Kirjastokarttapalvelu

Petteri Kivimäki
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121410307

 

Kirjastokartta on Kansalliskirjaston kirjastoille tarjoama palvelu, joka mahdollistaa hakuliittymän kautta paikannettujen julkaisujen sijaintien näyttämisen kirjastoa esittävällä kartalla.

Taustaa

Ajatus paikannettujen julkaisujen sijainnin kirjastossa näyttävästä paikantamissovelluksesta ei ole uusi, sillä vuosien varrella useat suomalaiset kirjastot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet julkaisujen paikannusta helpottavia sovelluksia. Sovellusten kehityksen taustalla ovat kirjaston asiakkaiden aineiston paikantamisessa kirjaston tiloista kokemat ongelmat. Tieto aineiston saatavuudesta ja sijainnista löytyy helposti kirjaston hakuliittymästä, mutta sijaintitiedon osoittaman sijainnin paikantaminen kirjaston tiloista voi osoittautua haasteelliseksi tehtäväksi varsinkin suuremmissa kirjastoissa. Toinen aineiston paikantamista hankaloittava tekijä on sijaintitietojen ilmoittamiseen käytettyjen merkintöjen vaikeaselkoisuus, sillä merkinnät muodostuvat yleensä erilaisista lyhenteistä ja koodeista, joiden merkityksen ymmärtäminen voi olla haasteellista kokeneellekin kirjaston käyttäjälle.

Monien kirjastojen mielenkiinto paikantamista helpottavia sovelluksia kohtaan heräsi ensimmäisten 2000-luvun alkupuolella käyttöönotettujen sovellusten myötä, mutta monissa tapauksissa kehitys- ja ylläpitotyöhön tarvittavien resurssien puute esti käytännön toteutukset kiinnostuksesta huolimatta. Eri kirjastoissa toteutettujen sovellusten keskeinen toimintaperiaate on pääpiirteissään sama, mutta sovellukset eroavat toisistaan käytettyjen tekniikoiden ja toiminnallisten yksityiskohtien osalta. Sovelluksia yhdistää kuitenkin se, että ne on kaikki suunniteltu tietyn kirjaston tarpeisiin, eivätkä tämän seurauksena ole helposti siirrettävissä toisten kirjastojen käyttöön.

Vuosien varrella useissa eri kirjastoissa toteutettujen aineiston paikantamista helpottavien sovellusten pohjalta syntyi ajatus kirjastojen yhteisestä paikannuspalvelusta. Keskitetysti kehitetyn ja ylläpidetyn palvelun ansiosta kirjastojen ei tarvitsisi itse huolehtia kehitys- ja ylläpitotyöstä, jotka kummatkin vaativat teknistä erityisosaamista, jota kaikista kirjastoista ei välttämättä löydy. Keskitetyn palvelun avulla olisi mahdollista myös vähentää eri kirjastoissa tehtävän päällekkäisen työn määrää, kun palvelun tekninen ylläpito olisi keskittynyt yhteen organisaatioon. Tällä tavoin aineiston paikantamista helpottava sovellus olisi kaikkien halukkaiden saatavilla teknisistä resursseista riippumatta.

Toimintaperiaate

Kirjastokartta on Kansalliskirjaston kirjastoille tarjoama web-pohjainen palvelu, joka mahdollistaa hakuliittymän kautta paikannettujen julkaisujen sijaintien näyttämisen kirjastoa esittävällä kartalla. Julkaisun sijainnin lisäksi palvelu kertoo käyttäjälle selkokielellä mistä kokoelmasta ja hyllystä sekä minkä kirjaimen kohdalta paikannettu julkaisu löytyy. Käytännössä palvelu siis muuttaa sijaintitiedoissa esiintyvät koodit ja lyhenteet selkeään käyttäjän ymmärtämään muotoon. Sijaintitietojen yhteydessä on mahdollista näyttää kartan lisäksi myös muuta sijaintiin liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi kuvia tai paikannetun sijainnin aihepiiriin liittyvää tietoa.

Kirjastokarttapalvelun toiminta perustuu kirjaston hakuliittymään lisättävään palveluun johtavaan linkkiin, jonka parametreina välitetään osa palvelun tarvitsemasta paikannukseen liittyvästä tiedosta. Palvelu hakee annettuja tietoja vastaavia sijainteja omasta tietokannastaan ja palauttaa hakua vastaavan sijainnin tiedot käyttäjälle. Kirjaston hakuliittymään lisättävää linkkiä lukuun ottamatta palvelu on täysin kirjastojärjestelmästä ja hakuliittymästä erillinen, jonka ansiosta se on yhteensopiva minkä tahansa kirjastojärjestelmän ja hakuliittymän kanssa.

Toiminta-ajatukseltaan kirjastokarttapalvelu on Saas (Software as a Service) -tyyppinen sovellus eli perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijaan ohjelmisto hankitaan palveluna. Käytännössä kirjasto siis hankkii ohjelmistolisenssin sijaan käyttöoikeuden kirjastokarttapalveluun. Kaikki palvelua käyttävät kirjastot jakavat saman tuotantoympäristön, jonka toimintaa voidaan säätää kirjastojen tarpeiden mukaisesti käyttäjäkohtaisten asetusten avulla ilman, että muutoksilla on vaikutusta muihin käyttäjiin. Palvelun tekninen ylläpito ja kehitys on täysin Kansalliskirjaston vastuulla, jolloin kirjastot voivat keskittää kaikki resurssinsa palvelun sisältöön. Kirjastot pääsevät vaikuttamaan myös palvelun kehittämiseen, sillä palvelua kehitetään aktiivisesti juuri kirjastoilta saatavan palautteen ja kehitysehdotusten perusteella.

Ominaisuudet

Kirjastokarttapalvelussa on kaksi erillistä käyttöliittymää: kirjaston asiakkaille suunnattu käyttöliittymä ja kirjaston henkilökunnalle suunnattu palvelun sisältämien tietojen ylläpitoon tarkoitettu ylläpitoliittymä. Asiakkaille suunnatun käyttöliittymän ulkoasu on vapaasti kirjastojen itsensä määriteltävissä ja käyttöliittymä on mahdollista toteuttaa useilla eri kielillä, sillä käytössä olevien kielten määrää ei ole ennalta määritelty tai rajattu. Ylläpitoliittymä mahdollistaa puolestaan kaikkien palvelun sisältämien tietojen ylläpidon, eikä sen käyttö vaadi asiakkaille suunnatun käyttöliittymän ulkoasun määrittelyä lukuun ottamatta erityistä teknistä osaamista. Asiakkaille suunnatun käyttöliittymän ulkoasun määrittelyä tapahtuu HTML-, CSS- ja JavaScript-tekniikoiden avulla.

Kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle suunnattujen käyttöliittymien lisäksi Kirjastokarttapalvelu tarjoaa myös erillisen hakurajapinnan, joka mahdollistaa palveluun tallennettujen tietojen hyödyntämisen muissa verkkopalveluissa tai tietojärjestelmissä. Rajapinta palauttaa hakuosoitteen parametreina annettuja hakuehtoja vastaavien sijaintien tiedot XML-muodossa. Kirjastot voivat itse päättää ovatko niiden palveluun syöttämät tiedot rajapinnan kautta vapaasti kenen tahansa haettavissa vai onko rajapinnan käyttö rajoitettu vain tiettyihin IP-osoitteisiin.

Kirjastokarttapalvelu mahdollistaa sijaintitietojen esittämisen kirjasto-, kokoelma- ja hyllyluokkatasoilla, ja kirjastot voivat itse vapaasti valita millä tasolla haluavat sijaintitietonsa esittää. Käytettyä tasoa ei tarvitse valita kirjastokohtaisesti, vaan taso voi vaihdella kirjastoittain, kokoelmittain ja hyllyluokittain. Tasoajattelu ulottuu myös asiakkaille suunnatun käyttöliittymän määrittelyyn, sillä palvelu mahdollistaa käyttöliittymän kustomoinnin jopa yksittäisten sijaintien tasolla.

Kuva: Teoksen "Sosiologia : muuttuvan maailman koordinaatit" hyllypaikka Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa

Kuva: Teoksen ”Sosiologia : muuttuvan maailman koordinaatit” hyllypaikka Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.

Käyttöönotto ja ylläpito

Kirjastokarttapalvelu on täysin web-pohjainen ja sen käyttö tapahtuu internet-selaimella. Tämä tekee palvelun käyttöönotosta erittäin yksinkertaista, koska paikallisia työasemakohtaisia asennuksia ei tarvita. Myöskään versiopäivitykset eivät aiheuta mitään toimenpiteitä palvelun käyttäjille ja kaikilla käyttäjillä on aina käytössään viimeisin versio palvelusta. Versiopäivitysten mukana tulevat uudet toiminnallisuudet on toteutettu siten, että kirjastot voivat itse päättää niiden käyttöönotosta.

Palvelun käyttöönotto aloitetaan syöttämällä palveluun tiedot sen piiriin tuotavista sijainneista halutulla tarkkuustasolla, jonka jälkeen määritellään asiakkaille suunnatun käyttöliittymän ulkoasu kaikilla tuetuilla kielillä. Kun tarvittavat määritykset on tehty, lisätään vain palveluun johtava linkki kirjaston hakuliittymään, minkä jälkeen palvelu on tuotannossa. Tarvittavien tietojen syöttämiseen ja ulkoasuun määrittelyyn kuluva aika riippuu täysin siitä, kuinka isosta kirjastosta on kysymys ja millä tarkkuustasolla tiedot halutaan palveluun syöttää. Käyttöönoton jälkeen ainoa ylläpitoon liittyvä työ on sijaintitietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen.

Ensimmäiset käyttäjät

Tällä hetkellä Kirjastokarttapalvelu on käytössä Helsingin yliopiston kirjaston uudessa Kaisa-talossa sijaitsevassa pääkirjastossa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Palvelu otettiin käyttöön Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannassa syyskuun alussa ja Aalto-yliopiston kirjaston Alli-tietokannassa marraskuun alussa. Syyskuun alun jälkeen palvelulla on ollut yhteensä noin 11 000 käyttäjää ja siihen on tehty noin 60 000 hakua. Päivätasolla palvelulla on parhaimmillaan ollut noin 800 käyttäjää ja vajaat 3000 hakua. Kirjastokarttapalvelua on esitelty vuoden 2012 aikana muutamissa kansainvälisissä konferensseissa, jonka ansiosta myös ulkomaisten kirjastojen kiinnostus palvelua kohtaan on herännyt.

Lisätietoja

Palvelun tuki- ja ohjesivusto Kirjastokartta-wiki on vapaasti luettavissa verkossa osoitteessa: https://wiki.helsinki.fi/display/kirjastokartta/

Kirjoittajan yhteystiedot

Petteri Kivimäki, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: petteri.kivimaki [at] helsinki.fi

Theme by Anders Norén