KDK-asiakasliittymän uusi vaihde

Ari Rouvari ja Tapani Sainio
Kansalliskirjasto

Suunnittelija Tapani Sainio haastatteli tietojärjestelmäpäällikkö Ari Rouvaria KDK-asiakasliittymän uusista tuulista.

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205305660
 

[Tämän haastattelun tekemisen jälkeen tapahtuneista asioista mainittakoon tässä muutama: asiakasliittymä on nimetty Finnaksi, ja tulevaisuudessa Finna-verkkopalveluun pääsee osoitteesta www.finna.fi. Asiakasliittymän kehittämispäällikkönä aloitti toukokuussa Aki Lassila, joka vastaa asiakasliittymän kehittämisestä ja käyttöönotosta sekä jatkuvasta kehittämistyöstä arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Viimeisimmät esittelyt Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tuloksista ovat katseltavissa KDK:n kevätseminaarin sivuilta.]

TS: Asiakasliittymällähän on jo pitkä historia takanaan, mutta viimeisten kuukausien aikana on tapahtunut paljon: kilpailutuksen voittanutta Ex Libriksen Primoa pilotoitiin syksystä 2010 alkaen, Turun kaupunginkirjasto keskeytti pilotoinnin viime marraskuussa ja Kansalliskirjasto purki sopimuksen Primon pilotoimisesta tammikuussa, sillä pilotointi osoitti, ettei ohjelmisto vastannut asiakasliittymälle asetettuja vaatimuksia. Nyt asiakasliittymää on tehty muutama kuukausi avoimen lähdekoodin VU-Findilla.
Ari Rouvari, miltä tilanne vaikuttaa tekijätiimin näkökulmasta?

AR: Kyllä tulokset jo nyt alkuvuoden perusteella osoittavat sen, että ohjelmistonvaihdos oli oikea ratkaisu. VuFind mahdollistaa palvelun toteutuksen alkuperäisten vaatimusmäärittelyiden mukaisesti, kehittämistyö näyttää etenevän hyvin eikä suuria teknisiä riskejä ei ole tullut vastaan. Avoin lähdekoodi tuntuu tarjoavan mahdollisuuksia, joihin kaupalliset ohjelmistot olivat liian rajoittuneita.
TS: Vaski-kirjastothan kirjoittivat kokemuksistaan omaan pilottiraporttiinsa. Missä määrin KDK-hankkeen laajuus, mukana olevat erilaiset organisaatiot ja niiden tarpeet vaikuttivat mielestäsi siihen, että kaupalliset ohjelmistot olivat liian rajoittuneita asiakasliittymän tarpeisiin?

AR: Kaupalliset tuotteet oli suunniteltu pitkälti yksittäisten organisaatioiden, erityisesti kirjastojen käyttöön eikä niiden arkkitehtuurissa ollut kunnolla otettu huomioon konsortiokäyttöä. Joustavuus tulee siitä, että nyt tämä on omissa käsissä, asiakasliittymän kehittämistä eivät muut asiakkaat rajoita eikä tässä ole mitään mustaa laatikkoa, johon ei voisi vaikuttaa. Kehittämistä ohjaavaa kaupallista intressiä ei nyt ole, sen sijaan koordinointi ja strategiatyö pitää tehdä itse.
TS: Jotkut ovat kyselleet, tuleeko Kansalliskirjastosta nyt softatalo?

AR: Ei Kansalliskirjastosta tämän vuoksi softataloa tule. On meillä muitakin palveluja, joita on tehty avoimella lähdekoodilla. Tietysti asiakasliittymää kehittävä tiimi on muuttunut ohjelmiston ylläpitäjästä ohjelmiston kehittäjäksi, ja onneksi meillä onkin ryhmä, joka on innostunut kehittämistyöstä. Nyt on selvä paradigman muutos käynnissä, meillä on historiaa kaupallisen softien käyttäjänä, mutta nyt avoin lähdekoodi on alkanut kiinnostaa. Tämä paradigman muutos tarkoittaa meille sitä, että asiakkaan tarpeet voidaan ottaa joustavammin huomioon.
TS: Mitä tämä uusi tilanne mielestäsi edellyttää Kansalliskirjastolta ja toisaalta meidän kumppaneiltamme?

AR: Uusi tilanne vaatii meiltä läpinäkyvyyttä ja avoimutta. Tärkeää on, että halukkaat pystyvät vaikuttamaan ja antamaan palautetta, jos hanke ei kehity siihen suuntaan kuin halutaan. Tällainen kehittäminen vaatii asiakkailta luottamusta meihin, mikä ei tietenkään ole itsestäänselvyys.
TS: Asiakasliittymän kehitysversioitahan on jo demottu erilaisissa tilaisuuksissa ja linkit niihin löytyy esimerkiksi KDK-hankkeen sivuilta. Mutta miten se vaikuttaminen ihan konkreettisesti tapahtuu, miten kuvailisit sitä työtapaa, jota tässä noudatetaan?

AR: Dokumentaatio ja kehittämissuunnitelmat ovat avoimia ja kommentoitavissa kaikille kiinnostuneille. Organisaatiot, jotka käyttävät palvelua, muodostavat konsortion, ja se on yksi kanava, jonka kautta voi olla mukana kehittämisessä ja vaikuttamassa palveluun. Tällä hetkellä me toivomme ensisijaisesti sitä, että ensimmäisen aallon organisaatiot testaavat aktiivisesti asiakasliittymään toteutettavia piirteitä. Kehittäminen on iteratiivista, me tuotamme vaatimusmäärittelyn perusteella jonkun piirteen, muut kommentoivat sitä, ja piirrettä hiotaan palautteen mukaisesti.
TS: Milloin nähdään ensimmäinen asiakasliittymä tuotantokäytössä?

