Koha-kokemuksia pääkäyttäjän näkökulmasta

Hakulinen I (2019). Koha-kokemuksia pääkäyttäjän näkökulmasta. Tietolinja, 2019(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120445616

Aloitin tehtäväni Kansalliskirjaston Koha-pääkäyttäjänä maaliskuussa 2019 Kohan käyttöönottoprojektin ollessa jo kovassa vauhdissa. Sitä ennen olin työskennellyt pitkään Tuusulan kunnankirjastossa, jossa ehdin toimia sekä PallasPro:n että Auroran pääkäyttäjänä sekä kirjastojärjestelmävaihdon projektipäällikkönä kirjastokimpan puolella. Voyageriin olin päässyt tutustumaan sen alkuvuosina Tampereen yliopiston kirjastossa. Olenpa ehtinyt työurani aikana työskentelemään hetken myös Origolla. On ollut mielenkiintoista päästä tutustumaan Kohaan ja nähdä, miten tämä avoimen lähdekoodin ohjelma eroaa muista ohjelmista pääkäyttäjän näkökulmasta.

Kuva: Kansalliskirjaston avokokoelmaa Rotundassa,

Kohassa pääkäyttäjän hallinnassa on valtavasti asetuksia. Tästä on suurta etua, vaikka se tuo myös haasteita. Järjestelmä on säädettävissä hyvinkin tarkkaan kirjaston omiin tarpeisiin. Kohaan on kehitetty asetuksia ja työkaluja hyvin erilaisten, eri puolilla maailmaa toimivien kirjastojen tarpeisiin. Järjestelmää käytetään niin yleisissä kuin tieteellisissäkin kirjastoissa, jotka ovat kooltaan kaikkea pienistä koulukirjastoista suuriin kansalliskirjastoihin. Eri maissa ja kirjastoissa lainsäädäntö ja käytännöt (esim. maksut) voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Näin ollen asetuksilla voi toteuttaa hyvin erityyppisiäkin toimintamalleja.

Haasteena tässä on se, että pitää perehtyä siihen, mitä tekee. Ei ole olemassa yhtä selkeää sapluunaa, miten laina-, maksu- ja varaussäännöt toteutetaan, vaan kirjastolla itsellään on valta siihen, mitä asetuksia otetaan käyttöön ja mitä ei. Lisäksi osa asetuksista on keskenään hieman ristiriitaisia, tai ainakin niillä voi kumota toinen toisensa, jos ei pidä varaansa. Asetuksilla voi siis säädellä kirjastojärjestelmän toimintaa hyvinkin pikkutarkasti – tai joutua umpikujaan. Yksin asetuksien kanssa ei silti onneksi ole tarvinnut pärjätä. Kehittäjiltä ja aiemmin Kohaan siirtyneiltä kirjastoilta on kyllä saanut neuvoja.

Toisinaan Kohan dokumentoinnissa ja ohjeissa olisi parantamisen varaa. Ohjeet kyllä kertovat, mitä joku asetus tai ominaisuus tekee, mutta sen laajempia vaikutuksia tai alkuperäistä tarkoitusta ei välttämättä selitetä. Tämä on varmaankin seurausta avoimen lähdekoodin hajautetusta kehittämisestä ja dokumentoinnista. Seurauksena epätarkasta dokumentaatiosta on se, että toisinaan kokeilemalla oppii parhaiten ja parhaat asiantuntijat Kohan asetuksien kanssa eivät välttämättä olekaan ohjelmiston kehittäjät vaan toiset pääkäyttäjät. Vertaistuki kollegoilta on Kohan kanssa toimiessa tarpeen. Samalla se myös luo yhteisöllisyyttä – ihan maailmanlaajuisestikin.

Kohassa on helppo muokata ja lisäillä tarvittavia nidetiloja, hyllypaikkoja, asiakastyyppejä ynnä muuta. Jopa ohjelman ulkonäköä voi muokata itse. Aiemmin pääkäyttäjänä toimiessani muistan joutuneeni pyytämään lähes kaikkia näistä erikseen järjestelmän ylläpidolta, mutta nyt ne ovat pääkäyttäjän lisättävissä ja muokattavissa ohjelman sisäisillä työkaluilla. Myös uusien lainasääntöjen lisääminen ja vanhojen muokkaaminen on yksinkertaista, puhumattakaan nyt viestiasetuksista tai lomakkeiden pakollisten kenttien määrittelystä. Yllättävästi Kohassa voi itse säätää jopa hakukoneen painotuksia, vaikka näitä on käytännössä järkevämpää määritellä ja ylläpitää yhteistyössä muiden Koha-kirjastojen kanssa.

