RDA – uusi luettelointistandardi

Käyttäjän tarpeet kuvailutietojen lähtökohdaksi

Marjatta Autio-Tuuli
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905201529

 

RDA Resource Description and Access on uusi luettelointistandardi, joka pohjautuu anglo-amerikkalaisiin luettelointisääntöihin AACR2:een (Anglo-American Cataloguing Rules), ja jonka se korvaa ilmestyttyään syksyllä 2009.

AACR2 on ollut laajalti käytössä muuallakin kuin englanninkielisissä maissa. Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osa perustuu AACR2:een. Kuvailusääntöjen osalta molemmat pohjautuvat ISBD (International Standard for Bibliographic Description) standardiin, joten Suomessa käytetyt luettelointistandardit ovat pitkälle yhtenevät AACR2:n kanssa.

RDA on syntynyt laajan yhteistyön tuloksena. RDA:n kehittämisestä on vastannut Joint Steering Committee (JSC) for Development of RDA. Ryhmä on konsultoinut laajalti eri asiantuntijatahoja, myös kirjastoalan ulkopuolisia, standardia koskevissa kysymyksissä.

Tavoitteena on saada uusi standardi kansainväliseen käyttöön.

Miksi uusi standardi?

Luettelointiympäristö on muuttunut. Luettelointisäännöt eivät enää vastanneet julkaisumaailman todellisuutta. Kirjastojen aineistot ovat monipuolistuneet, kuvailun kohteet monenlaisia. Siksi säännöt eivät voi olla tapauskohtaisia, vaan niiden täytyy pohjautua yleisiin periaatteisiin, joita voidaan soveltaa kaikentyyppisten aineistojen kuvailuun – myös uusiin julkaisumuotoihin, joita ei osata ennakoida.

Säännöissä ei myöskään huomioitu riittävästi digitaalisia aineistoja eikä digitaalista toimintaympäristöä. Tiedot tuotetaan digitaalisena verkkoon, käyttäjä hakee tietoja verkkoympäristössä.

Verkkoympäristö on myös antanut uusia mahdollisuuksia yhteistyölle, paitsi kirjastojen väliselle yhteistyölle, myös muiden yhteisöjen kesken. Kirjastot, museot ja arkistot tekevät yhteistyötä saattamalla kokoelmiaan yhteisen käyttöliittymän kautta haettavaksi, kuten Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke Suomessa. Kirjastot, kirjakaupat, kirjakustantajat, koko julkaisuala on kiinnostunut samoista aineistojen kuvailutiedoista. Valmista metadataa voidaan hyödyntää puolin ja toisin. Yhteensopivilla standardeilla voidaan edistää yhteistyötä, josta kaikki osapuolet hyötyvät.

Lisäksi uusia metadataformaatteja kehitetään ja otetaan käyttöön. Luettelointisäännöt eivät voi olla sidottuja tiettyyn tallennusformaattiin, esim. Marc21:een.

Uusi lähestymistapa luettelointiin – lähtökohtana käyttäjä

Käyttäjä ja käyttäjän tarpeiden ottaminen huomion keskipisteeksi on ollut RDA:n kehittämisessä keskeinen periaate.

Uudessa standardissa jäykät säännöt korvataan teoriaan perustuville, suuntaa antaville ohjeille, joita voidaan soveltaa laajemmin kaikentyyppisten aineistojen kuvailuun, ja joiden lähtökohtana on käyttäjän tarpeet löytää ja saada tietoa ja aineistoja. RDA rakentuu aikaisempien luettelointisääntöjen vahvuuksille, mutta tuo erilaisen lähestymistavan aineistojen kuvailuun.

Ohjeet pohjautuvat periaatteisiin, jotka ohjaavat, eivät sääntöihin jotka rajoittavat. Aineistojen kuvailuun tuodaan selkeyttä ja johdonmukaisuutta, kun seurataan loogista päättelyketjua, viitekehyksenä tiedonmallinnuksen teoria FRBR (Functional Requirement of Bibliographic Description) ja FRAD (Functional Requirements of Authority Data) -käsitemallit.

FRBR & FRAD muodostavat RDA:n teoreettisen pohjan (myöhemmässä vaiheessa täydentyy FRSAD Functional Requirements of Subject Authority Data -käsitemallilla). Tätä tiedon mallinnusta varten on analysoitu miten kirjastoluettelon/tietokannan sisältämää bibliografista tietoa ja auktoriteettitietoa käytetään. Se esittää käsitemallin, joka määrittelee käyttäjän mielenkiinnon kohteet, entiteetit (teos, teoksen eri ekspressiot, henkilöt, yhteisöt jne.), näitä kuvailevat tiedot, attribuutit, sekä näiden keskinäiset suhteet. Tämä entiteetti-relaatio-malli nostaa esiin tietueen sisältämän tiedon suhteessa siihen mitä käyttäjä tarvitsee. Käyttäjän tarpeet on tiivistetty seuraaviin: löytää, tunnistaa, valita ja saada käyttöön tietoa ja aineistoja. Lisäksi käyttäjällä tulee olla mahdollisuus navigoida laajoissa tietokannoissa entiteettien välille luotujen suhteiden avulla. Se on muuttanut luetteloinnin näkökulmaa luetteloijasta, joka näkee tietueen muusta irrallisena, käyttäjään joka etsii tietueita laajan tietokannan tai luettelon kontekstista.

