Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2019(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120445621

Kirjastojärjestelmätoimittajien fuusiot jatkuvat: Ex Libris + Innovative

Kirjastoalan johtaviin teknologiayrityksiin kuuluva Ex Libris ilmoitti torstaina 5.12., että se on ostamassa toisen merkittävän kirjastojärjestelmätoimittajan, USA:laisen Innovativen.

Suomalaisesta näkökulmasta Ex Libriksen tunnetuimpiin tuotteisiin ovat kuuluneet mm. kirjastojärjestelmät Voyager, Aleph ja Alma, kun taas Innovative tunnetaan parhaiten pääkaupunkiseudun Helmet-yhteenliittymän käyttämästä Sierra-ohjelmistosta. Ex Libriksellä on jo ennestään ollut maailmanlaajuisesti johtava markkina-asema korkeakoulukirjastojen järjestelmätoimittajana; nyt julkistetun yrityskaupan myötä se vahvistaa entisestään asemaansa korkeakouluissa ja saa ensimmäistä kertaa merkittävän jalansijan myös yleisissä kirjastoissa (ks. Roger Schonfeldin analyysi).

Suomessa Ex Libriksen ja Innovativen yhdistyminen merkitsee sitä, että koko maan kirjastojärjestelmämarkkinat voi jakaa sektorirajojen yli karkeasti kolmeen eri ryhmään:

  • Ex Libriksen ja Innovativen tuotteita käyttävät tieteelliset kirjastot ja Helmet-kirjastot
  • Axiellin tuotteita käyttävät yleiset ja tieteelliset kirjastot
  • Avoimen lähdekoodin Koha-ohjelmistoa käyttävät yleiset ja tieteelliset kirjastot

Uutinen on jatkoa pitkään jatkuneelle kehitykselle, jossa kirjastoalan teknologiayritykset fuusioituvat vähitellen toistensa kanssa (ks. Marshall Breedingin Twitterissä jakama visualisaatio). Yritysten nykyiset omistajat ovat yleensä kansainvälisiä pääomasijoittajia, jotka etsivät yritysjärjestelyiden kautta sijoituksilleen parasta mahdollista tuottoa.

Taustalla on myös teknologiseen kehitykseen liittyviä syitä: uusien, yhä enemmän pilvipalveluina toimivien tuotteiden kehittäminen ja markkinointi vaatii investointeja, joiden tekemisessä isomman yrityksen resursseista on apua. Kirjastojärjestelmien osalta on myös ollut jo pitkään ilmeistä, että markkinat ovat täynnä, eli yritykset ovat lähteneet etsimään kasvua muista tuotteista.

Ex Libriksen oma historia on hyvä esimerkki tästä kehityksestä: alun perin Aleph-kirjastojärjestelmällä ja sittemmin MetaLib-portaaliohjelmistolla profiloitunut israelilaistaustainen yritys osti vuonna 2006 toisen kirjastojärjestelmätoimittajan Endeavorin (Voyager-ohjelmiston kehittäjä) sen aiemmalta omistajalta Elsevieriltä. Vuonna 2015 Ex Libris puolestaan päätyi isomman USA:laisen toimijan ProQuestin omistukseen, vaikka se onkin fuusiosta huolimatta säilyttänyt itsenäisen profiilinsa.

Myös Axiellin asema Pohjoismaiden markkinoilla on vahvistunut viime aikoina, sillä se osti alkuvuodesta 2019 norjalaisen Bibliotekenes IT-senter -yhtiön ja sen Open Library Solutions -tytäryhtiön (MicroMarc-kirjastojärjestelmä), joka puolestaan oli ostanut vuonna 2017 PrettyLib-ohjelmiston kehittäneen PrettyBit Software -yrityksen.