Kohassa on helppoa saada dataa ulos tietokannasta. Siihen on ohjelmassa valmiita raporttityökaluja ja lisäksi Koha tukee myös SQL-kyselyiden tekoa. Erilaisia SQL-raportteja voi tallentaa Kohaan ja ajaa niitä tarpeen mukaan uudestaan. Kohaan on myös löydettävissä valtavat määrät valmiita raportteja, joita voi pienin muokkauksin käyttää omassa tietokannassaan. En ole kuullut minkään muun kirjastojärjestelmän tarjoavan näin laajaa mahdollisuutta raporttien tekoon kirjastossa ilman mitään erillisiä apuohjelmia.

Pääkäyttäjän näkökulmasta Kohan suurin ero kaupallisiin järjestelmiin verrattuna on kuitenkin yksinkertaisesti avoin lähdekoodi ja epäkaupallisuus. Sen vaikutus toimintakulttuuriin on oikeastaan suurempi kuin mitä etukäteen osasin arvata.

Avoimen lähdekoodin järjestelmää käytettäessä toimintamalli on lähtökohdiltaan erilainen kuin kaupallisesti ostetussa ohjelmistossa. Yhteistyö kehittäjien ja kirjastojen välillä on paljon tiiviimpää kuin kaupallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kehitysehdotuksista Kohaan voi keskustella hyvin avoimesti. Kun ehdottaa jotakin uutta ominaisuutta Kohaan, voi odottaa saavansa rehellisen vastauksen siitä, onko se teknisesti mahdollista – tai jopa helppoa – toteuttaa, vai saattaisiko se aiheuttaa suuria ongelmia ohjelmiston muille toiminnallisuuksille. Ihan ensimmäisenä ei siis tarvitse huolehtia siitä, onko omalla kirjastolla varaa maksaa ehdotetusta ominaisuudesta.

Tietenkin myös avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitystyössä pitää miettiä, mitä on järkevä lisätä ohjelmaan ja mitä ei. Osa ominaisuuksista vie enemmän koodausaikaa kuin toiset, eikä kaikkea ole mahdollista toteuttaa. On kuitenkin helppo käydä avointa keskustelua siitä, miksi joku asia on toteutettavissa ja toinen ei. Kaupallisista ohjelmista ei yleensä jaeta tietoa niin avokätisesti, että kirjastossa voitaisiin ymmärtää todellinen syy siihen, miksi jotain helpon kuuloista asiaa onkin vaikea toteuttaa järjestelmään. Myös vapaamuotoinen ideoiden kehittely ongelmien ratkomiseksi onnistuu helposti yhdessä, kun järjestelmän koodi ja toimintalogiikka ei ole salaista.

Kun Kohan asetusviidakossa oppii suunnistamaan, järjestelmä tarjoaa hyvät työkalut kirjastolle ja pääkäyttäjälle. Etenkin raporttiominaisuudet ovat erinomaiset. Kohaa käyttäessä kuilu koodaajien ja pääkäyttäjien välillä on pienempi kuin mihin olen aiemmin tottunut. Myös maallikon on mahdollista päästä perille ohjelman toimintalogiikasta. Jos pääkäyttäjä on teknisesti osaava, hänellä on enemmän mahdollisuuksia asioiden tekemiseen itsenäisesti kuin monissa muissa järjestelmissä.

Kohan kaltaiseen avoimeen lähdekoodin järjestelmään liittyvä osaaminen ei ole keskittynyt vain muutamalle kehittäjälle jossain tietyssä ohjelmistotalossa, vaan tietoa on vapaasti jaossa verkossa ja vertaisverkostoissa. Näkemykseni mukaan on erittäin hyvä asia, että avoimen lähdekoodin järjestelmien myötä myös kirjastojen oma ymmärrys kirjastojärjestelmien toimintaperiaatteista lisääntyy.

Kirjoittajan yhteystiedot

Inkeri Hakulinen, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto
Unioninkatu 36, 00014 Helsingin yliopisto
inkeri.hakulinen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.