Päätöksenteossa tarvitaan tietoa – haastateltavana Markku Laitinen

Koikkalainen R (2022). Päätöksenteossa tarvitaan tietoa – haastateltavana Markku Laitinen.Tietolinja, 2022(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546945

Kirjastoalan tilastointia on Suomessa harjoitettu viimeistään 1910-luvulta lähtien. Aikojen kuluessa tilastoinnin kriteerit ovat muuttuneet, mitä myötä myös esimerkiksi tilastoinnin tavat, laajuus, kohteet ja kerääjät ovat vaihdelleet. ”Tarve tilastoinnille on alusta pitäen ollut sama kuin mitä se on nyt: päätöksenteossa tarvitaan tietoa”, painottaa pitkään korkeakoulukirjastojen yhteistilastointia hoitanut Markku Laitinen.

Haastatteluhetkellä kirjastojen tilastoinnissa eletään jälleen muutosten aikaa. Yleisten kirjastojen tilastoinnista vastaavat aluehallintovirastot (OKM 2022). Korkeakoulukirjastojen yhteistilastointia hoidettiin vuoden 2020 loppuun asti Kansalliskirjastossa. Tuon jälkeen siitä ovat huolehtineet korkeakoulukirjastot itse, ja pidemmän ajan toiminnan tavat ovat hiljalleen muotoutumassa.

Tilastojen luku- ja luontitaidosta

Markku Laitinen on työnsä puolesta nähnyt kirjastotilastoinnissa tapahtuneet muutokset hyvin läheltä ja on vahvasti myös vaikuttanut niihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. ”Tiedon kysyntä ratkaisee, mitä tilastoja organisaatiosta tulee laatia, ja sitä esimerkiksi kirjastoalalla ohjataan kansainvälisin ja kansallisin säädöksin. Lisäksi paikalliset olosuhteet voivat asettaa omia tiedon tarpeitaan ja osa tiedon tarpeista voi olla myös aikaan ja tilastoja tuottavan yksikön tilanteeseen sidottuja. Miten muuten voisi ollakaan?”

Tämänhetkinen tilanne Suomessa saa Laitisen mietteliääksi. ”Tiedonkeruuta ja raportointia on totta kai kehitettävä joustavasti tarpeen vaatiessa”, hän pohtii, ”samaan aikaan on kuitenkin hyvä huolehtia siitä, että organisaation historiallisen tiedon aikasarja säilyy. Historian ja nykytilan tuntemus yhdistettynä tietoon oman alan kehityksestä ja tarpeista ovat perusta, jolta ponnistetaan tulevaisuuteen.”

Markku Laitinen tutkimassa Tatsuo Miyajiman teosta Espoon modernin taiteen museossa EMMASSA.

Kuva 1. Turkulaistaustainen Markku Laitinen tunnetaan ansioistaan kirjastotilastoinnissa. Kuvassa  hän tutkii otetta – ja on sen osa – Tatsuo Miyajiman teoksesta Changing Time With Changing Self, No. 5, 2001. Sky of Time exhibition. Kuva: Jukka Pennanen, 2022.

Tilastojen lukutaito on sekin tärkeä Laitisen mielestä – tilastot välittävät kuvaa vain siitä, mitä ne mittaavat ja mikä on mitattavissa: ”Tilastot voivat kyllä myös heijastaa numeroilla suoritettavan mittauksen ulkopuolista todellisuutta, mutta eivät voi kuvata sitä suoraan. Lisäksi sekä tilastojen käyttäjän että niiden luojankin on muistettava, että tilastoinnin prosessit ovat sidottuja aikaan, paikkaan sekä tilastoja tuottavaan organisaatioon; siihen, miten ja missä prosessissa niitä tuotetaan. Tuotettu tieto kytkeytyy väistämättä institutionaalisiin käytäntöihin.”

Tilastoinnin yhdenmukaistaminen tiedon vertailukelpoisuuden takia on oma keskustelunsa. ”Pitkät vertailukelpoiset aikasarjat ovat tarpeen, jos halutaan faktapohjaista tietoa kehityskuluista. Ja tätähän tarvitaan silloin kun tehdään pitkän aikavälin toimintalinjauksia ja strategioita”, tähdentää Laitinen.

Kansainvälisillä areenoilla kollegat tapaavat vertailla omien organisaatioidensa toimintaa sekä etsiä ja kehittää parhaita käytäntöjä, joita itse kukin voisi tahollaan soveltaa. Tilastonikkarit eivät tässä tee poikkeusta. Maailmalla liikkuessaan Laitinen on kuullut kehuttavan varsinkin suomalaiskirjastojen e-palvelujen tilastointia, ja ”… FinELibin toimintamalli e-aineistojen tarjoamisessa on kerännyt kiitosta – on arvostettu FinELibin neuvotteluvoimaa ja tätä Suomen konsortiomallia”.

Kesällä 2022 emeritukseksi siirtyvä Laitinen soisi mielellään, että pitkä ja hyvä täkäläisen kirjastotilastoinnin perinne jatkuisi kaikilla sektoreilla: ”Erityisesti yleisten kirjastojen tilastot ovat erinomaiset.”

Varoituksen sanoja

Likikään aina muutokset eivät ole pahasta, mutta Laitinen nostaa esiin myös synkeämpiä taivaantasoja. ”Totta puhuen olen hiukan huolissani. Kirjastojen toimintoja on karsittu jo pitkään, eikä tuo trendi näytä laantuvan.” Liian kevein mielin ei kirjastolaisten siis kannata Laitisen mielestä tulevaisuuteen suunnata. ”Kirjastoissa kyllä tiedetään, kuinka tärkeää työtä niissä tehdään, mutta onko tämä osattu kommunikoida muulle yhteiskunnalle tai edes kehysorganisaatiolle?”

