Comment allez-vous, Europeana?

Tapani Sainio
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke

Ari Rouvari
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200912102413

 

Euroopan digitaalinen kirjasto, Europeana, on mielenkiintoisessa vaiheessa. Portaalin beta-versio on ollut verkossa vuoden verran ja kesällä 2010 on tulossa uusia ominaisuuksia sisältävä versiojulkistus Europeana Rein. Euroopan komissio järjesti syksyllä 2009 avoimen konsultaation Europeanan tulevaisuudesta, jossa kerättiin Europeanan sisältöön ja hallinnointiin liittyviä mielipiteitä ja ehdotuksia. Vuonna 2011 julkistetaan valmis palvelu Europeana Tonava, jolloin nähdään miten käyttäjien, aineistoa tuottavien organisaatioiden sekä rahoittajien odotukset ovat täyttyneet. Kiinnostava Europeana on suomalaisittain myös siksi, että oma Kansallinen digitaalinen kirjasto etenee osittain samassa aikataulussa ja sisältää muitakin yhtymäkohtia.

Europeana tarjoaa tällä hetkellä viidestä miljoonasta objektista metatiedot ja esikatselukuvat – varsinainen sisältö on aina taustajärjestelmissä. Käyttäjän kannalta ongelmallista on, että sisällön määrä on vielä niin pieni ja valikoima sattumanvarainen. Aineisto on lisäksi maantieteellisesti painottunut siten, että lähes puolet siitä tulee ranskalaisista organisaatioista. Tilanne paranee todennäköisesti seuraavan vuoden sisällä, kun Europeanaa tukevat hankkeet alkavat tuottaa uutta aineistoa. Suomi on mukana näistä hankkeista peräti kuudessa, eli Apenetissa, EuropeanaLocalissa, Athenassa, EuropeanaTravelissa (pääpartneri Suomessa Kansalliskirjasto), European Film Gatewayssa ja Biodiversity Heritage Library for Europessa (pääpartneri Suomessa Viikin tiedekirjasto). Näiden hankkeiden myötä Europeanan aineisto paitsi kasvaa määrällisesti niin myös monipuolistuu; saataville tulee esimerkiksi audiovisuaalista ja luonnontieteellistä aineistoa sekä museoiden ja pienempien organisaatioiden aineistoa.

Metadatan siirto Europeanaan on ollut haasteellista. Toistaiseksi Europeanassa ei vielä ole haravointiominaisuutta vaan aineisto viedään kertavientinä, jolloin aina kun halutaan päivittää aineistoa pitää vanha aineisto poistaa ja tehdä uusi kertavienti.

Europeana käyttää toistaiseksi kuvailuformaattina ESE:ä (Europeana Semantic Elements). ESE on muodostettu Dublin Coresta, johon on lisätty kymmenen lisäkenttää Europeanan tarpeita varten. Europeanan Tonava -versiossa kuvailuformaatti vaihtuu EDM:ksi (Europeana Data Model). EDM:n avulla eri objekteista muodostetaan kokonaisuuksia niiden erilaisiin suhteisiin perustuen. Esimerkiksi siten, että kuva Mona-Liisa -taulusta on suhteessa Leonardo Da Vincin elämästä kertovaan artikkeliin. EDM käyttää tässä DC:n relation -kenttää, mutta epäselväksi on jäänyt miten ja mistä suhteita kuvaavaa metadata saadaan.

Europeanan prototyyppiä kehitetään lopulliseksi palveluksi Europeana v1.0 -projektissa. Sitä rahoitetaan eContentplus-ohjelmasta ja sen toimiaika on 2009 – 2011. Mukana projektissa on aineistontuottajia, järjestöjä, kansallisia portaaleja ja hankkeita. Suomesta mukana on Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, Kansalliskirjasto sekä Svenska Litteratursällskapet. Projektia johdetaan Hollannin kansalliskirjastossa sijaitsevasta Europeana Officesta, jossa työskentelee parisenkymmentä henkeä.

Yksi Europeana-projektin tavoitteista on aggregaattori-verkoston kehittäminen. Aluksi Europeanaan saattoivat lähettää aineistoa yksittäiset organisaatiot, mutta jatkossa sektorikohtaiset hankkeet ja kansalliset portaalit keräävät usealta taholta aineistoa ja välittävät sen keskitetysti Europeanaan. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke tulee olemaan Suomen kansallinen aggregaattori, eli Suomesta välitettävä aineisto keskitetään hallinnollisesti ja teknisesti KDK-asiakasliittymän yhteyteen.

Europeanan kehittämisessä painotetaan aineistojen avointa levittämistä. Tavoitteena on, että kuka tahansa voisi koostaa Europeanassa olevasta aineistoista esimerkiksi tiettyyn teemaan keskittyviä verkkonäyttelyitä tai yhdistää aineistoa muihin verkkopalveluihin ja näin luoda ns. mashup-sovelluksia. Tämä edellyttää monien aineistojen kohdalla luonnollisesti sopimusta oikeuksien haltijoiden kanssa.

Oikeastaan Europeana on paljon enemmän kuin pelkkä portaali. Sen voi nähdä myös alustana tai verkostona, joka sisältöjä ja osaamista levittämällä tavoittelee laajempaa vaikuttavuutta. Europeanan tavoitteena on, että sisältöjen ja teknologian avulla saadaan kehitettyä uusia välineitä ja palveluita kaikkien käyttöön. Aineistoa tuottaville organisaatioille Europeana puolestaan tuottaa lisäarvoa uusien käyttäjien, rikkaamman datan ja julkisuuden muodossa.

Europeanalla on ollut vankka komission poliittiinen ja taloudellinen tuki. Myös monet jäsenvaltiot, kuten Suomi, on ollut voimakkaasti sitoutunut Europeanan tavoitteisiin. Ratkaisevaa Europeanan tulevaisuuden kannalta on, kuinka hyvin se onnistuu täyttämään käyttäjien tarpeet ja odotukset.

Kirjoittajien yhteystiedot

Tapani Sainio, suunnittelija
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke
Email: tapani.sainio(at)fmp.fi

Ari Rouvari, pääsuunnittelija
Kansalliskirjasto
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: ari.rouvari(at)helsinki.fi