Merkittävä osuus suomalaisesta tieteen historiasta on nyt verkossa

Kuva digitoidusta Keisarillisen Aleksanterin yliopiston väitöskirjan nimiösivusta.

Ilouutisia korkeakoulutuksen historiasta kiinnostuneille: Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitökset on asetettu avoimesti saataville digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun.

Hakkarainen J-P (2021). Merkittävä osuus suomalaisesta tieteen historiasta on nyt verkossa. Tietolinja, 2021(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061938985

Kansalliskirjasto on julkaissut kaikki Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitöskirjat ja stipendiaattiteesit digitaalisena kopiona. Vapaasti käytettävä aineisto on saatavilla digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta. Kokonaisuuden uudempaan tekijänoikeuksien (tekijän kuolinvuosi 1951 tai myöhemmin) alaiseen aineistoon voi tutustua vapaakappaletyöasemilla.

Väitöskirjat ja niiden julkaisukulttuuri

Vuosina 1828–1917 Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa julkaistiin yhteensä 1968 väitöskirjaa ja stipendiaattiteesiä. Aikaisemmissa aihetta käsittelevissä bibliografioissa ilmoitettu lukumäärä on pienempi, mutta tässä yhteydessä myös sarjaväitöskirjojen erilliset osat ja stipendiaattiteesit ovat laskettu itsellisinä lukuun mukaan.

Vajaan sadan vuoden aikana julkaistiin eri tasoisia ja eri muotoisia väitöksiä. Vuoden 1828 perussäännöissä väitöskirjalajien määrä väheni neljään, joita olivat kandidaatintutkinnon harjoitusväitöskirja (pro exercitio), tohtorinväitoskirja (pro doctoratu), virkaväitöskirja (pro munere) ja dosentinväitöskirja (pro venia docendi). Väitöskirjojen lisäksi julkaistiin myös muutaman sivun mittaisia stipendiaattiteesejä.

Vuoden 1852 suuri yliopistoreformi ja uudet perussäännöt vaikuttivat myös väitöskirjojen laatimiseen. Julkinen Pro exercitio -väitöskirja muuttui kirjalliseksi kielikokeeksi ja kun vuonna 1828 perussäännöt olivat määränneet, että teologiset, filosofiset ja virkaväitöskirjat tuli julkaista latinaksi ja muut joko ruotsiksi tai latinaksi, niin vuoden 1852 statuuttien mukaan kaikkien väitösten tuli olla joko latinan- tai ruotsinkielisiä.

Pro munere-, eli virkaväitöskirjaa tarvittiin nimensä mukaisesti virkaa varten, mutta sitä oli noudatettu harvakseltaan Turun Akatemian aikana. Vuonna 1828 määräyksiä tiukennettiin ja edelleen vuoden 1852 statuuteissa pro muneren merkitys virkanimityksissä kasvoi. Erillinen dosentinväitöskirja, pro venia docendi, vaadittiin aina vuoteen 1895 saakka, jonka jälkeen jokin muukin tieteellinen teos kuin nimenomaan arvoa varten laadittu väitöskirja mahdollisti dosentuurin saavuttamisen. Dosentinväitöskirjoja julkaistiin ajanjaksolla 1828–1917 yhteensä 116 kappaletta ja virkaväitöskirjoja julkaistiin yhteensä 192 kappaletta.

Ei ainoastaan väitöskirjoja, vaan myös kontekstoivaa kirjallisuutta

Väitöskirjat olivat keskeisin osa suomalaista tieteellistä julkaisukulttuuria aina 1800-luvun lopulle, jolloin yliopistollisten virkojen pätevöitymisvaatimuksia väljennettiin, eli pro munere -väitös poistettiin. Toisaalta tieteellisten seurojen julkaisusarjat tarjosivat uusia kanavia tieteellisen tiedon esittämiseen ja välittämiseen.

Väitöskirjojen lisäksi digitoitiin ja julkaistiin myös muita Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston toimintaan ja kulttuuriin liittyviä julkaisuja, kuten erilaisiin akateemisiin juhlallisuuksiin liittyvää kirjallisuutta, rehtorin puheita ja kertomuksia, perussäädökset eli statuutit, opinto-oppaita, virkaanastujaisluentoja sekä promootiokirjallisuutta.

Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitöskirjat tarjoavat laajan kuvan tieteen historiasta Suomessa ja yhdessä aikaisemmin digitoitujen Turun akatemian väitöskirjojen kanssa se muodostaa merkittävän oppihistoriallisen kokonaisuuden lähes 300 vuoden ajalta.

Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitöskirjat ja julkaisut digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=561

Lue lisää aineistoista Scripta selecta -blogissa: Till vetenskapens grynnare, idkare och vänner

Kirjoittaja

Jussi-Pekka Hakkarainen, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto
etunimi.sukunimi[at]helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.