FinELibin aineistopäivä 2016: Avointa julkaisemista ja e-kirjoja

Mikkonen P, Peltonen I, Tuuliniemi A, Alaterä A (2016).  FinELibin aineistopäivä 2016: Avointa julkaisemista ja e-kirjoja. Tietolinja, 2016(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913004
 

FinELibin aineistopäivässä käsiteltiin tänä vuonna erityisesti e-kirjoja ja tiedelehtien avoimuutta. Aineistopäivä on vuosittainen FinELibin jäsenille avoin seminaari, jossa keskustellaan e-aineistojen ajankohtaisista asioista. Osallistujia oli korkeakouluista, yleisistä kirjastoista ja tutkimuslaitoksista, yhteensä 145 henkeä, joista suurin osa seurasi tilaisuutta etäyhteydellä. Päivän aikana kuultiin mielenkiintoisia esityksiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta asiantuntijoilta.

Julkaisujen avoimuus tiedelehtineuvottelujen osan

Avoimuus on tällä hetkellä tieteellisen julkaisemisen kentällä erittäin ajankohtainen asia. FinElibin aineistopäivässä kuultiin kokemuksia Hollannissa, jossa on tehty uraauurtavaa työtä yhdistämällä menestyksekkäästi Open Access-näkökulma suurten kustantajien kanssa käytäviin neuvotteluihin tiedelehtipakettien lisensoinnista. Robert van der Vooren VSNU:sta (Hollannin yliopistojen yhdistys) on neuvotteluiden projektijohtaja ja kertoi FinELibin aineistopäivässä Hollannin neuvottelujen tavoitteista, saavutuksista ja kokemuksista.

Robert van der Vooren totesi, että tilausmaksullisissa lehdissä esitellyt tutkimustulokset ovat kuin luksustuotteita – nyt vain ne, joilla on varaa maksaa kalliit tilausmaksut, pääsevät niihin käsiksi. Tutkimustulokset on kuitenkin tuotettu pitkälti verovaroin, joten niiden pitäisi olla avoimia kaikille. Hollannissa tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä kaikki tutkimusjulkaisut ovat avoimia. Tarkoitus myös on, että avoimuus toteutuu jo siinä julkaisussa, jossa artikkeli julkaistaan eli käytetään nk. kultaista mallia (Gold OA).

Tiedejulkaisemiseen liittyviä kuluja katetaan erilaisilla malleilla, joista perinteisiä ovat olleet lehtien tilausmaksut tai tieteellisten seurojen jäsenmaksut. Open Access -julkaisemisessa tällä hetkellä yleisin malli on artikkelin käsittelymaksu (nk. APC-maksu), jonka maksaa julkaistun artikkelin kirjoittaja tai hänen organisaationsa.

Useiden kustantajien tilausmaksullisissa lehdissä on nykyään mahdollista ostaa artikkeli avoimeksi maksamalla siitä APC-maksu. Tämä luo tilanteen, jossa organisaatio usein maksaa artikkelista sekä tilausmaksun että APC-maksun. Hollannin neuvotteluissa ideana on ollut alusta alkaen, että tiedejulkaisemisen kentälle ei tuoda uutta rahaa, vaan tiedelehdistä nyt maksettava raha kohdennetaan eri tavalla. Uusi raha ei ole tarpeen, koska artikkelien avoimuus ei aiheuta kustantajille lisäkustannuksia. Sen sijaan neuvotellaan siitä, että tilausmaksusummaan saadaan sisältymään myös artikkelien avoimuus. Hollannin neuvotteluissa tämä on toteutunut esimerkiksi Wileyn kanssa. Wileyn lehdissä hollantilaiset tutkijat saavat nyt julkaista artikkelinsa avoimina ilman erillistä maksua.

Robert van der Vooren korosti, ettei eteneminen kustantajien kanssa ole mahdollista ilman tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti yhdessä neuvottelevien organisaatioiden kesken, mutta myös poliitikot tarvitaan mukaan antamaan vahva tukensa kansallisille tavoitteille. Hollannissa yliopistojen johto lähti voimakkaasti mukaan neuvotteluihin kertomaan siitä, että avoimen tieteen tavoitteet koskevat kaikkia ja koko organisaatiota. Lisäksi neuvotteluihin tarvitaan sisua ja peräänantamattomuutta. Tavoitteet on pidettävä selvinä mielessä ja pyrittävä niihin itsepintaisesti.