”On raadollista sanoa, mutta raha puhuu”, sanailee Laitinen ja jatkaa: ”kirjastojen on pystyttävä perustelemaan oma olemassaolonsa ja kertomaan, mitä hyötyä niistä on. Faktapohjaisen tilastotiedon esittäminen on yksi ja käsittääkseni likimain ainoa keino osoittaa vaikuttavuutta erityisesti rahoittajatahoille.”

Pelkkä tilastofaktatiedon esittäminen ei Laitisen mukaan riitä. ”On pystyttävä osoittamaan toiminnan arvo ja vaikuttavuus – juuri siksi esimerkiksi ISO 16439 -standardi rohkaisee etsimään uusia ja yllättäviäkin tapoja yhdistellä sekä tilastollista että laadullista dataa, tuoda niitä rinnakkain ja kokeilla erilaisia menetelmiä kirjaston arvon ja vaikuttavuuden osoittamiseksi – on suoria ja epäsuoria, pääteltyjä tapoja.”

Käyttäjäkokemusindeksi

Eläkkeelle Laitinen on siirtymässä edellä sanotusta huolimatta hyvillä mielin. ”Mikäs tässä jäädessä, varsinkin kun tällä erää viimeinen ponnistus on tuottanut hienon lopputuleman. Kehitimme yhdessä kollegoiden kanssa käyttäjäkokemusindeksin, jonka avulla kirjastojen vaikuttavuutta pystyy todentamaan ihan eri tavalla kuin aiemmin.”

Markku Laitinen selaa kirjaa työpöytänsä ääressä.

Kuva 2. Markku Laitinen työnsä ääressä. Kuva: Helena Mattila.

Laitisen, Svetlana Kirichenkon ja Jouni Juntumaan kehittämä summaindeksi yhdistää erilaisia tietoja ja eri mittakaavassa olevia aineistoja useista eri lähteistä.  (Kirichenko, Juntumaa & Laitinen 2021). Jo tämä on melkoinen saavutus, mutta kehitystyö on jatkunut, tähtäimessä on ollut kokonaisvaltaisen vaikuttavuusindeksin luominen.

Tätä nähden työryhmä on kartoittanut kirjaston ydinprosessit ja ryhmitellyt ne neljään luokkaan: käyttäjäkokemus, panos, ydinprosessit ja käyttö. Vaikuttavuusindeksin ensimmäinen osa, käyttäjäkokemusindeksi, oli haastatteluhetkellä jo valmis. Tuon jälkeen työryhmä on saanut tarkistettua ja testattua myös muihin ydinprosesseihin liittyvät laskelmat. Lopputulemana on Kirjaston suorituskykyindeksi (ILP). Haastattelun aikana esitetty kysymys kauneimmasta Laitisen tietämästä tilastomatemaattisesta kaavasta saa nopean vastauksen: ”Käyttäjäkokemusindeksi”.

Käyttäjäkokemusindeksin laskentakaava

Kuva 3. Käyttäjäkokemusindeksin laskentakaava.

Kaavassa IUX tarkoittaa käyttäjäkokemusindeksiä – tai voi sanoa myös käyttäjäkokemusta mittaavaa indeksiä, joka muodostuu usean attribuutin eli osatekijän tai alaindeksin painotettujen arvojen summana. ”Toisin sanoen, kun käsitellään asiakaskyselyn tuloksia, kerrotaan kunkin kysymyksen normalisoitu pistemäärä vastaavalla normalisoidulla attribuutin painolla ja lasketaan kaikki yhteen.”

Attribuuttien lukumäärä kulkee arvosta j (vähintään 1) arvoon k, joka on attribuuttien lukumäärä. Käyttäjäkokemusindeksin nykyversiossa se on 7, eli tässä k=7. Tehdään siis seitsemän yhteenlaskua.

Kaavassa siis SW on attribuutin painoarvo, joka lasketaan normalisoidun painoarvon ja mittaustuloksen eli asiakkaan antaman arvion tulona. Kaava sallii erilaisten mitta-asteikkojen käytön samassa kyselyssä, tässä tapauksessa asiakas antoi arvionsa joko skaalalla 1–5 tai 0–10.

”Kaava ei ole monimutkainen, se vain näyttää siltä”, hymyilee Laitinen haastattelutuokion päätteeksi.

Kirjaston suorituskykyindeksi

Kirjaston suorituskykyindeksi (ILP) on neljästä alaindeksistä muodostuva summa- eli komposiitti-indeksi, ja jokainen sen alaindeksi jo itsessään on summaindeksi:

  • Käyttäjäkokemusindeksi (IUX)
  • Ydinprosessi-indeksi (ICP)
  • Palvelujen käyttöindeksi (IUS)
  • Panosindeksi (IIP)

Nämä neljä yhdessä siis muodostavat kirjaston suorituskykyä mittaavan indeksin (ILP)

Kirjoittaja

Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 15, 00014 Helsingin yliopisto

[email protected]

Lähteet:

ISO 16439 – Information and documentation – Methods and procedures for assessing the impact of libraries. https://www.iso.org/standard/56756.html (Katsottu 22.4.2022)

Kirichenko S., Juntumaa J.H. & Laitinen M.A. (2021). Komposiitti-indeksi – uusi väline käyttäjäkokemuksen arviointiin. Signum 3/2021, ss. 25–27.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022). Saatavilla: https://okm.fi/kirjastotilastot (Katsottu 8.6.2022)

Yleisten kirjastojen tilastot (2021). Saatavilla: https://tilastot.kirjastot.fi/ (Katsottu 8.6.2022)

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.