AR: Ensimmäisessä aallossa on mukana kymmenisen organisaatiota, osa niistä tekee oman näkymänsä, ja lisäksi toteutetaan arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen näkymä. Tavoite on, että vuoden loppuun mennessä olisi pari kolme liittymää tuotannossa, esimerkiksi yhteinen näkymä ja jokin muukin. Tämä kehittämiskierros tehdään nykyisten vaatimusmäärittelyiden mukaisesti, seuraavassa vaiheessa voidaan ottaa uusia piirteitä mukaan.
TS: Tässä on ollut nähtävissä, että asiakasliittymään kohdistuu erilaisia toiveita: arkistoilla on omat tarpeensa, museoilla omansa, samoin on yleisillä kirjastoilla ja yliopistokirjastoillakin. Miten mielestäsi näitä tarpeita voidaan parhaiten ratkoa?

AR: Suurena haasteena on, että me ymmärtäisimme asiakkaiden tarpeet. Meillähän on Kirjastoverkkopalveluissa uusi asiakkuudenhallintayksikkö, jossa tehdään työtä sen eteen. Myös asiakasliittymäyksikön koodaajat katsovat asiakasliittymää ensisijaisesti palvelunäkökulmasta eikä teknologian.

Asiakasliittymähän perustuu siihen, että siinä on yhteisen näkymän lisäksi yksittäisen organisaation ylläpitämiä paikallisia näkymiä, joissa voi olla eri tavoilla toteutettuja palveluita. Se, miten ne toteutuvat ja ovatko palvelut sen näköisiä kuin käyttäjät haluavat, on myös käytettävyysasia, ja siihen onkin panostettu. Tässäkin periaatteena on, että me emme tee valmista tuotetta ja sille käytettävyystestausta vaan käytettävyys on jatkuvasti pyörivä iteratiivinen malli, jossa tehdään jotain, testataan ja korjataan ja niin edelleen.
TS: Käytettävyys onkin asia, joka tuntuu yhdistävän tässä hankkeessa mukana olevia, ja kaikki näkevät sen merkityksen. Se on ehkä kokonaisarkkitehtuurin ohella sellainen alue, jossa ei tule sektorirajat vastaan, vaan voidaan unohtaa ne ja tehdä yhteisiä asioita.

AR: Joo, siinä työssä syntyy lisäarvoa. Se, mistä itse olen saanut eniten kicksejä, on ollut tutustuminen eri sektoreihin. Eri sektorien kanssa tehty yhteistyö on mukavaa myös siinä mielessä, että palvelu selkeästi rikastuu kun näkee erilaisia tarpeita ja toteutuksia, joita voi sitten hyödyntää muuallakin.
TS: Jos nyt puhutaan sektorikohtaisista palveluista niin mitenkäs Nellin tilanne, kuinka kauan Nelli on vielä käytössä?

AR: Nellin korvaaminenhan on ollut meidän yhtenä tavoitteena. Aluksi integroidaan Nelli asiakasliittymään ja pitkällä tähtäimellä korvataan Nelli kokonaan. Tämä on ehkä palvelullisesti haastavin osuus tässä.

Meillä on juuri käynnistymässä kirjastoaineistojen lisensioitujen aineistojen metadataindeksien kilpailutus. Keskitetyn indeksin rinnalle jää vielä Nellin monihaku. Keskitettyä indeksiä käytetään suoraan asiakasliittymän kautta, ja sen lisäksihän asiakasliittymässä on asiakasliittymän oman aineiston indeksi. Hakutulokset asiakasliittymässä näytetään todennäköisesti rinnakkain keskitetystä indeksistä ja asiakasliittymän omasta indeksistä. Toteutustavan valinta on myös käytettävyysasia.
TS: Organisaatioillehan asiakasliittymä on tärkeä infrastruktuuri, jonka toimiminen on olennaista myös muiden palveluiden kannalta. Mutta miten loppukäyttäjän elämä tämän myötä muuttuu, miten asiakasliittymä näyttäytyy hänelle?

AR: Loppukäyttäjä saa esimerkiksi oman alueensa kirjaston kautta laajemmin aineistoja, jotka voivat olla sekä painettuja että elektronisia. Nämä aineistot voivat olla myös sellaisia, jotka eivät ole sen kirjastojen kokoelmissa, sillä asiakasliittymä ei ole organisaatio- tai aineistokohtainen. Asiakasliittymä korvaa vanhoja palveluita, siinä on moderni käyttöliittymä, ja moneen nykyiseen järjestelmään verrattuna sen käytettävyys on parempi. Myös hakuominaisuudet parantuvat, haku helpottuu ja muuttuu tehokkaammaksi asiakasliittymässä.

Sitä loppukäyttäjän lisäarvoa rakennetaan yhdessä muiden osallistuvien organisaatioiden kanssa ja sitä me teemme vaihe vaiheelta, mutta jatkuvasti.

Asiantuntijoiden yhteystiedot

Ari Rouvari, tietojärjestelmäpäällikkö
Tapani Sainio, suunnittelija

Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Sähköposti: etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi