Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2022(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546947
Nelivarvaskilpikonnat Erkki ja Tiina ajankohtaisten äärellä. Kuva: Olli Poutanen, 2022.
Koonneet Mika Holopainen, Riitta Koikkalainen, Leena Saarinen ja Katerina Sornova.
Annif-kuulumisia
Kansalliskirjastossa kehitettyä ja ylläpidettyä automaattisen kuvailun työkalua Annifia hyödynnetään jo laajalti sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Loka-marraskuussa 2021 Yleisradio otti käyttöön Annif-työkalun suomen- ja ruotsinkielisten artikkelisisältöjen koneavusteisessa asiasanoittamisessa. Annif on käytössä Ylen tekstijulkaisujärjestelmiin integroidussa asiasanoitustyökalussa, jonka avulla sisällöntuottajat voivat valita artikkelisisällöille automaattisesti tuotetuista asiasanaehdotuksista julkaistavat asiasanat.
Huhtikuussa 2022 puolestaan kuultiin uutisia Saksan kansalliskirjastosta (DNB). Siellä on jo muutaman vuoden ajan tehty työtä saksalaiseen kontekstiin sopivan automaattisen sisällönkuvailujärjestelmän kehittämiseksi. Nyt saksalaisten kollegojen aherrus on kantanut hedelmää: huhtikuussa DNB:ssä on otettu käyttöön uusi Annifiin perustuva automaattisen sisällönkuvailujärjestelmä EMa.
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
CSC:n arkaluonteisen datan palveluperhe avataan tutkijoiden käyttöön
CSC Tietotekniikan keskuksen arkaluonteisen datan palvelukokonaisuus avataan korkeakoulututkijoiden ja TKI-toimijoiden käyttöön. Palvelukokonaisuus on suunniteltu organisaatiorajat ylittävän yhteistyön tarpeisiin.
Uuden palvelukokonaisuuden tietoturva on arkaluonteisten aineistojen vaatimalla korkealla tasolla. Palvelu tukee yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) noudattamista, ja arkaluonteiset aineistot pysyvät Suomen rajojen sisällä. Lue koko uutinen CSC:n www-sivuilta.
Lisätietoa: CSC:n arkaluonteisen datan palveluiden www-sivut sekä
Heidi Laine, datapalveluiden asiakasratkaisupäällikkö, CSC (heidi.laine at csc.fi)
Ilkka Lappalainen, kehityspäällikkö, arkaluonteisen datan palvelut, CSC (ilkka.lappalainen at csc.fi).
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
ISNI-yhteistyöprojekti tekijänoikeusjärjestöjen kanssa
Kansalliskirjasto on mukana tekijänoikeusjärjestöjen projektissa, jonka tarkoituksena on ottaa ISNI-tunnuksen laajasti käyttöön.
Hankkeeseen osallistuvat suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto. Kansalliskirjasto koordinoi projektia kansallisen ISNI-rekisteröintitoimiston roolissa.
Projekti on lähtenyt liikkeelle keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusjärjestöille myöntämän avustuksen turvin. Avustus on tarkoitettu kulttuuri- ja luovien palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamisen edistämiseen. Avustus sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, jonka rahoitus tulee Next Generation EU -ohjelmista.
Projektin käynnistymisestä uutisoitiin Kansalliskirjaston sivuilla 2.3.2022. Projektin etenemistä voi seurata sivuilla Tekijänoikeusjärjestöt ja ISNI, ja lisätietoja ISNI-tunnuksesta on koottu sivuille Tietopaketti ISNIstä.
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Kulttuurista perinnöksi
Museoviraston Kulttuurista perinnöksi 2022 -verkkolehti on ilmestynyt. Lehdessä on muun muassa Antti Huntuksen kaksi artikkelia siitä, mitä kestävä kehitys voi tarkoittaa kulttuurisektorilla. Kansalaisten kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä koskevia arvoja ja asenteita on mitattu vuonna 2021 kulttuuriperintöbarometrilla, joita Ulla Salmela alustaa.
Julkaisussa voi myös heittäytyä lintuperspektiiviin Hannu Vallaksen kiehtovien ilmakuvien mukana, ihailla suomalaista muotia 1990-luvulla Seppo Konstigin lehtikuvissa, tai tutkia antiikin Kreikan ja Rooman aikaista keramiikkaa SKOP:n kokoelmassa. Nämä edellä mainitut aineistot on julkaistu myös Finnassa.
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Kansalliskirjaston kolmeen palveluun tuki pohjoissaamen kielelle
Kansalliskirjaston Finna-, Finto- ja Kotoistuspalveluun luodaan tuki pohjoissaamen kielelle vuosien 2022–2024 aikana. Tämän mahdollistaa Alfred Kordelinin Säätiön keväällä 2022 myöntämä Suuret kulttuurihankkeet -apuraha.
