Tiede avoimeksi ja vaikuttamaan

Koikkalainen R (2016). Tiede avoimeksi ja vaikuttamaan. Tietolinja, 2016(3). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016100724910

 

Välittömästi, aidosti, pysyvästi. Näihin iskusanoihin tiivistyvät avoimen julkaisemisen (Open Access, OA) ideaalit. Siitä on tulossa tiedejulkaisemisen standardi myös Suomessa. Kaikki tieteen kentän toimijat kansalaisyhteiskuntaa myöten ovat havahtuneet siihen, että ne hyötyvät avoimesta julkaisemisesta. Sen välityksellä tieteen tulokset ovat nykyistä nopeammin ja laajemmin saatavilla.  Tutkimuksen maailmoissa, kirjastoissa ja politiikan kentillä pitkään ja hartaasti tehty taustatyö tieteen avointen toimintamallien puolesta on siis alkanut kantaa hedelmää.

Kuva: Brian Hole (Ubiquity Press) Jussi Piipposen ja Kimmo Koskisen (HuLib) seurassa SKS:n Books, Libraries and Open Access -seminaarissa 29.8.2016

Kuva: Brian Hole (Ubiquity Press) Jussi Piipposen ja Kimmo Koskisen (Helsingin yliopiston kirjasto) seurassa SKS:n Books, Libraries and Open Access -seminaarissa 29.8.2016

Välittömästi

Konkreettisimmin kehitystä on vauhdittanut raha. Yhä useampi tutkimuksen rahoittaja edellyttää, että sen resursoiman tutkimuksen tulokset julkaistaan avoimesti. Näin toimii esimerkiksi Suomen Akatemia (2016).

Myös sisältöjä tuottavat toimijat suhtautuvat avoimeen julkaisemiseen myötämielisesti. Tutkijat, ainakin akateemiselta iältään nuoremmassa polvessa, pitävät avointa julkaisemista luontevana osana työtään (esim. Tynkkynen & Kallio 2015). Julkaisijoiden puolella keskustelu avoimuudesta virisi viimeistään 2000-luvun ensivuosikymmenellä, ja myös tässä joukossa avointa julkaisemista pidetään periaatteessa myönteisenä asiana (Lilja & Koikkalainen 2015).

Suurin pulma avoimuuteen siirtymisen tiellä Suomessa on ollut taloudellisten resurssien pienuus. Valtaosa kotimaisista tiedejulkaisuista ilmestyy syksyllä 2016 yhä painetussa muodossa. Tutusta ja hyväksi koetellusta formaatista on pidetty kiinni, vaikka julkaisukulttuurin muutoksesta onkin oltu hyvin tietoisia. Näin sen takia, että erityisesti niukkojen resurssien varassa tehdyille tiedelehdille painetun julkaisun tilausmaksut ovat pienuudestaan huolimatta olleet merkittävä tulonlähde. Hauraan ja riskialttiin rahoituspohjan kaksi muuta tukijalkaa ovat valtionapu ja julkaisevan yhteisön tuki, mihin sisältyy hyvin paljon talkootyötä. Tällaisen mallin varassa avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta. (Ilva 2016.)

Kirjankustantamisen taloudelliset rakenteet poikkeavat lehtien vastaavista paljonkin, mutta myös ja erityisesti siellä sähköisen avoimen julkaisemisen esteenä ovat raa’asti sanottuna rahaan liittyvät kysymykset (Suomen Kustannusyhdistys 2016). Avoimen julkaisemisen ja taloudellisen kantavuuden vaateita on suomalaisessa toimintaympäristössä vaikea yhdistää.

Avoimen tieteen kulttuuri yleistyy kuitenkin vauhdilla, ja jos kotimaisen tiedejulkaisemisen halutaan kukoistavan myös tulevaisuudessa, jotain täytyy tehdä. Ja jos jotain halutaan saada aikaan, on tehtävä yhdessä. Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja talousalueella usean rinnakkaisen julkaisujärjestelmän laatiminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaatisi huomattavasti suurempia resursseja kuin mitä yhdelläkään yksittäisellä alan toimijalla on käytettävissä.

