Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2021(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121661240

Kuva: Mika Holopainen, 2021.

Elektronisten julkaisujen identifiointiopas

Kirjoittaja: Juha Hakala

Kansalliskirjasto julkaisi Elektronisten julkaisujen identifiointioppaan syksyllä 2021. Sen tavoite on tukea pysyvien tunnisteiden käyttöä ja käyttäjiä KAM-sektorilla ja kirja-alalla. Oppaasta on tarkoitus julkaista sekä vuosittain päivittyvä PDF-versio että ajantasaisemmin ylläpidettävä HTML-versio. Tätä kirjoitettaessa HTML-versio ei ole vielä ilmestynyt, mutta PDF-versio löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610764.

Opas kattaa ARK-, DOI-, Handle- ja URN-järjestelmät. Niitä yhdistää erilaisia palveluita tarjoavan sovelluksen eli resolverin käyttö. Nykyisin resolverit yleensä vain linkittävät pysyvän tunnuksen yhteen tai useampaan ajantasaiseen URL-osoitteeseen, mutta näiden sovellusten ja niiden taustalla olevien standardien kehitys on vasta alussa. Linkitetyn datan luotettavuus paranee, jos linkit pohjautuvat hyvin hallinnoituihin pysyviin tunnisteisiin. Toiminnallisuuksien osalta emme vielä tiedä, mitä linkitetyn datan tulevaisuus tuo tullessaan.

Identifiointioppaasta on rajattu pois perinteisten tunnisteiden kuten ISBN:n ja ISSN:n soveltaminen e-julkaisuihin. Näiden tunnisteiden standardijulkaisut ja soveltamisohjeet sisältävät jo tarvittavat tiedot, ja käyttö niin painettuihin kuin elektronisiin aineistoihinkin on vakiintunutta. Opas kuvaa kuitenkin perinteisten tunnisteiden ja toiminnallisten tunnisteiden suhteet, ainakin periaatetasolla. Esimerkiksi ARK- tai DOI-tunnusta ei pitäisi käyttää, jos identifioitavalle objektille voidaan antaa perinteinen tunnus, kuten ISBN. Mutta on mahdotonta selvittää kattavasti, onko tätä linjausta noudatettu.

Julkaisujen identifiointioppaan täydennykseksi Kansalliskirjastossa on tarkoitus laatia ISNI, ORCID, RAiD ja ROR-tunnisteet kattava toimijoiden identifiointiopas sekä standardiin ISO 690:2021 perustuva elektronisten aineistojen viittausopas. Se tulee kertomaan esimerkiksi siitä, miten viitteissä olevien linkkien luotettavuutta voidaan parantaa.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

 

Finna palvelee tiedonjanoista

Finna on avannut uuden oikopolun kotimaiseen tutkittuun tietoon. Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla. Hakupalvelusta on jo entuudestaan löytynyt laaja kattaus tutkimustietoa, viranomaisten raportteja sekä korkeakoulujen opinnäytteitä, mutta uusi verkkosivu kokoaa Finnan miljoonien aineistojen joukosta käteviä oikopolkuja tutkimustietoon.

Oikopolulta löytyy myös vaivaton pääsy suomalaisten tiedelehtien sisältöön. Merkittävä osa aineistosta tulee Finnaan Journal.fi:n, eli tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitetun palvelun avulla. Journal.fi:tä ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Oikopolulla on lisäksi mukana myös muiden toimijoiden avoimia artikkeleita. Muutamalla klikkauksella käyttäjä voi lukea yli sataa suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa. –Suurin osa lehdistä julkaisee sisältönsä välittömästi avoimena, osassa sisältö tulee avoimesti saataville korkeintaan vuoden viiveellä.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Melindalle etsitään uutta taustajärjestelmää

Kansalliskirjastossa on vuonna 2021 aloitettu Melindan uuden teknisen alustan selvitys, jotta uuteen tuotantojärjestelmään voitaisiin siirtyä lähivuosina. Vuodesta 2008 lähtien Melindan taustajärjestelmänä olleelle Aleph-kirjastojärjestelmälle etsitään jatkajaksi ensisijaisesti avoimen koodin järjestelmää, joka tukee siirtymistä linkittyvään metatietoon.

Ehdokasjärjestelmistä pyritään arvioimaan kunkin kypsyys sekä soveltuvuus Melindan kehitystarpeisiin ja Suomen olosuhteisiin. Rajapintojen toimivuus eri kirjastojärjestelmien kanssa on yksi keskeisistä vaatimuksista, koska Melindaan on integroitunut useita muita järjestelmiä. Tavoitteena tulevissa ratkaisuissa on, että integraatiot toimisivat Melinda-kuvailijoiden kannalta pääosin kuten nykyisin.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Kansalliskirjaston avoimen julkaisemisen tuen kohteet 2021

Kirjoittaja: Emilia Pyykönen

Kansalliskirjasto tukee avointa tiedettä monin eri tavoin. Tutkimuskirjastosta tuetaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta osana aineistohankintaa.