Teksti: Jyrki Ilva

Digitaalinen avoin muisti -projekti alkamassa Kansalliskirjastossa

EU:n aluekehitysrahaston logo
Kansalliskirjasto on saanut rahoituksen Library Labin luomisen selvitys- ja koordinointityölle. Tavoitteena on luoda uudenlainen palvelukokonaisuus, joka edistää kirjaston aineistojen käytön jatkuvuutta tutkimusmenetelmien muuttuessa ja tuottaa aineistoa ja osaamista tätä varten. Kansalliskirjaston projektiosuus on osa Digitaalinen avoin muisti -yhteishanketta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

Library Lab -palvelussa on tarkoitus kehittää nykyisiä tutkijapalveluita vastaamaan datalähtöisen tutkimuksen tarpeita. Tuloksena saadaan uudenlaista yhteistyötä tutkijoiden ja aineistojen käyttäjien kanssa, uusia palveluita ja uutta osaamista. Kansalliskirjaston aineistot ja palvelut kehittyvät ja rikastuvat tutkimushankkeissa. Käyttäjä- ja kehittäjäverkostot sekä osaaminen laajenevat.

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -projektissa tehdään selvitys Library Labin palvelukokonaisuudesta, koordinoidaan toimenpidesuunnitelman teko, suunnitellaan Labin toimintojen pilotointia, arvioidaan onnistumista ja jatkotoimia sekä viestitään tuloksista. Library Lab -palveluun kuuluviksi alueiksi on ajateltu mm. humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen digitaalisen aineiston tarjoamista tutkijoille, aineistokokeilujen mahdollistamista ja käyttäjäfoorumin luomista.

Projektiin palkataan Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteeseen suunnittelija mahdollisimman pian sekä tietojärjestelmäasiantuntija osaksi aikaa. Projektihenkilöstö tekee yhteistyötä mm. Kansalliskirjaston digitaalisten ihmistieteiden, digitoinnin, tutkijapalveluiden ja kokoelmapalveluiden asiantuntijoiden kanssa. Sidosryhmiä ovat Kansalliskirjaston aineistojen erilaiset käyttäjäryhmät ja yhteistyökumppanit.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n ja Kansalliskirjaston yhteisessä projektissa kehitetään digitaalisen tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Koko projektin rahoittajia ovat EAKR-rahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto/Vipuvoimaa EU:lta 2014 – 2020, Etelä-Savon maakuntaliitto), Mikkelin kaupunki ja Helsingin yliopisto (Kansalliskirjasto) sekä muutama yritysrahoittaja. DAM-projekti kestää lokakuusta 2019 syyskuuhun 2021.

Lisätietoja:

Johanna Lilja, palvelujohtaja
johanna.e.lilja [at] helsinki.fi

Minna Kaukonen, suunnittelupäällikkö
minna.kaukonen [at] helsinki.fi

Avoimen tieteen koordinaation kuulumisia

kuvituskuvaAvoimen tieteen kansallista koordinaatiota on nyt hoidettu vuoden ajan Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV). Avoimen tieteen ja tutkimuksen asioita on edistetty neljässä työryhmässä, joiden teemat ovat aineistojen avoimuus, oppimisen avoimuus, julkaisemisen avoimuus ja tiedeyhteisön avoimuus. Työskentely on jatkumoa aiemmalle Avoin tiede ja tutkimus -hankkeelle (ATT), jonka kotipesä oli Tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä.

Marraskuussa järjestetyillä Avoimen tieteen syyspäivillä (24.–25.11.) kuultiin, että paljon on jo saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Pisimmälle työskentelyssään on päässyt Avoimen julkaisemisen työryhmä, jonka laatima tutkimusyhteisön kansallinen linjaus tutkimusartikkeleiden avoimesta saatavuudesta julkistettiin päivien aikana. Sen voi käydä lukemassa osoitteesta https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995206.

Vireästi toimineiden asiantuntijaryhmien työskentely jatkuu edelleen, ja myös Avoimen julkaisemisen työryhmällä on vielä kiitettävästi urakkaa edessä. Seuraavaksi ryhdytään laatimaan konkreettisemmalle tasolle tarkoitettuja suosituksia tiedejulkaisemisen kentän toimijoille. Lisäksi nyt julkaistua linjausta täydennetään tieteellisten kirjojen ja kokoomateosartikkeleiden osalta.

Asiantuntijaryhmien ja kansallisten työryhmien toimintaan ovat saaneet osallistua kaikki halukkaat, ja tämä linja jatkuu myös vuonna 2020: ilmoittautuminen on avoinna 20.12.2019 asti. Lomake löytyy osoitteesta https://tsv.gruppo.fi/online-applications/index.php/582919/lang-fi.

Teksti: Riitta Koikkalainen
Kuva: Tieteellisten seurain valtuuskunta

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén