutta osa olisi halunnut rajata hakuaan esimerkiksi tiettyihin tietokantoihin. Ne, jotka käyttivät Googlessa niin sanottua tarkkaa hakua, kohtasivat ongelmia kenttien merkitysten ymmärtämisen ja hakujen rajausten kanssa. MetaLibissä hakija joutuu heti valitsemaan käyttämänsä hakutavan ja sen mihin tietokantoihin haku kohdistetaan. Opiskelijat kokivat tämän hankalaksi, eivätkä aina osanneet valita käyttöönsä oikeita tietokantoja. (Emt. 52.)

Googlea käyttäessään opiskelijat hyötyivät siitä, että Google tarjosi vaihtoehdon väärinkirjoitetuille sanoille. Myös MetaLibin käyttäjät kaipasivat tätä toimintoa. Googlea käyttäessään opiskelijat tekivät monesti useita hakuja yhtä aikaa tai peräkkäin avaamalla useita ikkunoita. MetaLibissä tämä oli hankalaa, sillä selailu eri tuloslistojen välillä ei ollut yksinkertaista. (Emt. 52–53.)

Google Scholar tuotti tuloslistat nopeasti, kun taas MetaLibin käyttäjien täytyi odottaa, että kone teki haun jokaiseen tietokantaan erikseen. Opiskelijat eivät aina jaksaneet odottaa MetaLibin hakua loppuun asti vaan keskeyttivät sen jonkin ajan kuluttua. Tällöin koko haku keskeytyi eivätkä opiskelijat päässeet selailemaan edes niitä aineistoja, jotka kone oli jo löytänyt. Myös tuloslistojen esitystavat erosivat hakukoneiden välillä. Google esittää aina vain yhden tuloslistan, mutta MetaLib tarjoaa tuloslistat jokaisen tietokannan osalta erikseen. Tällöin hakijan piti valita mitä listaa katsoo ensiksi. Tuloksia oli mahdollista katsoa myös yhtenä listana. MetaLibissä navigointiin käytetty aika kasvoi kun opiskelijat selailivat eri tuloslistoja. Ylipäätään navigointi oli MetaLibissä ongelmallista, sillä takaisinpäin selaus ei aina toiminut. (Emt. 53–54.)

Osa Googlen käyttäjistä oli sitä mieltä, että tuloslista antoi kattavan kuvan haun tuloksista. Joidenkin mielestä linkkien kuvailutekstit olivat kuitenkin liian pitkiä tai toisaalta liian lyhyitä antaakseen riittävän kuvan artikkelin sisällöstä. Googlessa opiskelijat hyötyivät siitä, että he näkivät mitä linkkejä he olivat jo aiemmin käyttäneet hauissaan. Googlen osalta opiskelijat toivoivat, että jo linkistä selviäisi johtaako se artikkelin kokotekstiin vai ei. MetaLibissä linkki tuloslistassa johtaa aina viitetietoihin. Opiskelijoilla oli ongelmia löytää viitetiedoista linkki joka johti kokotekstiin. SFX-linkki ei ollut opiskelijoiden mielestä ilmeinen vaihtoehto. Monet opiskelijat, jotka eivät olleet saaneet koulutusta MetaLibin käyttöön, kokeilivat lähes kaikkia muita vaihtoehtoja paitsi SFX-linkkiä. MetaLibin käyttäjien oli myös välillä hankalaa löytää takaisin tuloslistaan katsottuaan jotakin artikkelia tarkemmin. Tämä johti usein uusiin hakuihin. (Emt. 53–54.)

Johtopäätökset

Opiskelijat olivat melko neutraaleita kommentoidessaan kumpaakin hakukonetta. Tämä saattoi johtua siitä, että tutkimustilanne antoi ymmärtää, että hakukoneita vertailtiin toisiinsa, jolloin opiskelijat halusivat olla kohteliaita ja sanoa molemmista niin positiivisia kuin negatiivisiakin puolia. Tulosten yleistettävyyttä huononsi se, että kirjastot voivat muokata käytössään olevaa MetaLib-käyttöliittymää, jolloin käyttöliittymät eri kirjastojen välillä voivat olla hyvinkin erilaisia. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 55–59.)

Kyselyn tulokset osoittivat, että opiskelijat eivät olleet erityisen innoissaan kummastakaan hakukoneesta. Kuitenkin Google Scholariin oltiin tyytyväisempiä kuin MetaLibiin. Koulutuksella oli positiivinen vaikutus kummankin hakukoneen käyttöön. MetaLibin osalta koulutuksen saaneet opiskelijat pääsivät nopeammin hakukoneen käytössä alkuun. Koulutuksesta huolimatta opiskelijoilla on vaikeuksia MetaLibin käytössä. Google Scholaria käyttäneet koulutuksen saaneet opiskelijat tallensivat enemmän artikkeleja ja erityisesti vertaisarvioitujen artikkelien määrä kasvoi. Myös sukupuolten välillä havaittiin eroja, sillä miehet tallensivat huomattavasti enemmän artikkeleja kuin naiset. Googlen osalta tämä saattoi johtua siitä, että useammilla miehillä oli kokemusta Google Scholarin käytöstä. Ylipäätään miehillä epäiltiin olevan paremmat tietotekniset taidot kuin naisilla. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että sukupuolten välisiä eroja ei tule yleistää tutkimuksen otoksen ulkopuolelle otoksen pienestä koosta johtuen. (Emt. 55–60.)