Tiukoista tavoitteista huolimatta on myös muistettava, että kustannusmaailmakin tarvitsee aikaa muuttuakseen. Siksi Hollantikin on tehnyt joidenkin kustantajien kanssa sopimuksia, joissa edetään vähitellen avoimuuteen. Esimerkiksi Elsevierin kanssa tehdyssä sopimuksessa avoimien artikkeleiden osuus kasvaa kymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen kolmen vuoden aikana. Tärkeää on kuitenkin oikea suunta. Käynnissä on siirtymäkausi täysin avoimeen julkaisemiseen, jonka aikana kustantajien pitää löytää uusia toimintatapoja mutta myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten siirryttävä lehtitilausten hallinnoimisesta avoimen julkaisemisen hallinnointiin ja edistämiseen.

Tärkeää on myös kansainvälinen yhteistyö. Kun useat maat neuvottelevat samantyyppisistä malleista avoimuuden toteuttamiseksi, kustannusmaailma saadaan muuttumaan ja tutkimustulokset avoimiksi. Tähän pyrkii myös Suomi. FinELib-konsortio edustaa tiedelehtipakettineuvotteluissa suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja tavoitteena on saada suomalaisten tutkijoiden artikkelit avoimiksi mahdollisimman monessa lehtipaketissa. Neuvottelustrategia toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansallista tavoitetta nostaa Suomi johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. Neuvotteluissa pyritään minimoimaan tilausmaksujen ja artikkeleiden käsittelymaksujen päällekkäisyys ja tekemään avoimesta julkaisemisesta tutkijoille entistä helpompaa. Avoimesta tieteestä hyötyvät niin tutkijat kuin yhteiskunta, sillä se antaa tutkijoiden työlle näkyvyyttä ja mahdollistaa uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia.

E-kurssikirjat kirjastojen arjessa

Aineistopäivän iltapäivässä kuultiin esitykset FinELibin e-kurssikirjahankkeestaja e-kurssikirjojen käyttökokemuksista. Tietoasiantuntija Paula Mikkonen Kansalliskirjastosta kertoi kotimaisten kurssikirjojen uudenlaisia lisenssimalleja pilotoivan hankkeen edenneen suunnitellusti. Korkeakoulut voivat hankkia Vastapainon, Editan, Gaudeamuksen ja PS-kustannuksen pilottikirjoja Ellibsin e-kirja-alustan kautta. Kirjat ovat käytettävissä vähintään vuoden hankintapäivästä. Pilottijakso loppuu 31.7.2016. FinELib-toimisto kerää käyttäjäpalautetta pilotista ja julkaisee hankkeen raportin alkusyksyn aikana.

Korkeakoulut voivat hankkia kurssikirjoja kahdella vaihtoehtoisella hinnoittelumallilla: yhtäaikaisten käyttäjien paketteina tai lainakertapaketteina. Kirjasto voi ostaa kirjakohtaisen paketin yhtäaikaisia käyttäjiä, jolloin kirja voi olla lainassa yhtä aikaa korkeintaan paketin sallimalla maksimimäärä asiakkaita (esim. 20 yhtäaikaista käyttäjää) lisenssin koko voimassaoloajan. Käyttökertamallissa pakettiin sisältyvät käyttökerrat vähenevät sitä mukaa, kun käyttäjät lainaavat kirjoja, ja käytön jatkaminen käyttökertojen loputtua edellyttää uutta lisenssiä.

