Kokonaisarkkitehtuuri ja standardisalkku – KDK:n kivijalat

Ari Rouvari
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905201530

 

Mikä asiakasliittymä?

Opetusministeriön käynnistämän Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen (KDK) (2008?2011) tavoitteena on edistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten kansallisten tietovarantojen saatavuutta ja käytettävyyttä tietoverkoissa sekä kehittää sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisuja. KDK-hankkeessa luodaan muistiorganisaatioiden yhteinen asiakasliittymä, jonka valmistelun painopiste on käytettävyydessä ja tiedonhaun helppoudessa.

Asiakasliittymä tarjoaa yhteisen näkymän kirjastojen, arkistojen ja museoiden palveluihin loppukäyttäjille. Asiakasliittymä voi olla yksi kansallinen näkymä kaikkiin muistiorganisaatioiden kokoelmiin ja jokaisella organisaatiolla voi olla myös omille asiakkaille räätälöity asiakasliittymänsä tai vaihtoehtoisesti alueellinen näkymä.

Asiakasliittymällä voidaan korvata nykyiset OPACit ja Nellin käyttöliittymät, mutta toimiakseen se tarvitsee kirjasto-, arkisto ja museojärjestelmät taustajärjestelmikseen. Metadata tuotetaan ja säilytetään taustajärjestelmissä, joista se indeksoidaan (haravoidaan) asiakasliittymän hakukäyttöä varten.

Tiedonhakupalvelut tulee tarjota nykyään siellä, missä käyttäjät ovat, joten asiakasliittymä tulee voida integroida organisaatioiden kotisivuihin ja hakutoiminnot liittää sosiaalisiin verkkopalveluihin. Siksi asiakasliittymää voi käyttää selaimeen liitettävänä lisäkkeenä (plugin) tai selaimen ohessa olevana leijukkeena (widget).

Hankkeen tavoitteena on saada keskeiset aineistot käytettäviksi myös Euroopan Digitaalisen kirjaston Europeanan kautta.

Kokonaisarkkitehtuuri

KDK:n kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa sovelletaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Kokonaisarkkitehtuuri on jaettu neljään osa-alueeseen: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuriiin.

Toiminta-arkkitehtuurissa kuvataan KDK:n ydintoiminta ja sitä tukevat tukiprosessit ja resurssit sekä erityisesti keskitetysti järjestetyt palvelut.

Tietoarkkitehtuurikuvauksissa esitetään KDK:n keskeiset aineistot ja kokoelmat sekä tietopääoma ja -varannot. Tietoarkkitehtuurisuunnittelun tavoitteina on tehostaa kokoelmien hallintaa ja tiedon uudelleenkäyttöä.

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa KDK-hankkeen kannalta keskeiset hankittavat ja olemassa olevat tietojärjestelmät (ks. kuva 1).

Kuva 1: KDK:n kokonaisarkkitehtuuri

Kuva 1: KDK:n kokonaisarkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuurissa linjataan käytettävät tekniset ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee muistiorganisaatioiden strategisia tavoitteita. (VM-julkaisuja 4/2008, 21)

Standardisalkku

Käytettävät standardit määritellään standardisalkussa, joka sisältää myös lyhyet perustelut valinnoille. Salkku on sitova ja sitä täsmentävät ohjeet laaditaan siten, että jokainen KDK-organisaatio kykenee niitä noudattamaan.

Standardoinnin tavoitteena on varmistaa KDK-järjestelmäkokonaisuuden toimivuus. Standardisalkku sisältää seuraavat pääkohdat: metadata, asiasanastot, metadatan haravointi, hakurajapinnat, linkityspalvelut ja tunnisteet, autentikointi ja auktorisointi sekä aineiston luovutus ja pitkäaikaissäilytys. Juha Hakala Kansalliskirjastosta vastaa standardisalkun määrittelystä.

Kokonaisarkkitehtuuri pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2010 lokakuuhun mennessä.

Asiakasliittymähankkeen eteneminen

Vuoden 2009 alkupuolella viimeistellään asiakasliittymän vaatimusmäärittelyt. Kevään aikana on valmisteltu asiakasliittymän hankintaprosessia. Tavoitteena on saada hankinta päätökseen 2010 keväällä. Valitun ohjelmiston toimivuutta ja sopivuutta testataan pilotoimalla. Pilotointi tehdään vuoden 2010 aikana. Ohjelmistoa pilotoivat organisaatiot valitaan siten, että ne edustavat riittävän kattavasti muistiorganisaatioita ja niiden palveluita. Pilotointiin ovat halukkaat organsiaatiot voineet ilmoittautua. Pilottiorganisaatiot päätetään saatavuusjaoston kokouksessa 5.6.

Pilotointi

Pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Toiseksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Kolmanneksi testaukseen kuuluu mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Oleellista on myös käytettävyyden testaus.

Pilotoinnin jälkeen evaluoidaan valitun järjestelmän toimivuus ja sen soveltuvuus hankkeen tavoitteisiin. Myös laitteistokapasiteetin tarpeesta tehdään arvio.

Tärkeä on myös asiakasliittymää keskitetysti ylläpitävän tahon ja asiakasorganisaatioiden välisen työnjaon määrittely ja paikallisen osaamistarpeen arviointi.

Viitteet

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän sovittaminen ja soveltaminen. FEAR-projekti. VM-julkaisuja 4/2008. ISSN 1459-3394. ISBN 978-951-804-784-4 (nid.)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080129Valtio/Fear_4_2008.pdf

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Ari Rouvari, pääsuunnittelija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: ari.rouvari (at) helsinki.fi