Intressantti eksperimentti: SCOAP3 for Books -initiatiivissa konvertoidaan HEP-opuksia[1]

Kuva SCOAP3-konsortion verkkosivusta

Vilén T (2021). Intressantti eksperimentti: SCOAP3 for Books -initiatiivissa konvertoidaan HEP-opuksia. Tietolinja, 2021(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061938993

Kevät 2021 on ollut kiihkeää aikaa avointen kirjojen saralla. Kotimaassa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen koordinaation alla toimiva työryhmä on ryhtynyt avaamaan monografioiden avoimuuteen liittyvää solmua,[2] ja maailmalla avoimiin kirjoihin liittyviä uusia aloitteita esitellään sellaista tahtia, että heikkohermoisempaa aivan hirvittää.[3] Kiinnostaviin avauksiin kuuluu myös SCOAP3 for Books -projekti, joka nytkähti pitkähkön valmisteluvaiheen jälkeen eteenpäin vapunpäivänä,[4] suomalaisten poksautellessa – erittäin sattuvasti – kuohuviaan.

Mikä ihmeen SCOAP3?

SCOAP3 on lyhenne sanoista Sponsoring Consortium for Open Access Publishing in Particle Physics. Kyseessä on maailmanlaajuinen konsortio, jonka avulla 11 korkeaenergiafysiikan (high energy physics eli tuttavallisemmin HEP) alan keskeistä lehteä on muutettu avoimiksi.

Konsortiota hallinnoi CERN ja siihen kuuluu yli 3000 kirjastoa, rahoittajaa ja tutkimuslaitosta 46 eri maasta, kolmea hallitustenvälistä organisaatiota unohtamatta.[5] Suomesta mukana on 9 yliopistoa ja VTT, Kansalliskirjaston/FinELibin toimiessa kansallisena yhdyslinkkinä sekä Suomen edustajana SCOAP3:n hallintoneuvostossa.

Miten SCOAP3 toimii?

SCOAP3 on omalaatuinen ja erittäin kustannustehokas[6] avoimen julkaisemisen malli, jossa tutkimusyhteisön muodostama konsortio kilpailuttaa kustantajat sekä maksaa näille tietyn ennalta sovitun rahasumman artikkeleiden julkaisemisesta. Kustantajat taas suorittavat kirjastoille tilausmaksuhyvityksiä, jotka nämä puolestaan ohjaavat takaisin SCOAP3-rahastoon. Kunkin maan maksuosuus perustuu sen osuuteen maailmanlaajuisesta HEP-tutkimuksesta.[7]

SCOAP3 tekee avoimesta julkaisemisesta vaivatonta paitsi kirjastoille ja rahoittajille, myös ja ennen kaikkea tutkijoille: kirjoittajamaksuja ei peritä; artikkelit julkaistaan välittömästi avoimina; tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja artikkelit rinnakkaistallennetaan automaattisesti myös SCOAP3-repositorioon.[8]

Ja nytkö avataan myös kirjoja?

Kyllä, joskin kyse on tässä vaiheessa pelkästään pilotista. Niin tai näin, keväällä 2019 käynnistyneen projektin tarkoituksena on avata hiukkasfysiikan ja sen lähitieteenalojen olemassa olevaa (backlist) keskeistä kirjallisuutta. Konvertoinnin kustannukset katetaan SCOAP3-partnereiden maksamilla vapaaehtoisilla ja kertaluontoisilla tukimaksuilla. Jäsenenkirjastot ovat suhtautuneet hankkeeseen innostuneesti – näin myös Suomessa – ja rahoituslupauksia on annettu noin 350 000 €:n edestä.

Kustantajien kanssa käytyjen alustavien neuvottelujen tuloksena avattaviksi on valittu 102 nimekettä. Oppikirjoja on mukana vähänlaisesti, mutta kirjalistaa on pidetty hyvänä ja keskimääräisiä kustannuksia erittäin kohtuullisina (n. 3600 €/kirja). Konvertoidut kirjat saavat Creative Commons – lisenssin (CC- BY tai CC-BY-NC) ja ovat vapaasti luettavissa sekä kustantajien omien palveluiden että SCOAP3-repositorion kautta. Avattujen kirjojen pitkäaikaissäilytyksestä ulkopuolisessa palvelussa tullaan niin ikään huolehtimaan.[9]

Entä tulevaisuudessa?

Projektin jatkosta ei vielä ole päätetty, mutta mikäli siitä saadut kokemukset ovat hyviä, saatetaan jatkossa kokeilla myös hiukkasfysiikkaan ja lähitieteisiin liittyvien front list – kirjojen avaamista. Koska etenkin uusien ja suosittujen oppikirjojen avaaminen on kallista – ja koska kustantajat tuskin ovat valmiita polkemaan hintojaan –, jäänee avattavien kirjojen määrä kuitenkin nykyistä pienemmäksi.

Toisaalta: koska alan keskeisten oppikirjojen hankkiminen e-kirjoina on kallista, voitaneen kirjastojen olettaa olevan kiinnostuneita osallistumaan isommillakin summilla. SCOAP3 ja CERN ovat myös osoittautunut toimijoiksi, joiden kanssa isotkin kustantajat neuvottelevat mielellään. Tarjolla on näet maineongelmien kanssa painiskelevien kustantajien himoitsemaa herkkua: goodwilliä ja hyvää julkisuutta.

Kirjoittaja

Timo Vilén, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Yliopistonkatu 1) 00014 Helsingin yliopisto
timo.vilen [at] helsinki.fi
https://orcid.org/0000-0003-0324-2489

Viitteet

[1] Artikkelin otsikko on ehdolla Vuoden huonoimman otsikon palkintoon uutisten sarjassa.

[2] https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/julkaisujen-avoimuus

[3] Esimerkistä käy CEU Pressin Opening the Future – malli. https://ceup.openingthefuture.net/

[4] https://scoap3.org/scoap3-books/

[5] https://scoap3.org/what-is-scoap3/

[6] SCOAP3 toisen vaiheen (2017-2019) aikana yhden julkaistun OA-artikkelin keskimääräinen kustannus (APC) oli 1200 €.

[7] Suomen osuus on näin ollen 0,4%.

[8] https://scoap3.org/phase2-journals/

[9] https://scoap3.org/scoap3-books/

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.