Kansainvälisisillä kentillä suuret kaupalliset kustantamot ja julkaisijat rahoittavat avoimuutta eri tavoin, joista yleisin on kirjoittajamaksujen kerääminen. (Solomon, Laakso & Björk 2016; Naukkarinen 2016). Kirjoittajamaksut eivät täkäläisessä todellisuudessa ole realistinen vaihtoehto. Sen vuoksi sekä tiedekirjakustantamisen että tiedelehtien puolella on jo hahmoteltu juuri Suomen oloihin soveltuvia vaihtoehtoisia konsortiotyyppisiä rahoitusmalleja. Tiedekirjakustantamisen kentälle ilmestyi elokuussa Aleksandria-konsortion ensimmäinen versio, ja tiedelehdet työskentelevät Kotilava-konsortion aikaansaamiseksi.

Aidosti

Aidosti avoin julkaisu on välittömästi verkossa kenen tahansa saatavilla. Yksi konkreettinen avaus tähän suuntaan tiedekirjakustantamisen puolella on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) koordinoima ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa yhdessä hahmottelema Aleksandria-konsortio. Se esiteltiin julkisesti ensimmäistä kertaa elokuussa 2016.

Aleksandria-konsortiossa kustantamot tarjoavat sen jäsenille tiedekirjapakettia, jonka teokset on julkaistu avoimesti verkossa avoimella lisenssillä. Konsortion jäsenet puolestaan sitoutuvat maksamaan paketista julkaisumaksun. Se jakaantuu tasan kaikkien osallistuvien kirjastojen kesken. Alkuvaiheessa Aleksandria-konsortio tarjoaa siihen osallistuville kirjastoille kymmenen SKS:n kustantaman tiedekirjan paketin. Sen hinta riippuu konsortioon mukaan lähtevien kirjastojen määrästä – mitä useampi osallinen, sitä pienempi konsortiomaksu. Konsortion toiminta pyörähtää toden teolla käyntiin, jos mukaan lähtee vähintään kymmenen kirjastoa. (Alén 2016.)

Kuva: Niklas Alén SKS:n Books, Libraries and Open Access -seminaarissa 29.8.2016

Kuva: Niklas Alén SKS:n Books, Libraries and Open Access -seminaarissa 29.8.2016

Jos kaikki käy hyvin, tulevaisuudessa kirjapaketteihin tulee mukaan myös muiden kustantamojen teoksia. Se, miten kirjapaketit koostetaan, päätetään tekemisten edetessä yhteistyössä toimijoiden kesken. SKS:n omat avoimet kirjat julkaistaan brittiläiseltä avoimeen tiedejulkaisemiseen erikoistuneelta Ubiquity Press:iltä ostetulla teknisellä alustalla. Aleksandriaa rakennettaessa on nojattu pitkälti Knowledge Unlatched:in toimintamalliin. Elokuussa esitelty Aleksandrian mallinnus on kuitenkin vasta ensimmäinen, ja sitä sovitellaan vielä paremmin suomalaiseen ympäristöön hankkeeseen mukaan lähteneiden kirjastojen ja muiden osallisten antaman palautteen perusteella. (Emt.)

Toinen Aleksandria-konsortion tavoin avoimeen tiedejulkaisemiseen tähtäävä projekti on Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen Kotilava-hanke. Siinä avointa julkaisemista pohditaan tieteellisten lehtien näkökulmista. Tietolinjan lukijat ovat saaneet tästä tekemisestä ensituntuman jo vuoden 2016 ensimmäisessä numerossa. Kotilavan rahoituspilotin syksy 2016 on jännittävä: syyskuussa haettiin rahoitusta käytännön kokeiluja varten Koneen Säätiöstä, ja lokakuussa lähtee toinen hakemus Suomen tiedekustantajien liitolle. Kotilavan toinen osuus, toimitustyötä tukevan Open Journal Systems -julkaisualustan päivittäminen ja kehittäminen, on edennyt rivakasti. Uusi suomalaisiin oloihin istutettu versio OJS:stä julkaistaan vielä vuoden 2016 puolella.

Pysyvästi

Se, että tiedejulkaisu ladataan avoimesti verkkoon saataville, ei tietenkään riitä. Tietoa julkaisun olemassaolosta on syytä levittää, mikäli julkaisua halutaan ylipäätään käytettävän. Tieteellisen elämän kannalta oleellista on, että julkaisu myös pidetään saatavilla. Lisäksi on tähdellistä, että julkaisu säilyy ajasta aikaan vastaista käyttöä varten.

