Paluu Montrealiin: PKP International Scholarly Publishing Conference, 2.-4.8.2017

Nygård A-J (2017). PKP 2017 International Scholarly Publishing Conference, Montreal, 2.-4.8.2017. Tietolinja, 2017(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709258726

Avoimen julkaisemisen ohjelmistoja kehittävä Public Knowledge Project järjesti kuudennen PKP Scholarly Publishing Conference -konferenssinsa elokuun alussa. Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman sijainniksi oli tällä kertaa valikoitunut Montreal, jossa yhteistyökumppanina toimi ranskankielisiä julkaisupalveluja tarjoava Érudit.

Public Knowledge Project on avoimen tieteen teknologioiden edelläkävijä, joka perustettiin jo viime vuosisadan puolella. John Willinskyn alulle panema hanke on myöhemmin kehittynyt laajaksi yhteistyöverkostoksi, jonka rahoitukseen osallistuu useita kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia yliopistoja ja kirjastoja. Suomessakin laajassa käytössä olevan Open Journal Systems -järjestelmän lisäksi PKP on kehittänyt järjestelmät avoimille monografioille (Open Monograph Press) sekä tieteellisille konferensseille (Open Conference Systems).

Scholarly Publishing Conference -tapahtumia on järjestetty nyt tasan kymmenen vuotta. Tavallisesti tapahtumapaikkana on ollut yhteisön kotikaupunki Vancouver, mutta kokoonnuttu on myös Saksassa ja Meksikossa. Sisältö on ollut alusta asti sekä teknistä että tiedepoliittista, eli ohjelmaan on sisältynyt ohjelmistojen kehitystyön ja esittelyn lisäksi myös puheenvuoroja avoimeen tieteen asemasta ja tulevaisuudesta. Ennen kaikkea konferenssi on toiminut PKP:n tuotteita käyttävien yhteisöjen ja yksilöiden verkostoitumistilaisuutena ja samalla myös paikkana, jossa ympäri Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppa asuvat PKP:n omat työntekijät näkevät toisiaan muutenkin kuin tietokoneen välityksellä.

Kuva: PKP Scholarly Publishing Conference 2017 järjestettiin elokuun alussa Montrealissa. Kuvaaja: Gwendal Henry.

Työskentelin Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteisessä Kotilava-hankkeessa  syksystä 2015 kesäkuuhun 2017 saakka ja omana vastuualueenani oli TSV:n ylläpitämän Open Journals Systems -palvelun kehittäminen. Hankkeen aikana olin aktiivisesti yhteistyössä PKP:n kehittäjien kanssa ja hankkeen tuloksena syntynyt Journal.fi-sivusto sai viime keväänä näkyvyyttä myös heidän verkkosivustollaan. Haluan kiittää PKP:ta konferenssimatkani tukemisesta.

Ennätyksellisen suuri PKP Sprint

Kolmipäiväinen konferenssi aloitettiin 2.8. järjestetyllä PKP Sprint -tapahtumalla. Public Knowledge Project järjestää vastaavia sprinttejä joko pari kertaa vuodessa tai vastaavasti konferenssivuosina kerran vuodessa konferenssin yhteydessä periaatteessa erillisenä tapahtumana. Sprint on ohjelmointiin keskittynyt tapahtuma, jossa jotain PKP:n ylläpitämän ohjelmiston osa-aluetta kehitetään pienryhmissä useamman henkilön yhteistyönä vajaan parin päivän ajan. Itselläni oli mahdollisuus osallistua Sprint-tapahtumaan jo keväällä 2016 samaisessa Montrealissa (ks. Tietolinja 2/2016).

Tänä vuonna konferenssin yhteydessä järjestettyyn pyrähdykseen pyrittiin saamaan entistä enemmän myös sellaisia osallistujia, jotka eivät itse ole ohjelmoijia. Tuloksena olikin tapahtuman historian suurin osallistujamäärä. Koodin kirjoittamisen lisäksi useampi työryhmä keskittyi muun muassa erilaisten ohjetiedostojen suunnitteluun sekä jo luotujen ominaisuuksien testaukseen. Ohjetyöryhmät aloittivat muun muassa jo pahasti vanhentuneen Getting found, staying found -ohjeistuksen uudistamisen ja suunnittelivat tapoja, joilla monella kielellä julkaistuja ohjetiedostoja olisi jatkossa helpompi ylläpitää.

Ehkä kiinnostavin puhtaasti tekninen uudistus oli sprintissä viimeisteltävänä ollut REST API, eli rajapinta, jonka avulla OJS-järjestelmässä julkaistut sisällöt ovat helposti käytettävissä myös muissa ohjelmistoissa. Tämä lokakuussa julkaistavasta OJS 3.1:stä löytyvä uudistus mahdollistaa entistä helpommin OJS:n integroinnin muihin järjestelmiin.

Lehtien toimituskuntien ja oman toiminnan raportoinnin kannalta mielenkiintoinen uusi hanke oli parempien sisäisten tilastojen suunnittelua aloittanut ryhmä. Sisäisillä tilastoilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi lehteen saapuneiden käsikirjoitusten määrää ja hylkäysprosenttiin liittyviä tietoja. Tällä hetkellä OJS ei tarjoa näiden lukujen tuottamiseen hyviä työkaluja, mutta sprintissä työskennellyt ryhmä teki tulevaa toteutusta varten kattavat vaatimusmäärittelyt.

Osallistuin itse PKP:n Open Type Setting Stack -palvelua hyödyntävän OJS-lisäosan käyttäjätestaukseen. OTS on verkkopalvelu, joka muuntaa esimerkiksi doc- ja odf-muodoissa olevia dokumentteja automaattisesti JATS XML -tiedostoiksi, joka on juuri tieteellisiä artikkeleita silmällä pitäen suunniteltu XML-muoto. Nyt kehitettävä Markup-lisäosa paitsi muuntaa käsikirjoitustiedoston automaattisesti XML-muotoon myös tarjoaa visuaalisen editorin muunnetun tiedoston siistimiseen. Toimittajan ei siis tarvitse tuntea XML-muotoa tarkemmin. Jollain aikavälillä voidaankin odottaa, että word-muodossa olevista liitetiedostoista luovutaan kokonaan ja koko toimitusprosessi tapahtuu JATS XML –muodossa.

OTS-palvelua koskevan työtyhmän lisäksi osallistuin CrossRefin ja PKP:n yhteiseen työryhmään, jossa käsiteltiin CrossRefin palveluiden integrointia OJS-alustalle. DOI-tunnisteiden tallennuksen osalta ollaan jo valmiita ja OJS-järjestelmä tekeekin DOI-tunnisteiden rekisteröinnin äärettömän helpoksi. CrossRef tarjoaa kuitenkin paljon muitakin palveluita, kuten rahoittajatietojen keruun. Tähän tarkoitukseen Kotilava-hankkeessa valmistui viime keväänä CrossRefin palvelua hyödyntävä lisäosa, jonka toimintaa esittelin ja jonka jatkokehitykseen PKP on osallistunut kuluneesta kesästä lähtien.

Sprint-tapahtuman työryhmien raportit ovat luettavissa syksyn aikana PKP:n kotisivuilta, osa raporteista on tätä kirjoitettaessa jo ilmestynyt.

Ääni, oikeudet, omistajuus

Seuraavana päivänä alkaneen varsinaisen konferenssin teemana oli ”Reclaiming Scholarship: Voice, Rights, Ownership”. Ohjelma koostui muutamista pidemmistä puheenvuoroista sekä suuresta määrästä noin viisi minuuttia kestäneistä ”salamapuheita”, joissa esiteltiin erilaisia käyttäjäkokemuksia sekä teknisiä uudistuksia.

Kuva: Konferenssiin osallistui arviolta vajaa sata avoimen tieteen ystävää. Kuvaaja: Gwendal Henry.

Ensimmäiset puheenvuorot annettiin tilat tarjonneen Université de Montréalin edustajalle sekä PKP:n johtajille Brian Owenille ja John Willinskylle, jotka loivat katsauksen konferenssien kymmenenvuotiseen historiaan. Iltapäivän Views from the Global South -paneelissa keskusteltiin avointen julkaisupalveluiden kehittymisestä Afrikassa sekä Latinalaisesta Amerikassa. Public Knowledge Projectin keskeisiä tavoitteita on ollut alusta asti kehittää tiedejulkaisemista juuri näillä alueilla ja tämä näkyy myös OJS-järjestelmän käyttäjiä visualisoivalla kartalla. Latinalaisessa Amerikassa keskeinen yhteistyökumppani on SciELO, jonka toiminnasta kertoi Alex Mendonça ja Afrikassa African Academies of Science, joka ylläpitää Journal.fi-palvelun toimintamallia vastaavaa African Journals Online -palvelua.

Toisen konferenssipäivän selkeästi eniten kiinnostusta ja kysymyksiä herättänyt puheenvuoro oli Charlotte Rohin esitelmä Publishing and the Gatekeepers. San Franciscon yliopiston Gleeson Library -kirjastossa työskentelevä Roh maalasi varsin synkän kuvan etnisten vähemmistöjen asemasta amerikkalaisessa tiedejulkaisemisessa. Hänen näkemyksenä mukaan avoin tiede ei olekaan pelkästään tapa korjata tiedejulkaisemisen vinoutunutta rahoitusmallia, vaan myös tapa saada vähemmistöt osallistumaan paremmin tiedejulkaisemisen eri vaiheisiin.

Lyhyitä puheenvuoroja oli sekä ensimmäisenä että toisena varsinaisena konferenssipäivänä ja ne oli koottu kolmeksi tunnin mittaseksi sessioksi, joista jokaisessa käytiin läpi kahdeksan esitelmää kysymyskierroksineen. Välillä melko hektisistä sessioista jäivät päällimmäisinä mieleen teknisiä ratkaisuja koskeneet hankkeet, joista kiinnostavin on pian käyttöön saatava versionhallinta OJS-järjestelmään. Versionhallinta mahdollistaa jo julkaistun käsikirjoituksen korjaukset niin, että käsikirjoituksen eri versiot ovat lukijan nähtävillä. Tulevaisuudessa voidaan odottaa, että ominaisuus integroidaan CrossRefin Crossmark-palveluun. Työstä vastannut Freie Universität Berlin on yksi PKP:n kehitysyhteistyökumppaneista.

Seuraava konferenssi kesällä 2019

Seuraava Scholarly Publishing Conference -konferenssi järjestetään todennäköisesti elokuussa 2019. Toivoa sopii, että kolmen Amerikassa järjestetyn konferenssin jälkeen palataan jälleen Eurooppaan.

Konferenssin ohjelma: https://pkp.sfu.ca/pkp2017/schedConf/program

Konferenssin esitelmät: https://pkp.sfu.ca/pkp2017/schedConf/presentations

Antti-Jussi Nygård
ajnyga [at] gmail.com

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.