Pohjoissaamen tuen lisääminen mainittuihin palveluihin parantaa saamenkielisen aineiston näkyvyyttä ja löydettävyyttä.
Kansalliskirjaston työtä tukee laaja yhteistyöverkosto: AvoinGLAM-verkosto, Giellagas-instituutti (Oulun yliopisto), Giellatekno-tutkimusryhmä (UiT Norjan Arktinen yliopisto), Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida, Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Unicode. Saamen kielten kielenhuollon ja kirjakielten normituksen asiantuntijaelimen Sámi Giellagáldun (Saamen Kielikaltio) rooli on tärkeä.
Unesco on julistanut ajanjakson 2022–2032 alkuperäiskansojen kielten vuosikymmeneksi. Kansalliskirjaston hanke Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa toteutetaan tässä ajankohtaisessa hengessä.
Alfred Kordelinin säätiön tiedote 24.3.2022.
Kansalliskirjaston uutinen 11.4.2022.
Unescon alkuperäiskansojen vuosikymmen 2022–2032.
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Sanomalehtisymposiumi 30.8.2022
Kansalliskirjaston toinen Sanomalehtisymposiumi järjestetään elokuussa tiistaina 30.8.2022. Symposiumissa esitellään Kansalliskirjaston viimeaikaista sanomalehtiin ja muihin kausijulkaisuihin kohdistunutta kehitystyötä sekä keskustellaan kausijulkaisuihin ja niiden tutkimiseen liittyvistä tutkijoiden tarpeista.
Tällä kertaa symposiumin yleisenä teemana on muutos. Esitelmissä ja paneelikeskustelussa pohditaan, kuinka sanomalehtiin kohdistuva tutkimus on muuttunut viime vuosikymmeninä, kun sanoma- ja aikakauslehtiä on saatettu käyttöön digitaalisessa muodossa yhä enemmän. Samalla aineistojen saavutettavuus myös datamuotoisena tutkimusaineistona on mahdollistanut big data -hankkeiden toteuttamisen eri tieteenaloilla. Miten datan saavutettavuus on muuttanut tutkimuksen lähtökohtia? Vai onko mitään muutosta tapahtunutkaan? Tarkka ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät tapahtumasivulta.
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Signum siirtyi verkkoon – vain vuoden viimeinen numero painettuna
Suomen tieteellisen kirjastoseuran (STKS) julkaisema Signum-lehti siirtyi verkkolehdeksi vuoden 2022 alusta. Tosin lehden kuluvan vuoden viimeinen numero julkaistaan myös painettuna. Aiemmin Signumin numerot julkaistiin ensin painettuna ja viiveen jälkeen avoimesti verkossa.
STKS järjesti viime vuonna jäsenkyselyn, jonka avulla kartoitettiin jäsenistön näkemyksiä lehdestä sekä erityisesti sitä, miten tärkeäksi seuran jäsenet kokivat painetun lehden. Kyselyn taustalla oli huoli seuran taloudesta, jota ovat osaltaan rasittaneet lehden kasvaneet painatus- ja postituskulut.
Jäsenkyselyn vastausten perusteella STKS:n hallitus päätti, että Signumista julkaistaan vuonna 2022 kolme numeroa vain verkossa ja yksi numero myös painettuna. Kyseessä on kokeilu, ja seuran hallitus päättää myöhemmin, jatketaanko samaa julkaisukäytäntöä myös vuonna 2023. Jäsenkyselyn tuloksista voit lukea tarkemmin täältä: https://journal.fi/signum/article/view/113610
Signumia on julkaistu vuodesta 1968 alkaen. Lehti ilmestyy nykyisin neljä kertaa vuodessa. Signumin päätoimittajana on vuoden 2022 alusta toiminut Mika Holopainen.
Signumin uusin numero sekä tarkempia tietoja lehdestä: https://journal.fi/signum/index
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Uusi selvitys tasa-arvon toteutumisesta kirjastoissa
Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat selvittäneet yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Ekvalitan kanssa, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu Helmet-kirjastojen palveluissa ja miten sitä voisi kehittää. Kiinnostavat havainnot on nyt jaettu koko suomalaisen kirjastokentän käyttöön.
Enemmän aiheesta löytyy Kirjastot.fi:n tiedotteesta ja raportti Tasa-arvoisemman kirjaston puolesta – Haasteita ja mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä puolestaan täältä. Lisätietoja hankkeesta ja saaduista kokemuksista antaa Jaakko Tiinanen Espoon kaupunginkirjastosta (jaakko.tiinanen at espoo.fi).
Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.
Kohti kulkematonta
Kohti vielä kulkematonta kävivät kesäkuun 2022 alussa nämä molemmat Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajat, Cecilia af Forselles eläkkeelle ja Kimmo Tuominen talon ruoriin. Tietolinja tervehtää! Kuva: Veikko Somerpuro, 2022.
Leave a Reply