ARTIVA tekee artikkelitietojen tallentamisen ja hyödyntämisen helpommaksi

Lassi Lager
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306043827

 

25.4.2013 pidetyssä Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyviksi! -seminaarissa kirjastoväki ja tiedekustantajat kokoontuivat keskustelemaan ja kuulemaan eri näkökulmista Kansalliskirjaston ARTIVA-hankkeesta, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruusta ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeesta. Seminaarissa esiteltiin myös ARTOa varten kehitettävää uutta artikkelitietojen syöttölomaketta. Paneelikeskustelussa pohdittiin miten kotimaisten tiedejulkaisujen kirjoittaja ja lukija kohtaavat. [Ks. Seminaarin esitykset ja tallenteet]

ARTO ja ARTIVA

ARTO on Kansalliskirjaston koordinoima kotimaisten artikkelien viitetietokanta, jossa on yli 1,5 miljoonaa viitettä ja kymmeniä tuhansia kokotekstilinkkejä. Tallentaminen on tapahtunut hajautetusti eri kirjastoissa. Kirjastojen resurssipulasta johtuen vuosikartunta on kuitenkin viime vuosina laskenut ja monien julkaisujen tallennusviive kasvanut. Vuonna 2012 ARTOon tallennettiin n. 27 000 uutta viitettä. Samaan aikaan ARTO-hakujen määrä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti ja ARTOn viitteet löytyvät nykyisin myös Finnasta.

Artikkelitietovarantohanke eli ARTIVA on noin yksivuotinen OKM:n rahoittama ja Kansalliskirjaston koordinoima kehittämishanke. Hankkeen tarkoitus on edistää kotimaisissa julkaisukanavissa julkaistujen tieteellisten artikkelien viitetietojen tallentamista ja saatavuutta. Hankkeessa työskentelee päätoimisesti kaksi tietojärjestelmäasiantuntijaa: Lassi Lager vastaa hankkeen koordinoinnista ja sidosryhmäyhteistyöstä ja Artturi Lehikoinen teknisestä kehittämisestä.

ARTIVA-hankkeessa nykyisen ARTOn pohjalta pyritään luomaan ajantasainen ja kattava kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto, jonka kuvailutietoja voivat hyödyntää niin tutkimusorganisaatioiden julkaisurekisterit, tieteelliset kustantajat, tiedonhakijat kuin kaikki avoimen datan hyödyntäjät. Ajantasaisuus ja kattavuus tarkoittavat tallennusviiveen minimoimista ja varsinkin kokoomateosartikkeleiden kattavampaa tallentamista.

Jotta tavoitteet toteutuisivat, tallennusyhteistyön täytyy laajentua: yhteistyöllä tiedekustantajien kanssa pyritään saamaan artikkelien tiedot heti julkaisuvaiheessa. Tallennuksen siirtyminen osittain pois kirjastoilta edellyttää uusia periaatteita, työvälineitä ja työprosesseja. Uusi syöttölomake mahdollistaa tallennustyön tekemisen ilman kirjastoalan koulutusta tai -kokemusta. Hankkeessa kehitetään myös ARTOon tallennettujen viitteiden hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi lehtien kotisivuilla – ja avoimena datana missä vain muuallakin.

 

Artikkelitietojen tallentaminen sujuvammaksi

Vaikka hankkeen painopiste on tieteellisissä artikkeleissa, uusi syöttölomake helpottaa myös laajemmin uusien ja vanhojen artikkeliviitteiden viemistä Artoon. Siitä hyötyvät erityisesti sellaiset kirjastot, jotka eivät käytä muuten tallentamiseen Voyager- luettelointiohjelmaa tai MARC 21 -formaattia.

Syöttölomake ei ole formaattisidonnainen ja se mahdollistaa tunnisteiden ja linkkien automaattisen lisäämisen useisiin tietoelementteihin. Tallennettu metadata muunnetaan ARTOa varten perinteiseen MARC 21 -muotoon, mutta muutkin muunnokset ovat mahdollisia. Lomake hyödyntää muista järjestelmistä valmiina löytyvää dataa ja lomakkeella tallennettua dataa voidaan hyödyntää toisissa järjestelmissä. Lomake ohjaa tallentajaa ja käyttää muista järjestelmistä hakiessaan ennustavaa hakua. Tallentajan valinnat vaikuttavat myös siihen, mitä muita tallennuskenttiä näytetään. Tavoitteena on saada tallentajaprofiiliin joitain tietoja aikaisemmista tallennuksista, jotta toistuvia tietoja ei tarvitse syöttää eri kirjautumiskerroilla erikseen.

Syöttölomakkeella voidaan tallentaa helposti myös OKM:n julkaisutiedonkeruussa tarvittavia tietoja, jolloin korkeakoulujen julkaisurekisterit saavat ARTOsta poimiessaan aikaisempaa ”valmiimpia” viitteitä. Esimerkiksi korkeakoulujen nimet ja koodit, tieteenalaluokitukset ym. haetaan ennustavalla haulla valmiista taulukoista. Käsin syötettävä tieto minimoidaan, jolloin myös kirjoitusvirheiden mahdollisuus vähenee.

Syöttölomakkeen beta-versiota kehitetään vielä kesän aikana, pilotointi ensimmäisten kirjastojen ja tiedekustantajien kanssa on suunnitelmissa aloittaa syksyllä.

Kiinnostuksesta ARTIVA-hankkeessa kehitettävän syöttölomakkeen pilotointiin voi ilmoittaa palveluosoitteeseen: arto-posti[at]helsinki.fi

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Lassi Lager, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: lassi.lager [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén