Avatkaa!

Pääkirjoitus

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143104

kuva-78_350

Kuva: Ovet avoinna Kansalliskirjaston Fabianiassa (kuvaaja: Ari Aalto)

Päivän sana on avoimuus. Yksi Kansalliskirjaston arvoistakin on ”toimimme avoimesti”. Mutta avoimuutta peräänkuulutetaan nyt myös konkreettisemmin.

Suomen Open Access -työryhmä (FinnOA) perustettiin jo vuonna 2003 ja avoimesta lähdekoodista, Open Source, on puhuttu vieläkin kauemmin. Käsite Open Data taas nousi Suomessa kaikkien huulille viimeistään keväällä 2010, kun Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Poikolan, Kolan ja Hintikan laatiman raportin Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen. Kaikki nämä ovat hyviä ja kannatettavia asioita – ikävä kyllä ne vain usein tuntuvat menevän keskustelussa iloisesti sekaisin.

Open Accessille ei ole keksitty kunnollista suomenkielistä termiä – kirjaimellisesti se kääntyisi vapaaksi pääsyksi. Se liittyy lähinnä tieteelliseen julkaisemiseen, ja voi tarkoittaa joko ilmaisjulkaisukanavien suosimista tai kaupallisissa julkaisuissa ilmestyneiden artikkelien avaamista tavalla tai toisella, esimerkiksi tietyn embargo-ajan jälkeen tai rinnakkaisjulkaisemalla ne avoimissa julkaisuarkistoissa. Tämä Tietolinja on hyvä esimerkki Open Access -julkaisusta, koska se on avoimesti saatavilla verkossa ja siinä myös rinnakkaisjulkaistaan muualla ilmestyneitä artikkeleita.

Open Sourcelle on vakiintunut suomenkielinen muoto avoin lähdekoodi, mutta tämä taas ei välttämättä tarkoita ilmaisohjelmaa, vaikka asia on joskus näinkin ymmärretty. Koodi on avoin vain siinä mielessä, että kuka tahansa voi sitä soveltaa omiin tarpeisiinsa. Avoimeen lähdekoodiin perustuen on kehitetty myös kaupallisia tuotteita, joissa maksetaan joko jatkokehittelystä tai esimerkiksi ohjelmistotuesta.

Avoimen perheen uusimpaan tulokkaaseen eli avoimeen yhdistettyyn dataan (Open Linked Data, Linked Open Data, LOD) paneudumme tässä numerossa tarkemmin nimenomaan bibliografisen datan näkökulmasta. Omassa artikkelissaan Marjatta Autio-Tuuli ja Marja-Liisa Seppälä esittelevät kuvailun puolella valmisteilla olevan uuden RDA-mallin tarjoamia mahdollisuuksia vastata tähän haasteeseen entistä paremmin.

Muita aiheitamme ovat KDK-asiakasliittymän viimeisimmät kuulumiset, pysyvät tunnisteet sekä sähköisten aineistojen käyttö yhteistilaston valossa.

Rauhaisia talvi-iltoja tämän, toivottavasti kiinnostavan, lukemisen parissa.

Toimitus

Theme by Anders Norén