Kirjastoalan ammattilaisille edellä listatut tiedonhallinnan tarpeet lienevät itsestään selviä. Sen sijaan julkaisujen tekijöiden joukoissa ei välttämättä ole havahduttu siihen, kuinka merkittävästi laadukas metadata vaikuttaa julkaisun elämään tietoverkoissa.

Painetun tiedejulkaisemisen kulttuurissa pitkäaikaissaatavuuden ja -säilytyksen kysymyksiin on vuosisatojen kuluessa muotoutunut hyviä käytäntöjä. Vastaavien digitaalisten prosessien tarve vain kasvaa sitä myötä, kun avoin tiedejulkaiseminen yleistyy.

Ja se yleistyy. Tulevaisuuden tiedejulkaisu on välittömästi, kokonaan ja pysyvästi avoin.

Lähteet:

Alén, Niklas (2016). Finnish Literature Society’s open access project. Esitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran seminaarissa Books, Libraries, and Open Access 29.8.2016. Saatavilla: http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/videot#.V_OcgXrl_dM, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Ilva, Jyrki (2016). Reboot the system? Finnish scholarly journals, funding and infrastructure. Esitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran seminaarissa Books, Libraries and Open Access 29.8. 2016. Saatavilla:  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016083023251, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Ilva, Jyrki & Johanna Lilja (2014). Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista. Saatavila: < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5995-09-1>, linkki tarkistettu 4.10.2016

Lilja, Johanna & Riitta Koikkalainen (2015). Tiedejulkaisijoiden näkemyksiä julkaisujensa taloudesta ja tulevaisuudesta. Esitelmä Tieteellisten seurain valtuuskunnan seminaarissa Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta 5.6.2015. Saatavilla: https://www.tsv.fi/fi/tapahtumat/kokemuksia-tieteellisest%C3%A4-kirjoittamisesta-ja-julkaisemisesta-seminaari-pe-562015, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Naukkarinen, Piia (2016). Avoimen julkaisemisen tuen malli. Selvitys. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201603308918, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Pousi, Suvi (2016). Tutkimuksen PAS-palvelu – ei vain säilöön vaan myös saataville. Julkaisussa Portti-verkkolehti. Julkaistu 21.4.2016. Saatavilla: http://portti.avointiede.fi/tutkimusdata/tutkimuksen-pas-palvelu-ei-vain-sailoon-vaan-myos-saataville, linkki tarkistettu 5.10.2016.

Solomon, David J., Mikael Laakso & Bo-Christer Björk (2016). Converting Scholarly Journals to Open Access: A Review of Approaches and Experiences. Harvard University Press. Saatavilla:  http://nrs.harvard.edu/urn-3:HUL.InstRepos:27803834, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Suomen Akatemia (2016). Kaikkia hakuja koskevat ohjeet. Saatavilla http://www.aka.fi/fi/rahoitus/nain-haet/hakuohjeet/yleistietoa-hakemisesta/, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Suomen Kustannusyhdistys 2016. Sähkökirja on kustantajalle paperista kalliimpi. Saatavilla http://www.kustantajat.fi/pages/k10/medialle/, linkki tarkistettu 4.10.2016.

Suominen, Jaakko, Anna Sivula & Markku Reunanen (XXXX). Kysely ihmistieteilijöille – julkaisutoiminnan muutokset ihmistieteissä ja yliopistojen uusi rahoitusmalli. Käsikirjoitus, julkaisematon.

Tynkkynen, Nina & Kirsi Pauliina Kallio (2015). Avoimesti teidän, laadusta tinkimättä. Pääkirjoitus. Alue ja Ympäristö, 44: 1 (2015) ss. 1–3. Saatavilla: http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2015_1_s1-3.pdf, linkki tarkistettu 4.10.2016

Muut linkit (tarkistettu 5.10.2016):

Hole, Brian (2016). New models for Open Access Monograph funding. Esitelmä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran seminaarissa Books, Libraries, and Open Access 29.8.2016. Saatavilla: http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/videot#.V_OcgXrl_dM.

Kotilava-hankkeen kotisivut: kotilava.fi

Kotilava-hankkeen rahoituskokeilun työtila: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=58493505

SKS Open Access Publications http://oa.finlit.fi/

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran seminaarin Books, Libraries, and Open Access videotallenne ja esitelmät ovat saatavilla osoitteessa http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/videot#.V_OcgXrl_dM.

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: riitta.koikkalainen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.