Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2017(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702151612

Kirjastojen taustajärjestelmän hankinta etenee

Kaikki tällä hetkellä Voyageria käyttävät kirjastot ovat ilmoittautuneet mukaan yhteiseen kilpailutukseen, jossa haetaan uutta järjestelmää tieteellisten kirjastojen uudeksi taustajärjestelmäksi. Voyagerin korvaavan kirjastojen uuden taustajärjestelmän hankinnan lisäksi tarkoituksena on uusia sen rinnalla myös kansallisen Melinda-tietovarannon järjestelmäalusta.

Kilpailutukseen osallistuvien osapuolien vastuista sovitaan hankintayhteistyösopimuksessa. Aalto-yliopisto toimii kilpailutuksesta vastaavana organisaationa ja projektipäällikkönä toimii suunnittelupäällikkö Minna-Liisa Kivinen Kansalliskirjastosta. Hankintaprosessia hallinnoimaan on lisäksi perustuttu ohjausryhmä ja projektiryhmä. Hankintaprosessin etenemistä voi seurata wiki-sivustolta (https://www.kiwi.fi/x/S4Q4B), jonne kootaan projektiin liittyviä dokumentteja. Ks. myös Minna-Liisa Kivisen esitys Kansalliskirjaston Missä mennään -webinaarissa 28.2.2017 (esityskalvot ja video, alkaa kohdasta 00:46:15).

Tällä hetkellä työn alla on hankinta-asiakirjojen ja määrittelyiden laatiminen, missä yhteydessä käydään myös vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa. Varsinainen kilpailutus ajoittuu näillä näkymin ensi syksyyn. Uusi järjestelmä tulisi käyttöön vuonna 2019.

Nykyinen Voyager-kirjastojärjestelmä on ollut tieteellisten kirjastojen käytössä kesästä 2001 lähtien. Tämän järjestelmän hankinnasta ja sen käyttöönottoa koskeneista suunnitelmista voi lukea mm. Annu Jauhiaisen Tietolinjan numeroon 1/2000 kirjoittamasta artikkelista ”Linnea2-hankkeen ohjelmistovalinta ja uuden ohjelmiston käyttöönotto”.

Kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelu avautui

Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteisen Kotimaiset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan -hankkeen (Kotilava) keskeisiä päämääriä ovat olleet lehtien käyttämän teknisen infrastruktuurin kehittäminen ja uuden rahoitusmallin luominen. Teknisen infrastruktuurin osalta tammikuun lopulla saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun kotimaisille tiedelehdille tarkoitettu Journal.fi-palvelu avattiin julkiseen käyttöön.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on ylläpitänyt jäsenseurojensa julkaisemille lehdille tarkoitettua Open Journal Systems -ohjelmistoon (OJS) perustuvaa julkaisupalvelua jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt tämä palvelu avattiin kokonaan uudistettuna ja uudelleen brändättynä. Lukijoille tarjottavan julkisen käyttöliittymän lisäksi Journal.fi tarjoaa lehdille toimitustyön ja vertaisarvioinnin organisointiin tarvittavat työkalut. Palvelussa on tällä hetkellä mukana kolmisen kymmentä lehteä, joista pääosa on kokonaan avoimia, osa julkaisee artikkelinsa avoimesti viiveellä.

Palvelu perustuu OJS-ohjelmiston tuoreimpaan, elokuun lopulla 2016 ilmestyneeseen versioon 3.0, johon on tehty runsaasti suomalaisia tarpeita vastaavaa räätälöintiä. OJS on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jonka kehitystyön koordinoinnista vastaa Public Knowledge Project (ks. Antti-Jussi Nygårdin raportti PKP Sprint -tapahtumasta, Tietolinja 2/2016).

Journal.fi tarjoaa lähitulevaisuudessa lehdille mahdollisuuden ottaa käyttöön DOI-tunnisteet artikkeleille ja ORCID-tunnisteet artikkelien tekijöille, mikä auttaa niitä liittymään osaksi kansainvälisiä tieteellisen julkaisemisen infrastruktuureja. Journal.fi-palvelussa julkaistujen artikkelien viitetiedot siirtyvät jatkossa rajapintojen kautta mm. Kansalliskirjaston ylläpitämään Arto-tietokantaan ja sen kautta Finna.fi-näkymään ja mahdollisesti myös yliopistojen tutkimustietojärjestelmiin.

Metadatasuositus julkaisuarkistoihin tallennettaville tekstiaineistoille

”Metadatasuositus julkaisuarkistoihin tallennettaville tekstiaineistoille” julkaistiin Kansalliskirjaston Missä mennään -webinaarissa 28.2.2017, ks. esityskalvot ja video (alkaa kohdasta 00:54:30).  Suositus on saatavilla verkossa, osana Kansalliskirjaston asiakaswikiä:

https://www.kiwi.fi/x/v4R7B

Suositus koottiin OKM:n rahoittaman TAJUA-projektin puitteissa, yhteistyössä tarkoitusta varten perustetun kansallisen asiantuntijaverkoston ja sen jäsenistä kootun pienemmän ”metadatarukkasiksi” nimetyn ryhmän kanssa. Suositus on tarkoitus ottaa käyttöön vähitellen, Kansalliskirjaston ylläpitämien arkistojen osalta pääosin loppuvuoden aikana. Kansalliskirjasto antaa tarvittaessa suosituksen soveltamista tukevaa ohjeistusta ja neuvontaa.

Metadatasuosituksen tavoitteena on yhtenäistää julkaisuarkistoihin tallennettavan tekstiaineiston kuvailua. Tähän asti kuvailu on ollut melko kirjavaa, sillä kansainväliset suositukset ovat olleet monilta osin ristiriitaisia, eikä opinnäytteiden kuvailemiseen rajattua aiempaa suositusta (Saijos ym. 2006) ole päivitetty sen ilmestymisen jälkeen. Tämä on vaikeuttanut mm. julkaisuarkistoista haravoidun metadatan jatkokäyttöä muissa palveluissa.

Suosituksessa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia ratkaisuja sen sijaan, että sitä varten olisi kehitetty kokonaan uusia käytäntöjä. Suositus perustuu julkaisuarkistoissa yleisesti käytettyyn Dublin Core -standardiin. Dublin Core -kenttien monimerkityksistä semantiikkaa on suosituksessa kuitenkin tarkennettu standardista puuttuvien, tekstiaineiston kuvailussa välttämättömien tarkenteiden osalta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti julkaisuarkistojen sisäiseksi metadataformaatiksi; suositusta laadittaessa on kuitenkin pyritty siihen, että sen pohjalta on mahdollista generoida julkaisuarkiston OAI-PMH-rajapintaan keskeisten metadatan aggregoijien vaatimat kentät.

Julkaisuarkistojen ylläpitäjät voivat tarvittaessa laajentaa suosituksen sisältämää 62 kentän joukkoa omien tarpeidensa mukaan sekä ehdottaa lisäyksiä tai tarkennuksia suositukseen.

Lisätietoja suosituksesta: tietoasiantuntija Tanja Vienonen, tanja.vienonen[at]helsinki.fi.