MetaLibissä havaittiin kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin opiskelijoiden oli vaikeaa käyttää MetaLibiä, jolloin he saivat paljon nollatuloksia. Toiseksi opiskelijoiden oli vaikea päästä tuloslistasta artikkelien kokoteksteihin. MetaLibissä annetut ohjeet eivät olleet tarpeeksi selkeitä ja käyttöliittymä oli liian vaikea. Positiivista palautetta MetaLib sai aineistojen kattavuudesta ja tulosten organisoinnista kategorioihin. Google Scholarin osalta suurimmat ongelmat koskivat epärelevanttien tulosten määrää. Opiskelijat myös moittivat sitä, että he eivät olleet varmoja siitä mihin mikin linkki viitetiedoissa johti. Haku ei ollut tarpeeksi tarkka, jolloin tuloslistoista tuli pitkiä ja epätarkkoja. Positiivista palautetta Google Scholar sai helppokäyttöisyydestä ja tuttuudesta. Vaikka toisaalta epätarkkaa hakua moitittiin, toisaalta opiskelijat kiittelivät tulosten määrää ja haun laajuutta. (Nygren, Haya & Widmark 2006, 59–61.)

Vaikka tutkimusta ei oltu tarkoitettukaan kahden hakukoneen kilpailuksi, Google Scholar sai paremmat arviot kaikilla mittareilla. Vaikka MetaLib tarjoaa teoriassa enemmän valittuja aineistoja, käytännössä tämä ei kuitenkaan toiminut. Tutkimuksen tulokset kyseenalaistivat MetaLibin paremman kattavuuden. Käyttöliittymän puutteet ja hakutapa kertoivat siitä, että opiskelijat eivät käyttäneet MetaLibiä tehokkaasti. Tutkijat kysyvätkin: ovatko kirjastonhoitajat puolueellisia MetaLibin suhteen? (Emt. 55.)

Tutkimukseen osallistuvat opiskelijat olivat nuoria ja kasvaneet Internetin aikakaudella ja tottuneet käyttämään Googlea päivittäin. Heidän hakutottumuksistaan huomasi Googlen vaikutuksen, joka myös muokkasi heidän odotuksiaan molemmista hakukoneista. Google sallii väärinkirjoitukset ja ehdottaa hakijalle sanan oikeaa kirjoitusmuotoa. Vastaavaa toimintoa ei ole MetaLibissä. Google oli huomattavasti MetaLibiä nopeampi. Tästä syystä opiskelijat jaksoivat tehdä Googlella useampia hakuja, koska tuloksia ei tarvinnut odottaa kauaa. Opiskelijat olivat tottuneet Googlen sanahakuun, jolloin he kohtasivat ongelmia MetaLibin kanssa. Googlessa hakijan ei tarvitse erotella sanoja operaattoreilla, kuten MetaLibissä. Google tarjoaa linkin suoraan artikkelin kokotekstiin, kun taas MetaLibissä kokotekstiin pääsee ainoastaan viitetietojen kautta. Googlen käyttäjien ei tarvitse tietää eri tietokantoja ja niiden sisältöjä sillä kone hakee automaattisesti kaikista käytössä olevista tietokannoista. MetaLibissa haku ohjataan eri tietokantojen kautta, jolloin hakijan täytyy tietää mistä tietokannasta hänen kannattaa tietoa hakea. (Emt. 56.)

Osa käyttäjistä haluaa tietää tarkalleen mitä ja millaisin välinen on tekemässä, kun taas toiset haluavat vain saada hyviä tuloksia. Nämä erot käyttäjien välillä herättivät filosofisen kysymyksen: pitäisikö välineiden monimutkaisuus niin sanotusti piilotta (Google) vai tuoda esille (MetaLib) ja antaa käyttäjien itse kontrolloida systeemejä? Tutkijat päätyvät ratkaisuun, että massoille suunnatuissa palveluissa monimutkaisuus voidaan piilottaa, mutta jos kohdejoukkona ovat spesialistit, käyttäjille tulisi antaa enemmän valtaa kontrolloida systeemiä. (Emt. 56–57.)

Monimutkaisesta, massoille suunnatusta systeemistä tutkijat ottavat esimerkkinä iTune Music Storen. Sen avulla miljoonat ihmiset voivat ladata musiikkia, videoita ja e-kirjoja helposti huolimatta sen monimutkaisuudesta. Tullakseen iTunesin kaltaiseksi palveluksi MetaLibin on muututtava. On todennäköistä, että Google Scholarin tapaiset palvelut tulevat kehittymään tulevaisuudessa, jolloin myös MetaLibin täytyy kehittyä pysyäkseen helpommin käytettävien palvelujen perässä. (Emt. 57–58.)

Kumpikaan hakukoneista ei kuitenkaan osoittautunut ideaaliksi opiskelijoiden ensimmäiseksi hakukoneeksi. Tutkijat suosittelevat MetaLibin hakuominaisuuksien kehittämistä Googlen kaltaisiksi. Myös muun kuin englanninkielisen materiaalin löytämistä tulisi helpottaa kertomalla suoraan mistä kotimaista materiaalia löytyy. Kirjastojen tulisi rakentaa valmiiksi tietokannoista melko laajoja kokonaisuuksia joihin opiskelijat voisivat kohdistaa ”Googlemaisia” pikahakuja. Tutkijoiden mielestä kirjastojen ei myöskään pitäisi sivuuttaa Google Scholar -hakukonetta koulutuksessa, eikä olettaa, että Google on tarpeeksi yksinkertainen käytettäväksi ilmankin koulutusta. (Emt. 61–65.)

Lähdeartikkeli

Nygren, E., Haya, G., Widmark, W. (2006). Students experience of MetaLib and Google Scholar. Report to BIBSAM. Stockholm University Library. Saatavilla: http://www.diva-portal.org/su/abstract.xsql?dbid=1264. 20.3.2008

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Elina Late, opiskelija
Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimus
Email: elina.late(at)uta.fi