FRBR & FRAD on nostanut esiin kuvailu- ja hakutieto-ohjeiden merkityksen käyttäjälle. Niiden avulla luodaan edellytyksiä aineistojen ja niiden sisältöjen löytyvyydelle ja saatavuudelle. Tämän mukaisesti tuodaan esille sisältöjä, eikä ohjeita määrittele niinkään julkaisumuodot tai tallennusmuodot.

RDA keskittyy sisältöön

RDA on sisältöstandardi, ei näyttöstandardi eikä metadataskeema.

RDA sisältää ohjeita siitä, mitkä ovat aineistojen kuvailussa annettavat tiedot, joita käyttäjä kaikkein todennäköisimmin tarvitsee. Lisäksi se määrittelee mitä aineistojen, henkilöiden ja yhteisöjen välisiä suhteita kuvataan. Standardi ei sisällä ohjeita miten tiedot esitetään. Se on riippumaton näyttökäytännöistä. RDA on sovellettavissa eri metadataformaatteihin. (mm: Dublin Core, MARC21, MODS.)

Irtisanoutumisella tallennus- ja näyttötavoista luodaan edellytyksiä joustavalle tietojen vaihdolle sekä uudelleenkäytölle uusissa yhteyksissä, myös muille kuin kirjastoille. Vaikka RDA on tarkoitettu ensisijaisesti kirjastojen käyttöön, standardia varten on pyydetty asiantuntemusta museoilta, arkistoilta, kustantajilta, kirjavälittäjiltä ym., jotta se olisi linjassa kyseisten yhteisöjen käyttämien metadatastandardien kanssa. Esimerkiksi standardin julkaisumuotoa, tallennusmuotoa kuvaavat termit ovat yhdenmukaiset kustantajien käyttämän ONIX-standardin kanssa. Kustantajilta saatua tietoa ei tarvitse näiltä osin muokata eikä editoida.

RDA:n ominaisuuksia

RDA:n tavoitteena on tuottaa tietueita, jotka auttavat käyttäjää saamaan sen aineiston tai aineistojoukon, joita he tarvitsevat. Kuten aiemmin on mainittu tietueet nähdään käytettäviksi suuren tietokannan kontekstissa.

Elementit tallennetaan siten, että hakutulosjoukot ryhmittyvät mielekkäällä tavalla. Entiteettien välisten suhteiden luonnetta on selkeytetty. Hakukoneet voivat ryhmitellä hakutuloksia näiden mukaisesti ja esittää ne näytöissä niin, että käyttäjä voi helposti valita ja edelleen rajata hakutulosjoukosta aineistot, joista on kiinnostunut. (Järjestelmäsuunnittelijoille tämä tuo haasteita kehittää näyttöjä ja hakujärjestelmiä, jotka hyödyntävät näitä mahdollisuuksia.)

RDA on web-pohjainen työkalu. Sitä voidaan helposti laajentaa käsittämään uusia aineistoja, joita ei vielä osata ennakoida.

RDA muodostuu periaatepohjaisista ohjeista, jotka märitellään suhteessa käyttäjään. Se tekee selväksi teoreettisen pohjan johon ohjeet perustuvat. Se antaa luetteloijalle teoreettisen mallin, minkä pohjalta ratkaisut tehdään. Vaikka tietty tapaus ei olisikaan eksplisiittisesti ilmaistu ohjeissa ja esimerkeissä, luetteloijan on mahdollista tehdä johdonmukaiset ratkaisut periaatteisiin ja teoriaan pohjautuvien ohjeiden perusteella.

Yhteenveto

RDA Resource Description and Access:

  • uusi kuvailu- ja hakutietostandardi, ilmestyy syksyllä 2009
  • suunniteltu digitaaliseen ympäristöön
  • sisältää periaatepohjaiset ohjeet kaikentyyppisten aineistojen kuvailuun
  • sisältöstandardi
  • riippumaton metadataformaateista
  • tavoitteena kansainvälinen käyttö
  • toteuttaa FRBR & FRAD -käsitemallia
  • tarkoituksena että käyttäjä löytää ja saa käyttöönsä tarvitsemaansa tietoa ja aineistoja

RDA:n kotisivu

http://www.collectionscanada.gc.ca/jsc/rda.html

Standardin luonnos

http://www.collectionscanada.gc.ca/jsc/rdafulldraft.html

Kirjoittajan yhteystiedot

Marjatta Autio-Tuuli, kirjastonhoitaja
Kansalliskirjasto / Kulttuuriperinnön kartuttaminen ja kuvailu
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: marjatta.autio-tuuli (at) helsinki.fi

Theme by Anders Norén