KDK:n kokonaisarkkitehtuuri: nyt tiedetään, missä mennään

Esa-Pekka Keskitalo
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005211888

 

KDK – kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjaston tarkoitus on parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden verkkopalveluita. KDK-hankkeessa pyritään yhteisten suuntaviivojen ja hankintojen avulla helpottamaan aineistojen saatavuutta ja vaihdettavuutta, parantamaan järjestelmien yhteensopivuutta sekä lisäämään yhdessä tekemistä. Lopullinen päämäärä ovat tietenkin paremmat palvelut asiakkaille.

KDK:ssa on kaksi osaa: asiakasliittymähanke ja pitkäaikaissäilytyshanke. Asiakasliittymähanke on näistä tällä hetkellä konkreettisempi ja nopeammin etenevä. Siinä kehitetään verkkopalveluita, joiden avulla pääsee helposti käsiksi valitsemaansa aihetta koskevaan aineistoon, kuten kuviin, asiakirjoihin, sanomalehtiin, tutkimuksiin, videoihin ja äänitallenteisiin. Eri organisaatioiden tuottamat aineistot ovat saatavissa samasta paikasta ja muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Integroitujen palveluiden ansiosta käyttäjä saa myös aineistoihin liittyvät sähköiset palvelut samasta osoitteesta. Eri organisaatiot voivat tietenkin käyttää yhteisiä ratkaisuja hyväksi myös suunnitellessaan palveluita erityisille asiakasryhmille: tutkijan tarpeet ovat erilaiset kuin koululaisten.

Pitkäaikaissäilytys- eli PAS-hankkeen tehtävänä on ollut luoda opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteinen ratkaisumalli, jossa pitkäaikaissäilytyksen vaatimat käytännön järjestelyt luodaan keskitetysti. Kukin organisaatio omistaa edelleen aineistonsa ja päättää niiden käsittelystä, mutta säilyttämiseen erityisesti suunnitellut järjestelmät ja niiden ohella tarjottavat säilyttämisen asiantuntijapalvelut ovat yhden toimijan tarjoamia. Tässä vaiheessa PAS-hanke ainoastaan teki mahdollisimman pitkälle meneviä suunnitelmia sekä niitä tukevia hyöty- ja riskianalyyseja; varsinainen toteuttaminen on vielä edessä ja vie vuosia.

Kokonaisuuden strategista johtamista

Kokonaisarkkitehtuuria valmistellut työryhmä istui yli vuoden ja piti toistakymmentä kokousta, puhumattakaan alatyöryhmien tiiviistä työskentelystä ja tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n asiantuntija-avusta. Tällaiseen urakkaan ryhtymiselle oli kuitenkin hyvät perustelut.

Kokonaisarkkitehtuuria on luonnehdittu strategisen johtamisen välineeksi, jolla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Mutta kuten hyvä strategiatyö yleensä kokonaisarkkitehtuurityö on kaksisuuntaista ja pikemminkin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa. Sen päämääränä on monenlaisen ja nopeasti muuttuvan toiminnan kanavoiminen ja luotsaaminen kokonaisuuden kannalta oikeaan suuntaan. Siksi arkkitehtuurityö lähtee ennen kaikkea nykytilan kuvaamisesta ja ymmärtämisestä.

Yhtä lailla kokonaisarkkitehtuuri on käytännön suunnittelun työväline. Oli tärkeää sopia ja määritellä eri järjestelmien ja organisaatioiden roolit ja vastuut. KDK:oon syntyvät uudet elementit eivät niinkään korvaa mitään vaan täydentävät olemassa olevia, niin kutsuttuja taustajärjestelmiä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla eri tahoilla voidaan nyt jatkaa sisäistä kehitystyötä tietäen, ettei luvassa ainakaan pitäisi olla päällekkäisyyttä tai ristiriitoja muualla tapahtuvan kehityksen kanssa.

Yhtä tärkeää on ollut sopia siitä, miten KDK:n eri järjestelmät toimivat yhdessä. Asiakasliittymä ja PAS-järjestelmä edellyttävät tiettyä samankaltaisuutta taustajärjestelmiltä, muuten järjestelmän ylläpito käy mahdottomaksi. Kokonaisarkkitehtuuri ei pyri komentelemaan siitä, miten järjestelmä sisäisesti toimii, mutta määrittelee yhteensopivuuden kannalta tarpeelliset standardit ja yhteyskäytännöt. Oleellinen osa tätä määrittelyä on kokonaisarkkitehtuuriin kuuluva standardisalkku, joka linjaa metadataformaattien ja tunnisteiden käyttöä, käytettäviä tiedostoformaatteja sekä tiedonhakujen ja tiedonsiirron käytäntöjä.

Toiminta-arkkitehtuuri: vastuut ja prosessit kuntoon

Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaatioita, ihmisiä ja heidän prosessejaan. Siinä on listattu KDK:n sidosryhmät ja kuvattu KDK:n palvelut. Palveluiden tärkeys esim. huoltokatkojen kriittisyyden kannalta on määritelty.

Palvelut asiakkaille syntyvät osin KDK:n asiakasliittymässä, osin taustaorganisaatioissa ja osin muiden osapuolien tuottamina. Asiakasliittymä vastaa tietenkin ensisijaisesta käyttökokemuksesta. Organisaatioiden vastuulla on kuitenkin edelleen paljon palveluita. Esimerkiksi painetun aineiston varaaminen on edelleen organisaatioiden vastuulla.

Palvelut osallistuville organisaatioille jakaantuvat asiakasliittymän ja Pasi-palveluihin. Asiakasliittymän palveluista mainittakoon Europeanan päivitys, jonka KDK siis hoitaa organisaatioiden puolesta.

Tukipalveluita voi olla monenlaisia, mutta kokonaisarkkitehtuuri korostaa neljää, jotka täytyy ratkaista KDK:n piirissä:

  • Digitaalisten objektien pysyvät, toiminnalliset tunnisteet (esim. URN-tunnukset).
  • Auktoriteettitietokanta eli henkilöiden ja organisaatioiden erikieliset ja erimuotoiset tai suorastaan vaihtuneet nimet yhteen liittävä järjestelmä.
  • Standardisalkun ylläpito. Standardisalkku on taustajärjestelmille suositeltava standardikokonaisuus, joka ei tietenkään pysy ajan tasalla ilman jatkuvaa päivitystä.
  • Osaamisen kehittämisen palvelut.

Tämän lisäksi KDK tulee käyttämään laajasti hyväksi ulkoisia tukipalveluita. Näitä on lukuisia, ja ne liittyvät mm. käyttäjien tunnistamiseen, verkkomaksamiseen ja ontologioihin.

Kokonaisarkkitehtuuri-yleiskuva-fi_500px

Kuva 1: Kokonaisarkkitehtuuri : yleiskuva

Tietoarkkitehtuuri paljastaa monipuolisuuden

Tietoarkkitehtuurin laatiminen vahvisti sen, mitä osattiin uumoilla: KDK:n tietovarannot muodostavat erittäin monimuotoisen kokonaisuuden. Sisällöt voivat olla kuvia, tekstejä, ääntä tai videota; tai sitten viitetietoja esimerkiksi fyysisistä objekteista (esim. kirjat, taideteokset, paikat). KDK-organisaatioiden hallinnassa on tällä hetkellä noin 4 miljoonaa digitoitua objektia; kirjastoluettelot sisältävät yhteensä noin 30 miljoonaa viitettä. FinELibin lisensoimassa valikoimassa on noin 130 viitetietokantaa, 18 000 lehteä sekä 300 000 kirjaa.

Kokonaisarkkitehtuurissa on pyritty luomaan kokonaiskuvaa tähän massaan kartoittamalla aineiston liikkumista eri järjestelmien välillä sekä arvioimalla eri resurssityyppien merkittävyyttä erilaisissa organisaatioissa.

Järjestelmät ja teknologiat kuvattu

Tietojärjestelmäarkkitehtuurissa on ensinnäkin tehty inventaario käytössä olevista järjestelmistä, joista tulee osa KDK:n kokonaisuutta. Lista on kunnioitusta herättävä; on hieman vaikea sanoa, montako järjestelmiä oikeastaan on, mutta puhumme ainakin kymmenistä keskenään erilaisista ratkaisuista. Kaiken kaikkiaan on tunnistettu viitisentoista roolia, joissa nämä järjestelmät toimivat, ja näiden järjestelmien kriittisyyttä on arvioitu.

Kokonaisarkkitehtuurihankkeessa on hyvin paljon kuvattu olemassa olevia järjestelmiä. Tarkoitus ei ole ollut lähteä määräämään, että organisaatioiden tulisi käyttää tietyn tyyppisiä palvelimia tai hyödyntää kehityksessä vain tiettyä ohjelmointikieltä – toisessa tilanteessa teknologia-arkkitehtuuri käsittelisi tällaisiakin asioita. Sen sijaan huomio on keskittynyt tiedon esittämisen ja välittämisen standardeihin. Lisäksi on hahmoteltu viitearkkitehtuuria asiakasliittymälle ja PAS-järjestelmälle; viime mainittu tulee tietenkin perustumaan pitkälle OAIS-viitemalliin.

Kohti yhteistä ymmärrystä

KDK muodostaa laajan kokonaisuuden, josta osa on jo olemassa organisaatioiden omassa toiminnassa ja järjestelmissä, osaa taas vasta rakennetaan tai kaavaillaan. Vaikka kirjastot, arkistot ja museot (eli nk. KAM-organisaatiot) ovat toki tehneet monenlaista yhteistyötä, siinä ei ole aiemmin menty teknisesti näin pitkälle. Jonkinlaisia käsityksiä eri toimialojen samanlaisuudesta ja erilaisuudesta toki olla, mutta yhdelläkään ihmisellä ei arkkitehtuurityön alkaessa ollut selkeää kokonaiskäsitystä siitä, mitä eri organisaatioissa tehdään; millä välineillä palveluita tuotetaan; ja mitä tulevaisuuden tarpeita niillä on. Perinteiden ja toimintaympäristöjen erilaisuus aiheutti vaikeuksia jo senkin takia, että samoista asioista puhuttiin eri sanoilla tai – vieläkin pahempaa – eri asioista samoilla sanoilla.

Kokonaisarkkitehtuuriprosessi on lisännyt merkittävästi keskinäistä tuntemusta ja varmasti myös keskinäistä kunnioitusta.

Palvelukartta_500px

Kuva 2: Palvelukartta

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Esa-Pekka Keskitalo, pääsuunnittelija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Sähköposti: esa-pekka.keskitalo (at) helsinki.fi

Theme by Anders Norén