Informaatikko Hannu Jokiranta analysoi omassa esityksessään eri hinnoittelumallien vaikutusta e-kirjan kokonaishintaan ja vertaisi e-kirjan hintaa myös painetun kirjan hintaan. Jokirannan mukaan vuoden kestävässä kurssikirjapilotissa ei saada todellista kuvaa hinnoittelumallien vaikutuksesta pitemmällä aikavälillä, sillä kirjat hankitaan tyypillisesti pitemmäksi ajaksi kuin vain vuodeksi. Hänen mukaansa pilotin rajaaminen vuodeksi ei saa myöskään merkitä sitä, että e-kurssikirjojen lisenssit olisivat jatkossa vain vuoden mittaisia. Monivuotisista lisensseistä on tultava kirjastoille myös hintaetua. Jokiranta pitääkin tärkeänä, että keskustelua e-kirjojen hinnoittelumalleista jatketaan myös pilotin jälkeen.

Kirjastoamanuenssi Tytti Leppänen Jyväskylän yliopistosta on ollut mukana kurssikirjahankkeen kirjastotyöryhmässä. Hän kertoi e-kurssikirjojen vähentäneen painettujen kirjojen varaus- ja lainamääriä. Kehitettävää löytyy asiakkailta tulleiden palautteiden mukaan e-kirjojen käyttöönotossa, joka koetaan osin hankalaksi. Selainlukemisessa on katkoja ja kirjan lataaminen omalle koneelle koetaan hankalaksi. Myös kirjojen käytettävyydessä on vielä parantamisen varaa. Ongelmaan voi olla osasyynä se, että e-kirjan ominaisuuksista ei tiedetä tarpeeksi tai niitä ei osata käyttää. Pääosin e-kirjoista saatu palaute on ollut kuitenkin positiivista, ja moni opiskelija ja opettaja toivoo, että kaikki kurssikirjallisuus olisi tulevaisuudessa saatavilla e-versiona.

E-kirjojen saavutettavuus

Päivän lopuksi projektipäällikkö Kirsi Ylänne Celiasta kertoi e-kirjojen saavutettavuudesta ja sen edistämisestä. Saavutettavat e-aineistot ovat tärkeitä kaikille lukemisesteisille, joita ovat näkövammaisten lisäksi kaikki henkilöt joilla on vaikeuksia käyttää tavallista kirjaa. Hyvä saavutettavuus ei kuitenkaan ole vain lukemisesteisten asia, vaan se samalla parantaa e-aineistojen yleistä käytettävyyttä.

E-kirjoissa hankaluuksia aiheuttavat monesti esim. kuvat ja kaaviot. Jos kuvalle ei ole tarjolla vaihtoehtoista tekstimuotoista kuvausta, ei lukemisesteinen välttämättä saa mitenkään tietoa kuvan sisällöstä. Tällöin tekstissä olevat viittaukset kuvaan ovat turhauttavia, ja osa informaatiosta jää piiloon. Vastaava ongelma koskee kaavioita, jos ne ovat e-kirjassa tarjolla vain kuvina. Taulukon teksti ja muu informaatio tulisikin olla e-kirjassa myös tekstimuotoisena.
Lukemisesteisen ongelmana on myös se, että kirjojen saavutettavuudesta on hankala saada tietoa. Niinpä lukijan on kokeiltava jokaisen kirjan kohdalla erikseen, pystyykö hän kirjaa lukemaan. Apua voisi olla vaikkapa siitä, jos kirjastoluettelossa olisi kuvailtu kirjan saavutettavuutta. Yleistä tietoa e-kirjojen saavutettavuudesta on tulossa lähiaikoina myös Celian omalle Saavutettavuus-sivulle.

Esitykset verkossa

Aineistopäivän aikana kuultiin myös mm. FinELib-konsortion ajankohtaisista asioista, OA-julkaisemisesta tutkijan ja toimittajan näkökulmasta, Helmet-kirjastojen aikakauslehtipilotista sekä opettajan näkemyksiä e-kirjojen käytöstä opetuksen apuvälineenä. Aineistopäivän esitysten materiaalit ja esitystallenteita on nähtävillä FinELibin asiakaswikissä.

Kirjoittajien yhteystiedot

Paula Mikkonen, tietoasiantuntija
Iina Peltonen, tietoasiantuntija
Arja Tuuliniemi, palvelupäällikkö
Anu Alaterä, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto / kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.