Tänä vuonna aineistohankinnasta sitouduttiin tukemaan kolmea uutta kohdetta. DOAB (Directory of Open Access Books) ja OAPEN (Open Access Publishing in European Networks) ovat kansainvälisesti merkittäviä kirjojen avoimen saatavuuden infrastruktuureja. Kolmas kohde on kirjastolle ennestään tutun kustantajan Central European University Pressin pilotoima Opening the Future -ohjelma. Kirjastojen jäsenmaksujen turvin kustantaja julkaisee uutuuskirjansa välittömästi avoimina.

Uusien kohteiden rinnalla jatkettiin vanhojen kohteiden tukemista: Open Book Publishers -kustantajan tukijäsenyyttä sekä Knowledge Unlatched -palveluntarjoajan historia- ja ilmastonmuutosaiheisten kirjojen avaamista.

Lisätietoja: tietoasiantuntija Emilia Pyykönen, Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto, emilia.pyykonen [at] helsinki.fi.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Unescon avoimen tieteen suositus

Avoimen tieteen puolesta on työskennelty eri puolilla maailmaa jo vähintään kahdenkymmenen vuoden ajan. Vahvistusta, ja merkittävää sellaista, toiminta sai marraskuussa 2021 Unescon avoimen tieteen suosituksen myötä.

Suosituksen vahvana perusjuonteena kulkee ymmärrys tieteen- ja oppialojen erityisyyksistä. Siinä korostetaan myös tieteellisen tutkimuksen infrastruktuurien erojen merkitystä itse tutkimukselle: avoimen tieteen toimintatavat auttavat vähentämään myös yhteiskunnallisista ja sosiaalisista syistä johtuvaa eriarvoisuutta tutkimuksen maailmoissa.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Kansalliskielistrategia on uudistettu

Kansalliskielistrategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Valtioneuvoston joulukuun alussa hyväksymä kansalliskielistrategia on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen oli laadittu vuonna 2012.

Kirjastokenttä tuskin yllättyy strategian yleisistä suuntaviivoista, saati säikähtää niitä, ne näet ovat: 1) Oikeus palveluihin omalla kielellä, 2) Kansalliskielten aseman turvaaminen ja 3) Elävä kaksikielisyys. Strategialla pyritään myös edistämään maahanmuuttajien kotoutumista molemmilla kansalliskielillä. Yleisten visioiden lisäksi strategia sisältää konkreettisia toimenpiteitä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla. Linjaukset vastuuttavat lähinnä eri ministeriöitä, mutta mukana on suosituksia myös valtioneuvoston ulkopuolisille toimijoille. Lisätietoja: oikeusministeriön tiedote; Kansalliskielistrategia.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

FIN-CLARIAH-infrastruktuurihanke sai rahoituksen

Suomen Akatemia on myöntänyt 4,6 miljoonan rahoituksen FIN-CLARIAH -infrastruktuurihankkeelle, joka tuo tutkijoiden käyttöön laajat kokoelmat tekstejä ja multimodaalisia aineistoja sekä työkaluja aineistojen analysointiin ja rikastamiseen. Rahoitus mahdollistaa ihmistieteellisen tutkimuksen jossa voi hyödyntää neuroverkkoteknologiaa, suurteholaskentaa ja laajoja datasettejä.

Lisätietoja: Kansalliskirjaston tiedote sekä  FIN-CLARIAH roadmap.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Viimeinen sana

Runoilijat: Terhi Forssén ja Aino-Kaisa Koistinen

katulamput päällä kello 11.14

tuoksuu jäähallilta

himmeissä huoneissa tähdet
runkojen todelliset muodot cygnaeuksenpuistossa

keltaiset kengät polun sisään
jääpuikkovalot pariisilaisilla parvekkeilla

tällaisena päivänä olisi hyvä varata aika fysioterapiaan

lumen alla toinen vuodenaika
huurtuminen itsensä pintaan

 

 

Kirjoittajat

Terhi Forssén ja Aino-Kaisa Koistinen ovat runoilijoita, jotka ylläpitävät blogia Kävelyllä tiettyyn kellonaikaan. Blogissaan he liikkuvat tahoillaan samaan kellonaikaan ja tarkkailevat, millaisia eri ikkunoita avautuu. Tätä menetelmää on sovellettu myös tähän runoon.

Forssénin esikoisrunoteos Sinä olet ääni minä olen hiljaa ilmestyy keväällä 2022 Basam Booksilta. Koistisen esikoisrunoteos Uhanalaiset ja silmälläpidettävät julkaistiin kesällä 2021 Palladium Kirjoilta.

Sisällysluetteloon pääset tästä.
Sivun alkuun pääset tästä.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.