Elämää rakennustyömaalla

Pääkirjoitus

Tämän artikkelin pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201111048

Talvipäivä Vallilassa. (Kuva: Lassi Lager)

Talvipäivä Vallilassa. (Kuva: Lassi Lager)

Kaikenlaista on rakenteilla. Yllä oleva kuva on otettu Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden ikkunasta Helsingin Vallilassa. Siinä uutta pohjustetaan oikealla ja vasemmalla odottaa vanha konepajarakennus purkuaan, takimmaisena häämöttää vastavalmistuneita uusia asuintaloja, joista niistäkin osa on vielä kesken. Vähän samanlainen on tilanne työsarallammekin: joka puolella paalutetaan ja porataan.

Kansalliskirjasto ja koko Suomen kirjastokenttä ovat viime vuodet olleet suurten hankkeiden pyörteissä, eikä loppua ole vielä näkyvissä.

Kahdessa hankkeessa on jouduttu ottamaan viime aikoina jopa peruutusaskelia, kun pilotoitavaksi valitut ohjelmistot eivät vastanneet toiveita ja odotuksia. Linnea2-konsortion valitsema Relais-ohjelmisto, jota pilotoitiin toista vuotta, hylättiin kokonaan ja päätettiin kartoittaa muita vaihtoehtoja kaukopalvelun hoitamiseksi entistä joustavammin (ks. Relais-wiki). KDK-hankkeen asiakasliittymäohjelmisto Primo ei sekään osoittautunut tyydyttäväksi valinnaksi, vaikka pilotointiaikatauluakin venytettiin. Tässä hankkeessa päätettiin ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia rakentaa muistiorganisaatioiden yhteinen asiakasliittymä open source -ohjelmistolla (ks. tiedote).

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto – joka ennen tunnettiin kansallisena yhteisluettelona – puolestaan laajenee entisestään. Tähän asti on suunniteltu vain yhteisluettelon katteen laajentamista ja erillistä auktoriteettitietokantaa, mutta koko ajan esille nousee uusia asioita, jotka liittyvät siihen olennaisesti. Niinpä se onkin nyt palasteltu useaksi erilliseksi osaprojektiksi, joista enemmän lehtemme tässä numerossa.

Kokonaan uutena suurhankkeena on aloitettu uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu. Korkeakoulukirjastojen yhteinen Voyager on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, mikä on tietotekniikassa jo lähes ikuisuus. Kun sekä järjestelmätoimittajien että kirjastoammattilaisten tulevaisuudenvisiot muuttuvat kovaa vauhtia – puhumattakaan maailmasta niiden ympärillä – ei uuden tuotteen ostaminen ”kaupan hyllyltä” olekaan enää yhtä helppoa kuin ennen. Tai pitäisi ehkä sanoa: se on nyt vieläkin vaikeampaa kuin aikaisemmin. Niinpä seuraavaan sukupolveen ollaan varautumassa perusteellisella valmistelulla. Hanketta on suunnittelemassa kaikkiaan seitsemän työryhmää, jotka koostuvat eri osa-alueiden asiantuntijoista kaikilta kirjastosektoreilta (ks. UKJ-wiki). Tähän hankkeeseen tulemme palaamaan tarkemmin, kunhan työ edistyy pitemmälle.

Myös monet ulkopuoliset hankkeet vaikuttavat välillisesti kirjastoihin ja niiden järjestelmiin, esimerkiksi JURE- ja Julkaisufoorumi-hankkeet, joiden tuloksista Jyrki Ilva raportoi tässä numerossa. Vanhatkin palvelut, kuten Arto-tietokanta, voivat nousta uuteen kukoistukseen uudessa ympäristössä.

Asiakkaidenkin odotukset saattavat muuttua – tai sitten eivät. Tätä pohdittiin humanistipaneelissa Kansalliskirjastossa marraskuussa ja raportoimme myös tästä.

Muita uusia trendejä haisteltiin London Online 2011 -konferenssissa ja uusia palveluita tarjoaa Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalvelujen tuore asiakkuuden hallinta -tiimi, eli Ahti. Näihinkin voitte tutustua tällä kertaa.

Kehitys kehittyköön edelleen!

Sitä odotellessa vanha toimitus toivottaa teille kaikille Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012!

Laila Heinemann

P.S. Seuraavaa numeroa toimittaa uudistunut virkeä toimituskunta.

Theme by Anders Norén